keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden 2014 yhteenveto

Kirjavuosi 2014 päättyy; Kirjan vuosi 2015 alkaa. Mutta ennen sitä katsaus menneeseen.

2014 luin 165 kirjaa, jotka jakaantuvat näin:
  • 9 muistelmateosta
  • 12 tietokirjaa
  • 5 sarjakuvaa
  • 139 fiktiota
  • 56 ulkomaista
  • 109 kotimaista
  • 80 naiskirjailijaa
  • 85 mieskirjailijaa


Lukemistani kirjoista
oli 102 kpl vuonna 2014 ilmestyneitä (ulkomaisten kohdalla suomennoksen julkaisuvuosi), joista
  • 67 suomalaista uutuutta eli ilmestynyt vuonna 2014
  • 35 ulkomaista uutuutta

Blogini painotus
taitaa olla aika selkeä? Kotimaisissa uutuuksissa elän vahvasti, mikä ei yllätä viime vuoden tilastoa katsellessa, lähes samoissa luvuissa ollaan.

Postauksia olen
tehnyt 134, hieman viimevuotista enemmän. Kaikista lukemistani en ole nytkään kirjoittanut. Lisäksi luin kasan ammattikirjoja ja lastenkirjoja, joita en laske kokonaismääriin mukaan lainkaan. Koska ne vain menevät arjen mukana, kaikkea ei ehdi eikä edes halua kirjata.

Lukukäyntejä blogissa on ollut noin 6 000 - 7 000 per kuukausi. Yksittäisiä kävijöitä on vähemmän, eli samat lukijat käyvät useamman kerran kuussa. Kiitos siitä teille, se motivoi kummasti. Rekisteröityneitä lukijoita on 113, joille erityiskiitokset!

Itse asiaan, kirjoihin:


Väitin vuotta 2013 huimaksi esikoiskirjojen vuodeksi. Mutta vuosi 2014 on ollut vähintään yhtä huima. Anni Kytömäen Kultarinta sulatti sydämen, Tommi Kinnusen Neljäntienristeykseen odotan jo luvattua jatkoa (saattaa tulla jopa trilogia, kuulin).

Jussi Valtonen on ollut suosikkejani jo pitkään, ja hänen Finlandia-voittonsa oli upea juttu! Muutkin Finlandia-ehdokkaat olivat mieleisiäni, paitsi.

Ja nyt huomaan, etten olen listannut kesken jääneitä kirjoja, voi harmi! Ainakin Heidi Jaatisen Kaksi viatonta päivää jäi lukematta. Yritin, todella yritin. Kaksi eri kertaa lainasin kirjan, mutta ei, en pystynyt. Liian rankkaa, liian runollista tai liian jotain. Kesken jääneitä oli kyllä muitakin. Luovuttaminen samoilla perusteilla kuin Jaatisen kanssa.

Mieleenjääviä luettuja vuoden varrelta on monta: Asko Sahlbergiin olen aivan hurahtanut. Hän olisi ehdottomasti kuulunut big F -listalle Yö nielee päivät -kirjallaan. Onneksi sentään Herodes oli ehdolla edellisenä vuonna. Pimeys kokoaa Göteborg-trilogian yksiin kansiin. Lukekaa, ihmiset, Sahlbergia! Tämä voisi olla Kultarinnan kanssa pakollista koululuettavaa, mutta vasta lukiossa. Oppikaa elämästä. Tai ainakin suomen kielestä.

Vuoden vaikuttavin: Eeva-Kaisa Aronen: Edda on taas jotain sellaista, josta ei eroon pääse. Koskaan.

Vuoden omituisin: Jaakko Hintikan Hän valitsi nimekseen Merrill Hintikka.

Vuoden turhaan hehkutetuin: Joël Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta.

Vuoden hätkähdyttävin: Jouni Hokkanen: Pohjois-Korea - Siperiasta itään. Aiheesta on ilmestynyt paljon kirjoja, myös sisältäpäin asiaa katsovilta. Uskomattomia tositarinoita.

