keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Säkenöivät hetket

Kallio vie lukijan pikkukaupunkiin meren rannalle, Suomen etelään, Hankoon. Tarina alkaa vuodesta 1914, jolloin Hanko eli kultakauttaan: siellä oli kuuluisa kylpylä, jossa maan hienosto ja suuri joukko venäläisiä vieraili, ja satama oli vilkas ja tärkeä niin tavaroiden kuin ihmisten kuljettamisessa. Kun lähdettiin Amerikkaan - kuten silloin paljon tehtiin - lähdettiin yleensä Hangon kautta.

Myös Elly Inga-äiteineen tulee kylpylälomalle kotoaan Vihdistä. He eivät ole hienostoa eivätkä edes varakkaita, mutta äidillä oli suojelijoita, jotka auttoivat. Isäänsä Elly ei tunne. Hän tutustuu kylpylässä Peppiin, aatelistyttöön, mutta ystävyys saa ikävän äkkilopun. Kun samaan aikaan Saksa julistaa sodan Venäjälle, alkaa Hangossa kaaos, jossa joutuu Elly eroon äidistään ja tapaa Theon.

Elly aikuistuu, menee naimisiin ja saa lapsia: seuraavaksi tapaamme hänet äitinä neljälle lapselle, joista tarina seuraa rauhallista Harrietia ja tunteikasta Beataa. Sisarusten tapaan he ovat läheisiä, mutta erilaisuus ja oma tie kuitenkin lopulta voittavat ja vievät heitä eroon niin toisistaan kuin äidistäkin.

Katja Kallio on onnistunut tavoittamaan historian lumovoiman ja luomaan hieman salaperäisen ja kiehtovan menneen ajan tunnelman. Hän kuvaa henkilöidensä tuntemuksia ja ajatuksia tarkasti, zoomaa tiettyihin kohtiin, mutta jättää toiset kohdat sumeiksi. Tarina ei selosta henkilöidensä elämää muilta osin kuin ne sattuvat linssiin osumaan. Tarkkailet hetken yhden henkilön kulkua, mutta seuraavassa luvussa hän onkin jo muualla, ehkä kokonaan poissa.

Kirjaa on luettava huolellisesti ja ajatuksella, sitä ei voi silmäillä eikä pikalukea, muuten joutuu kohta palaamaan takaisinpäin, kun kirjailija heittää yllättäen jonkin yksityiskohdan, joka liittyy johonkin aiemmin kerrottuun. Ja tarina on runsas; se tarjoaa ajatuksia ja mielleyhtymiä niin paljon, ettei nopeasti lukemalla ehdi kaikkea omaksua.

Kallio on tarkka ihmisten havainnoija, joka piirtää taitavasti naisten erilaiset luonteet ja tekee heistä uskottavia, joskaan ei ole kovin läheisiä, sillä näkökulmat tosiaan vaihtuvat nopeasti, ja sekä ajallinen että kulttuurinen harppaus on suuri - lukija pidetään taitavasti katsojan penkissä, korrektin välimatkan päässä, mikä sopii kirjan hillittyyn tyyliin. Sukupolviromaaneja riittää, mutta tämä ei ole tavallisin lajinsa edustaja, vaan käsittely on omaäänistä ja viehättävällä tavalla etenevää. Jos Kalliosta on jotenkin kepeä käsitys viihdekirjailijana, tämä työ todistaa, että hän pystyy erinomaisesti tuottamaan myös vakavaa ja vakavasti otettavaa proosaa.

Hangon historiaa ja muutakin faktatietoa tuon ajan elämästä kirja tarjoaa myös paljon; taustatyötä on tehty kunnioitettava määrä. Teki heti mieli lähteä Hangon rannalle upeaa maisemaa katselemaan ja yöpymään jossain sen ihanissa puuhuviloista - vinkkinä, että olen sen tehnytkin ja suosittelen, ihan kuin ulkomailla olisi! Hyviä ravintoloita ja merenrantaa riittää.

Rauhallisen lukemisen ja ihmiskuvauksen ystäville, menneestä lumoutuville, ajattelemista arvostaville.

Muualla: Lumiomena sanoo osuvasti tarinan olevan "sekoitus viihdeproosaa, vakavaa historiallista romaania ja nautittavaa ja fiksua kertomusta," Ilselässä oltiin vähän pettyneitä. Susa ihastui miljööseen ja ilmaisuvoimaiseen tekstiin ja olisi halunnut tietää lisää Ingasta. Samoin minä!

Katja Kallio: Säkenöivät hetket. Otava 2013.

14 kommenttia:

  1. Olin ajatellut tämän muutenkin lukea, mutta Kallion kirja siirtyi lukulistallani aiempaa ylemmäs, kun satuin voittamaan tämän kirjan eräästä arvonnasta. Lupaavalta on ainakin kuulostanut. En ole aiemmin Kallion kirjoja lukenut, mutta jos ihastun Säkenoiviin päiviin, aion tutustua myös muihin Kallion kirjoihin.

