sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Sydäntorni

Kirjan nimestä en osannut päätellä mitään: kuvittelin epämääräisesti, että joku valloittaa sydämiä torniksi asti ja kyseessä olisi jonkinlainen romanttinen symboliikka. Vältän liepeiden lukemista kirjoista, jotka joka tapauksessa aion lukea: haluan yllättyä, muodostaa kokemukseni itse.

Moniselitteinen kansi jo antaa kyllä viitteen siitä, mitä on tulossa: sydäntorni on hyvinkin konkreettinen, keskustorni tuhat vuotta vanhassa linnassa, torni, josta lähtee tunneleita joka suuntaan ja joka on linnan viimeinen puolustuspiste, jos sinne hyökätään. Tornissa asuu paronitar, jota kukaan ei voi häätää, sillä hän ainoana tuntee linnan salaisuudet. Hän on ikiaikainen, vanha, mutta myös nuori, minkä linnaan serkkuaan Howardia tapaamaan matkaava Danny saa hämmennyksekseen havaita.

Howard on ostanut linnan ja aikoo rakentaa siitä matkailunähtävyyden. Lisäksi linnassa asuvat Howardin perhe, kakkosmies Mick ja muutama muu. Pikku hiljaa Dannylle alkaa valjeta, miksi hänet on kutsuttu paikalle.

"Jos uskoo sellaisen sanan kuin 'ovi' olevan todellinen ja sitten avaa sen ja kulkee siitä kuin mä tein, voi kai uskoa mitä tahansa."

Toisenlaisella linnareissulla on Ray. Hän on vankilassa, ja kirjoittaa Dannyn tarinaa linnasta. Häntä rohkaisee kirjoitusohjaaja Holly, joka jää Rayn tarinaan koukkuun. (Holly on koukuttuvaa lajia).

Nämä kaksi tarinaa kiertyvät toisiinsa unenomaiseksi, tummaksi kokonaisuudeksi, joka vähitellen paljastaa henkilöiden välisiä yllättäviä suhteita, menneitä ja nykyisiä haamuja sekä ihmismielen ihmeellisyyksiä.

Kirjaa ahmii kuin parasta dekkaria, vaikka tämä on mystisempi tapaus. Egan osaa tavan kirjoittaa niin, että lukija yllättyy jatkuvasti ja haluaa lisää. Hän osaa koskettaa tunteita, saa jotain liikahtamaan, nostattaa mieleen oudon levottomuuden. Tekisi mieli lukea kirja heti uudestaan; varmasti siitä oivaltaisi nyt paljon uutta, sillä osa jää hämäräksi - toisaalta, se on tärkeä osa kirjan kiehtovuutta. Se jättää paljon tilaa lukijan omille tulkinnoille henkilöiden motiiveista ja rooleista. Ja siitä, mikä on totta ja mikä ei - mutta onko sillä edes merkitystä, kun uidaan näin syvissä alitajunnan vesissä. Egan muovaa tekstistä omanlaisensa, kuten Aika suuri hämäys osoitti. Sydäntorni on kirjailijan aiempi, mutta vasta nyt suomennettu teos.

Hämmentävää, vaikuttavaa, hienoa luettavaa. Ei sovi suoraviivaista juonta hakeville, valmiita vastauksia odottaville eikä psykologiasta piittaamattomille. Mutta nappiin mystisyyttä arvostaville, ihmismielen kummallisuuksia ihmetteleville, rajoja rikkovasta tekstistä nauttiville.

Ilselän Minna sanoo lukevansa juuri tällaisten kirjojen vuoksi. Myös anni m. hämmentyi ja vaikuttui.

Jennifer Egan: Sydäntorni. Tammi 2013. Suomennos Heikki Karjalainen.

14 kommenttia:

  1. Kuulostaapa huimaavalta. Minulla on myös Aika suuri hämäys vielä lukematta, kiinnostus on kova.

    Luen itsekin nyt kovin hämmentävää kirjaa, tosin en ole vielä lopussa joten en tiedä niputetaanko asioita.

    Otan tämän ehdottomasti ylös, upeanoloinen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ilman muuta lukea, on tämä niin persoonallinen kirjailija, etten ole vastaavaa tavannut. Hienoa kun kielellä voi tehdä aivan uusia asioita!

      Poista
  2. Voi miten kiinnostavan oloinen teos! Arvostan kirjoissa juuri noita ominaisuuksia, jotka viimeiseksi mainitsit. Toisaalta pelkään, että tämä on liiankin "outo". Ei kai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se aika outo, mutta toisaalta siinä menee myös realistinen taso ja tarina, jota voi seurata.

      Poista
  3. Tämä on kyllä hieno romaani. Olen parhaillaan luonnostelemassa bloggausta kirjasta, joten kirjoituksesi lukemisen ajoitus on mainio. :)

    VastaaPoista
  4. Minua tämä kiinnostaa myös, mutta vähän pelkään että tämä on vaikea ja minulle jotenkin liian erikoinen. Aika suuri hämäys ei ihastuttanut minua, vaan jäi etäiseksi ja oli kyllä pettymys. Taidan kuitenkin kokeilla tätä jossain vaiheessa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et pitänyt Aika suuresta, ehkä tämäkään ei sytytä - tämä on kuitenkin tehty sitä ennen ja tyyli on sittemmin muotoutunut vielä. Mutta kiinnostavaa nähdä, miten teksti taipuu monenlaiseen ja ihailen kirjailijan tapaa herättää outoja tuntemuksia lukijassa.

      Poista
  5. Minä tykkäsin Aika suuri hämäys kirjasta, joten tämä menee ehdottomasti luettavien listalle. Kiitos inspiroivasta bloggauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista, varmaan pidät tästäkin! Aika suuri on minusta kuitenkin parempi, jotenkin "valmiimpi", jos näitä kahtaa vertaa.

      Poista
  6. Egan on kiinnostanut jo pitkään ja tämän postauksen jälkeen kiinnostaa entistä enemmän.

    VastaaPoista
  7. Jos pitää yllättävyydestä eikä hae tavanomaisinta ja selkeintä, tämä on nappivalinta. Eganin kielellä leikittely on omanlaistaan.

    VastaaPoista
  8. Luen tätä parhaillaan ja pidän tosi paljon! Luulenpa, että jopa enemmän kuin Aika suuresta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erja, tämä on minusta jotenkin ehjempi kuin Aika suuri, jossa pääpaino oli enemmänkin kielellä kikkailu, huikeaa sekin, mutta kirjana ja juonellisesti pidän Sydäntornia antoisampana.

      Poista