Mitä muita? Leena Lehtolaisen Kuusi kohtausta sadusta rakentaa haastavasta asetelmasta hienon kokemuksen yhdistämällä kirjan teatteriin. Rispektiä kirjailijan taidoille! Arne Nevanlinna ja Tuomas Vimma ovat aina yhtä luotettavia herrasmiehiä. Meri Kuusiston Amerikkalainen jäi turhan vähälle huomiolle, Antti Holman Järjestäjä taas sai sitä yllin kyllin ehkä osin ulkokirjallisista kissisistä syistä, vaikka kirja on kyllä hyvä. Sami Lopakan Marras istuu suomalaisen lukijan käteen kuin kaljatölkki juhannuksenviettäjän kouraan, Maija Muinosen Mustat paperit saavat vieläkin ihon kananlihalle.

Tutuista taitajista Sirpa Kähkönen kirjoitti Graniittimiehestä, Paula Havaste tuhannen vuoden takaisesta Suomesta. Jari Järvelä suojeli Särkyvää, Minna Lindgren jatkoi hersyvää Ehtoolehto-sarjaansa, jonka viime osasta en ole näköjään postannut. Hieno silti! Kaikki heidät ja monta muuta tekijää olen tavannut myös livenä eri tilaisuuksissa, ja mietin, että kirjailijasta bloggarien kiinnostus tuntunee hämmentävältä. Ne seuraa joka paikassa, napsii kännykkäkuvia, hihkuu ilosta tavatessaan oikeita kirjailijoita... Mutta voin vakuuttaa. Kirja on se ensimmäinen, joka kiinnostaa. Ja sitä kautta kirjailija. Ei toisinpäin. Ihan vuoden lopuksi ravisteli Maaria Päivinen.

Ulkomaisista vuoden suurin tapaus oli Donna Tarttin Tikli. Näin itse myös hänet, mikä oli suuri juttu, sillä Tartt matkustaa kodistaan ja näyttäytyy julkisuudessa noin kymmenen vuoden välein eli kirjojen ilmestymisen tahtiin. Hän on olemukseltaan niin nycciläinen kuin olla voi, ja Taiteilija isolla teellä. Oi, olisinpa Donna Tartt!

Elämäkerroista on mainittava rakkaudella, syvällä paneutumisella ja taidolla Antti Heikkisen tekemä Juice Leskinen: Risainen elämä. Kiitos Antti, kiitos Juice!

Merkittävä on myös Herkkä, hellä, hehkuvainen: Minna Canth Minna Maijalan tekemänä, vaikka se on edellistä akateemisempi, aiheeltaan rajoitetumpi ja siten kuivakkaampi. Toisaalta myös henkilö on kaukaisempi; Heikkinen on jopa tavannut idolinsa henkilökohtaisesti (ja käynyt ostamassa hänelle kaljaa), mihin Maijalalla ei ole ollut mahdollisuutta. Hieno näkökulma silti, Canth ihmisenä ja kirjailijana.

Vuoden kohokohdat


Kirjavuosi alkoi saksalaisella kirjalla, eikä se ollut sattumaa: suunnittelin matkaa Frankfurtin kirjamessuille. Ja siellä vietin kolme unohtumatonta päivää syksyllä Raijan kirjojen (vas.) markkinoinnin tiimoilta. Oli mahtavaa nähdä Suomi teemamaana, kaikki se hyörinä. Plus oppia kirjabisneksestä. Eri silmin kuin ensimmäisen kerran Frankfurtissa pari vuotta sitten, jolloin olin vieras - nyt näytteilleasettajana mukana, jolloin näkee enemmän.

Tammikuussa sain osallistua Lukukeskuksen järjestämään Leena Parkkisen tapaamiseen, josta kaikuja täällä. Tapahtumasta raportoineen Kotivinkki-lehden kuvatkin olivat oikein onnistuneita. Etsikää käsiinne helmikuun numero 2014. Minäkin siellä olen, viinilasi kourassa, tietenkin.

Kannelmäki, rakkaani! Tuijan ja Kannelmäen kirjaston kanssa järjestimme kirjablogi-illan, johon ilmoittautui lähemmäs 30 kirjanystävää. Paikalle tuli kuitenkin vain vajaat kymmenen, mutta pidimme iltaa onnistuneena. (kuvassa minä vas. ja Tuija oik.)

Lukuhaasteita seuraan huonosti, mutta jotkut saavat innostumaan. Kuten Suketuksen sotakirjahaaste. Se oli hieno henkinen matka. Ja minusta tuli kenraali!