    VastaaPoista
  2. Ihanasti kirjoitit: menneestä lumoutuville, ajattelemista arvostaville. Totta! Kallion kirja on niitä kirjoja, joiden arvo vain kasvaa ajan myötä. Näin parin kuukauden jälkeen ainakin voin noin sanoa. :)

    VastaaPoista
  3. Kyllä suosittelen, Annami. Mutta tämä on hyvin erilainen kuin Kallion aiemmat kirjat. Kiva kuulla Katja, että kirjan vaikutus ei ole vain hetken hurma. Tämä kestäisi kyllä useammankin lukukerran.

    VastaaPoista
  4. Minäkin tein historiaa ja ostin ensimmäisen Kallion kirjan. Aiemmin en ole lukenut ollenkaan häntä, mutta nyt aihepiiri oli niin kiinnostavan ja kiehtovan oloinen, että oli pakko saada kirja käsiinsä. Taidan olla juuri sellainen menneestä lumoutuja :)

    Säästelen kirjaa toukokuun alun lomamatkalle.

    VastaaPoista
  5. Sama täällä, minäkään en ole lukenut Kallion aikaisempia, mutta nyt odotan tältä paljon!

    VastaaPoista
  6. Jaana, sopii upeasti lomakirjaksi! Miten olet Erja välttynytkin Kallion kirjoilta? Toivottavasti pidät, ainakin minä olin iloisesti yllätetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein tiedä, jostain syystä en vain ole koskaan aiemmin kiinnostunut hänen kirjoistaan. Mutta nyt kiinnostuin ja odotuksista huolimatta yllätyin positiivisesti. Tämä oli niin taiten rakennettu romaani ettei voi kuin ihailla. Nautin erityisesti tuosta aikakausikuvauksesta ja ihmettelin sitä, kuinka hienovaraisin keinoin oli saatu aikaan se niin tavattoman uskottava tunnelma. Ja siitä, että tunnelma kantoi läpi koko romaanin. Sopivasti hieman vanhahtavia sanavalintoja, taustalla vaikuttavia ajalle tyypillisiä käsityksiä, mitähän kaikkea muuta rakennusainetta tässä on jota en tajua edes erotella, nautin vaan!

      Poista
  7. Μinäkin aloitin Säkenöivät hetket tällä viikolla ja jo nyt tekee mieli mennä Hankoon käymään! Hyvä, ettet paljastanut juonesta täällä liikoja..
    Annu

    VastaaPoista
  8. Annu, sinne vaan Bulevardille kävelemään Ellyn ja muiden jälkiä! Yritän aina olla paljastamatta liikaa juonesta - juoniselostukset löytyvät kustantamojen sivuilta tai muualta jos joku niitä tarvitsee - jotta lukijalle jää itselleen löytämisen ja yllättymisen riemu, kirjaan vain ylös, mitä ajatuksia kirja itselleni toi. Joskus se on kyllä hankalaa kertomatta tapahtumista eikä varmaan aina onnistukaan.

    VastaaPoista
  9. Minulla tässä on vielä se ihana, että kirja kietoutuu mielessäni yhteen pääsiäisen Italian-matkan kanssa. Kirja vaikutti voimakkaasti, vaikka se on toisaalta hienovireinen ja pienieleinen. Toisaalta sitten pinnan alta niin väkevä.

    Minä en muista, olenko koskaan käynyt Hangossa. Olen pitänyt kaupunkia kyllä aina hyvin kiehtovana, mutta kirja on tosiaan oiva mainos, sillä nyt halu päästä Hankoon tunnelmoimaan on kahta kauheampi.

    Olit löytänyt kirjasta monia hienoja kohtia ja puolia. Minä moitin vain kirjan nimeä ja kantta, jotka ovat kyllä hienot, mutta eivät mielestäni kuvaa kirjan sisältöä.

    Uskon, että tälle tulee jatkoa. Mikäs sen mukavampaa. Mutta ehkä Kallio kirjoittaa välissä jotain muuta?

    VastaaPoista
  10. Minulla on toissavuoden jälkeen jonkinlainen sukupolviromaaniallergia, mutta tämä kuulostaa sellaiselta että voisin lukea. Kallion Elokuvamuisti odottaa hyllyssä ja muistelen kyllä pitäväni hänen kirjoitustyylistään. Lisäksi Hanko miljöönä kiinnostaa kovasti, haaveilen viikonloppumatkasta sinne kesällä.

    VastaaPoista
  11. Hanko on pieni, mutta tunnelmallinen, kysykää vaikka Kirjatoukalta ja herra Kameralta (jos heiltä kysyy, Hangon hanavesikin on parempaa kun muualla). Katja Kallio oli juuri käynyt siellä kirjastossa kertomassa kirjastaan, siteeraan: "Minulla on kolme suurta kaupunkirakkautta: Rooma, Helsinki ja Hanko."
    http://www.facebook.com/Kirjatoukka?fref=ts

    VastaaPoista
  12. Kallio ei ole minua oikein vakuuttanut, mutta tuo Hangon historia kieltämättä kiehtoo. Hanko on aivan mahtava kesäkaupunki <3

    Salainen ystäväsi :)

    VastaaPoista
  13. Hei salainen ystävä, oletko lukenut Säkenöivät hetket? Jos et, täytyy muistaa, että kysesssä on täysin erilainen kirja kuin Kallion aiemmat, eli jos et ole niitä vakuuttunut niin tämä saattaa sen hyvinkin tehdä. Ja Hangosta siis sinulla on kokemusta jo, hienoa :-)

    VastaaPoista