Helsingin kirjamessut olivat totta kai merkkitapaus. Bloggareiden kanssa päivystimme upeasti varustellussa nurkkauksessamme (kiitos Taika!) lukuvinkkejä jakamassa innosta täristen. Hyviä kontakteja solmittiin, osuvia ja ohimeneviä vinkkejä tarjoiltiin, useita postauksia rustattiin, kehnoja kännykkäkuvia räpsittiin (kuvassa Aulikki Oksanen lausuu runoa).

Kustantamot järjestivät uutuuskirjoihin ja kirjailijoihin tutustumistilaisuuksia vuoden mittaan useita, mistä kiitos heille. Tietysti ne kirjahullua kiinnostavat, no, hullun lailla. Kirjan taustojen tunteminen antaa varmuutta omien postauksien tekoon. Lukukappaleita kustantajilta olen saanut vuoden aikana 24 kpl (näistä blogattujen määrää en ole laskenut). Loput 85 % lukemisistani on pääasiassa kirjastosta, osa ostettu itse tai saatu lahjana.

Tulevaan vuoteen


on hyvä lähteä, sillä Kirjan vuosi 2015 tarjoaa monia kirjallisia tapahtumia. Myös kirjabloggaajilla on omia tempauksia, kuten Anni Polvan 100-vuotissyntymän kunniaksi järjestettävä 6.1. lukupäivä. Päivän aikana blogit julkaisevat arvioitaan Polvan kirjoista ja muistelevat lukukokemuksiaan. Lista mukana olevista löytyy tästä blogista 5.1.

Klassikoita luetaan myös: myönnä pois, sinullakin on nolo salaisuus, "kaikkien muiden" lukema klassikko, jota et ole lukenut. Nyt puretaan traumat ja julkistetaan empimiset! Klassikkoarvioiden julkaisupäivä kirjablogeissa on 31.7.2015. Facebookista löytyy blogilista nimellä Kotimaiset kirjablogit. Itse yritän hurjaa haastetta: Alastalon salissa. Hirvittää - saanko kirjan kirjan luettua, ymmärränkö siitä mitään? Jos en, voinko vain unohtaa tämän postauksen?

Helsingin kirjamessut ovat 22. - 25.10.2015 Messukeskuksessa. Teemamaa on Venäjä, mikä on aiheúttanut jo paljon keskustelua. Poliittiset tilanteet muuttuvat nopeammin kuin messukalenteri. Missä mennään vuoden mittaan, jää nähtäväksi. Toivoa sopii, että keskitymme kirjallisuuteen ja kontaktit muillakin kuin maan johtotasoilla kehittyvät ja kasvavat.

Mitä muuta odotan ensi vuodelta? Toivon, että kotimainen kirjallisuus jatkaa kukoistustaan. Mutta myös sitä, että saamme tasokkaita käännöksiä eri maista. En toivo supistuksia, säästöjä enkä laskelmoituja julkaisuja. Vaan lukijan juhlaa, suomalaista itsetuntoa - niin kotimaisine kuin käännettyine teoksineen - sillä suomen kieli on se, joka meitä kannattelee ja pitää ajassa kiinni. Ilman yhteistä kieltä meillä ei ole mitään. Käännöksien tärkeys ajatusten ja ideoiden välittäjänä on yhä tärkeämpää globaalistuvassa maailmassamme. Tämän ajatuksen herätti Ylen raportti, johon kannanottona olen tykittämässä blogiini sarjatulena arvioita käännöskirjoista (muista kuin Englannin ja USA:n). Vuodenvaihde ja alkuvuosi ovat muutenkin minulle aina ulkomaisten kirjojen aikaa; syksy painottuu kotimaiseen.

Ollaan ylpeitä siitä, mitä meillä on, ja otetaan rohkeasti vastaan se, mitä muualta tulee. Suomalaisen kirjallisuuden ei tarvitse hävetä millään areenalla. Me olemme parhaat asiantuntijat omassa genressämme. Ehkä sen huomaavat myös muutkin. Kontakteja on luotu, pohjatyötä tehty - seuraava maailmanmenestys on suomalaista alkuperää?

Kaupallinen menestys on tärkeää, mutta lukijan kannalta ei tärkeintä. Toisaalta, ilman sitä ei meillä olisi luettavaa. Kustantamojen on elettävä. Ja kirjailijoiden. Muutaman tuhannen euron vuosiansiolla se ei onnistu. Entä jos valtio tukisi kirjallisuutta yhtä voimallisesti kuin telakkateollisuuta tai kaivostoimintaa? Taidan toistaa itseäni, mutta tämä mietityttää kovasti.

Mutta nyt on vuodenvaihteen ja juhlan aika.

Iloista ja jännittävää lukuvuotta 2015, lukijani ja blogiystäväni!

Vuoden 2013 kooste.

27 kommenttia:

  1. Hui, melkoisen määrän olet lukenut! Joukkoon on varmasti mahtunut vaikka ja mitä mielenkiintoista.

    Minun täytyy ehdottomasti lukea Edda ensi vuonna, se kiinnostaa kovasti ja kun sinäkin kehut. Ja voi, Tikli on hieno kirja, vaikka löysin minä siitä valitettavaakin. Donna Tartt vaikuttaa varsin omanlaiseltaan persoonalta vai onko se sitten tuo julkisuuden kaihtaminen, joka aiheuttaa sellaisen mielikuvan? :)

    Kirjaisaa uutta vuotta sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hurjasti olen lukenut, hämmästyn aina itsekin. Koska teen kuitenkin niin paljon kaikkea muutakin enkä koe käyttäväni lukemiseen hirveästi aikaa, mutta kai sitten teen niin. Lue Edda, ainakin minä hurmaannuin. Tartt on kyllä todella persoona, ja osin varmaan mielikuvitusta kiehtoo juuri tuo vetäytyvyys. Mutta hänen ilmiasunsa on juuri sellainen kuin perus-nykkiläisen taiteilijan voisi kuvitella olevan - romaanihahmo jo itsessään. Kasvanut kirjakaupassa jne.

      Poista
  2. Kyllä minun nyt täytyy ryhdistäytyä ja lukea muutakin Sahlbergia kuin Herodes, johon hullaannuin täysin...

    VastaaPoista
  3. Herodes on hyvin erilainen kuin tuo Pimeys-sarja, saati muut Sahlbergit, aiheeltaan ja käsittelyltään. Mutta aina kekseliästä, hienoa, mykistävän mietittyä. Kuten kirjoitin johonkin arvioon, ehkä nero :-)

    VastaaPoista
  4. Tämä oli huikaiseva katsaus menneeseen sekä kurkotus myös tulevaan.

    Sahlbergista sen verran, että on kyllä suuri vääryys, jos hänen kouriina ei Finlandiaa isketä. Yhden olen lukenut, en nyt muista nimeä, mutta jo se riitti vakuuttamaan, että hän on sekä näkijä että tekijä.

    Oli tosi mukavaa lukea, mitä olet lukenut. Itse kun en niin hyvin ole suomalaisesta nykykirjallisuudesta selvillä, niin sain samalla aimo läjän myös tietoa.

    Hurja olet, ihanan hurja. Kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niin olen samaa mieltä Sahlbergin tuotannosta. Ja upeaa, jos sait tästä tietoa (aina valmiina, jos kotimaisesta tarvii kommenttia), ja kiitos kiitoksista ja omista upeista teksteistäsi, toinen vielä hurjempi!

      Poista
  5. Kannoin juuri eilen Herodeksen kotiin alennusmyynnistä. Se on kiinnostanut jo yli vuoden, mutta en ole sitä vielä saanut luetuksi. Toivottavasti ensi vuonna saisin sen luetuksi, sillä se kuulostaa todella kiinnostavalta. En ole mitään Sahlbergilta lukenut aiemmin.

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko Annami lukenut Sinuhen? Pitäispitäis... Herodes on hyvin Sinuhe-henkinen, mahtavuudessaan, huumorissaan, yksityiskohdissaan, yksittäiseen (miehen) mielen porautumisessaan, älykkyydessään. Sahlbergin tuotanto on hämmentävän monipuolinen: Herodes-tyyppistä, Pimeys-tyyppistä, sitten on näitä teräviä pienempiä romaaneja, kuten Yhdyntä (josta aion vielä blogata jonain päivänä). Yhden kirjan perusteella ei tätä kirjailijaa kannata luokitella. Iloista uutta vuotta sinullekin, ja sehän tulee sinulla olemaan aikamoinen kaikkine isoine tapahtumineen! Onnea sille!

      Poista
    2. Olen lukenut Sinuhen vajaa kymmenen vuotta sitten ja pidin siitä silloin todella paljon. Tämän jälkeen Herodes kiinnostaa vieläkin enemmän.

      Paljon kiitoksia. :)

      Poista
  6. Huh! Olipas tyhjentävä postaus vuoden kirjakokemuksista, ja kiinnostava sellainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, jos oli liiallista :-) Kuten tapaan sanoa, innostun aina vähän liikaa. Mutta vain Tärkeistä Asioista. Kiitos, kun pidit kiinnostavana ja luit tämän ja paljon muuta, ja bloggaat. Omakin yhteenvetosi on huikea!

      Poista
  7. Onpas paljon uutuuksia. Nostan oikein hattua sille, miten jaksat pysyä uutuusvirrassa mukana. En ole laskenut omaa saldoani, mutta mahtoikohan tulla edes 20 uutuuskirjaa.. hieno katsaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hatunnostosta! Olen niin utelias, että uutuuksista sormet syyhyävät. Ja kiitos Helsingin upeastitoimivan kirjastolaitoksen, kirjat saa nopeastikin lukuun, niin kaikki rahat eivät kulu ostoksiin.

      Poista
  8. Arja, todella kiinnostava kooste. Olet lukenut hurjasti taas hyviä kirjoja. Haluan ehdottomasti miekin lukea tammikuussa Sahlbergia. Hyvää uutta kirjavuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, siitä vain kipikapi Sahlbergia lukemaan! Kiinnostaisi kuulla arvioitasi. Kiitos samoin antoisaa kirjavuotta!

      Poista
  9. Todella kiinnostava kooste! Sahlbergin Herodeksen luin ja vaikutuin mutta muuhun tuotantoon en ole oikein perehtynyt. Pitäisi, taas kerran.
    Hyvää kirjavuotta 2015!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Jonna! Muu Sahlbergin tuotanto onkin kovin erilaista, mutta laatutavaraa aina.

      Poista
  10. Hieno kooste! Tiivistät napakasti, pidän siitä. Kiitos sinulle bloggausyhteistyöstä, se on ollut kovin antoisaa. Jatketaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, Tuija. Ja ilman muuta jatketaan bloggaus- ja kirjanvaihtoyhteistyötä, antoisaa minustakin!

      Poista
  11. Oletpas ehtinyt lukea paljon! Kiinnostavan oloisia kirjoja vieläpä ja hitaasti kiinnotukseni Eddaankin herää...

    Ihanaa vuotta 2015!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano muuta, Katri, itsekin aina vähän kauhistun noita määriä. Tiedän, etten ehdi kaikkia maailman kiinnostavia kirjoja koskaan lukea, mutta yritän silti :-) Edda teki suuren vaikutuksen, kuten Arosen Kallorumpukin aiemmin. Hurja nainen, tuo Aronen! Samoin sinulle hienoa vuotta!

      Poista
  12. Hieno yhteenveto! Olet lukenut 102 vuonna 2014 ilmestynyttä kirjaa. Minä luin 2. Mutta eikö olekin hyvä, että me bloggaajat luemme erilaisia kirjoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Margit, todellakin on, blogiasi on hurjan kiinnostava seurata juuri siksi, kun luet niin erilaista (ja tietysti siksi, että kerrot niistä hyvin). Jos ei blogeista mieleistä kaikille lukijoille löydy, se on ihme, kun valinnanvaraa on lähes parisataa erilaista.

      Poista
  13. Kiva lukea blogimaailman kuulumisia. Jostakin syystä tuo Anni Polvan 100-vuotisjuhla oli mennyt minulta ohi. Hyvä, että vinkkasit Klassikkokirjapäivästä, sillä niitähän löytyy miljoonia klassikkoja, joita en ole lukenut :)
    Hyvää lukuvuotta ja Kirjavuotta 2015!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anni Polva 100 v taisi vasta tulla julkisuuteen Amman vinkistä. Nyt luetaan Polvea urakalla! Ja tuota klassikkokirjapäivää odotan itsekin kovasti (enkä vähiten siksi, että saanko omaani luettua, hirvittää...). Sama juttu, klassikoita on niin paljon lukematta. Kiitos samoin sinulle hyvää lukuisaa vuotta 2015, Mai!

      Poista
  14. Oi miten hieno ja monipuolinen kirjavuotesi 2014 olikaan! <3

    Toivotan vähintään samanlaista potkua vuodelle 2015! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vain ollutkin, Kaisa Reetta! Kiitos samoin sinulle hienoa kirjavuotta, hurja lukija olet itsekin <3

      Poista