maanantai 14. maaliskuuta 2016

Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta

Paitsi seksistä ja matematiikasta, kirja kertoo myös aika paljon eläimistä. Ja jonkin verran myös ihmisen järjestä ja järjettömyydestä.

Berliinissä tutkijana toimiva Erika tuntee rinnassaan puristusta kuin muinainen dinosaurus, jonka 13-metriä korkea keho vaati hurjan verenpaineen ylläpitääkseen monisatakiloisen sydämen. Erika on joutunut ikävän rikoksen kohteeksi, jonka seurauksena hän irtisanoutuu ja muuttaa paniikissa pois, takaisin Suomeen, kaikista mahdollisista paikoista, vaikka hän oli paennut sieltäkin aikanaan, jättänyt taakseen ne harvat ihmiset, joita hänen elämässään oli: äidin, isovanhemmat, pikkusisko Emilian.

"Kun hän muutti tohtoriksi valmistuttuaan Japaniin, sieltä Yhdysvaltoihin ja lopulta Saksaan, hän ajatteli olevansa vihdoin tarpeeksi kaukana."

Nyt Erika on matematiikan alalla kansainvälinen kuuluisuus. Hänen isoisänsä tiesi tytön neroksi jo pienestä. Lukutoukka ja lukunero hän oli jo koulussa, mutta sosiaalinen puoli oli vierasta, samoin oma keho, joka aiheutti muiden ihmisten tavoin hämmennystä ja suoranaista inhoa.

"Hänellä on hatara käsitys siitä, mistä muut olivat kiinnostuneita: mahdollisesti alkoholista, oudoista pariutumisriiteistä ja sukupuolesta riippuen ehkä mopoista tai hevosista. Erika ei ollut muodostanut suhdetta mihinkään aihepiireistä, eikä hänellä ollut aavistustakaan, mitä hänen niistä tulisi sanoa."

Opiskellessaan hän sentään tutustui Annukkaan, joka paitsi tajusi matematiikkaa, opetti Erikalle muutakin.

"- Millaista se on?" hän [Erika] kysyi. - Mikä? - No se. Siis et haluaa jotain niin paljon. - Halu on eri juttu. - Tai no... on rakastunu. Kynä Annukan sormien välissä pysähtyi. - Enimmäkseen se tuntuu pahalta, tämä sanoi. Erika nyökkäsi ja asettui takaisin makuuasentoon. Niin hän oli epäillytkin."

Huonot kokemukset eivät jätä Erika rauhaan Suomessa, ja lopulta nainen päättää panna pisteen kaikelle. Lopulliseksi aiottu tapahtuma saa yllättävän käänteen, ja kaivattu kuolema vaihtuu kovaan flunssaan. Jälleen Annukka on auttamassa omine ja muiden ajattelijoiden viisauksineen: "...miksi somatisoitu sairaus olisi vähemmän toellinen ko vaikka viruksen aiheuttama? Vieläköö nää elät siinä keskenkasvusessa kahtiajaossa, älä viitti olla naurettava."

Kuvaan tulee mukaan myös Tuovi, kirjastovirkailija, poika, joka vasta melko myöhään tajusi olevansa poika, ja tämän ihmissuhdekuviot. Kaikkien näiden kolmen kehitystä kohti jonkinlaista kulminaatiopistettä seurataan - sitä kai sanotaan kasvamiseksi aikuisuuteen.

Vahvaa, vaivattomasti kulkevaa tekstiä, jossa korostuvat älyllisyys, fyysisyys ja yllättäen, myös huumori. Vaikka aiheet ovat painavia ja ihmisen perusolemassaoloa luotaavia: seksin ja matematiikan lisäksi Rauma vilauttaa niin ekokatastrofin uhkaa kuin kummituksiakin, mutta keskittyy siihen, miten löytää omin tapansa olemiseen, vaikka valmiiksi paketoituja ratkaisuja ei ole tarjolla. Ei silti ala ahistaa, ei ole toivotonta, ja nuoruuden energian lisäksi tekstilliset tehokeinot, kuten Annukan murre, tuovat oman riemastuttavan lisänsä keskusteluun, ja arkkityyppejä löytyy vanhemmillekin lukijoille. Paljon on teemoja, mutta en pitänyt sitä pahana.

Viihdyttävä ja fiksu aikalaisromaani. En yhtään ihmettele, että kirja vilahteli Blogistanian Finlandia -äänestyslistoilla. Harmi, etten ehtinyt lukea tätä jo viime vuonna. Mutta hyvä kirja ei heti vanhene.

"Uskottavia ja hyvin motivoituja henkilöitä löytyy vain hautausmaalta ja kirjallisuudesta."

Kenelle: Turhan helppoa ha-ha-hauskaa vältteleville, tässä päivässä eläville, sukupuoli-identiteettejä pohtiville, matematiikkafaneille, outoja neroja lapsiaan ihmetteleville, maailmaa parantaville.

Muualla: Teksti on sekä älykästä että kaunista, summaa Erja, joka ruotii kirjaa herkullisesti. Älykkyyttä ei kuitenkaan kannata pelästyä, huomauttaa Krista viisaasti. Harvinaisen taitava nykyromaani, tuumii Toisinkoinen-blogi, joka koostuu Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoista. Kirjallisia-blogi urputtaa muodikkaista aiheista, mutta myöntää kirjan hyväksi. Haiku Haikio *edit* ei pettynyt, eikä Zephyr, vaan kuvaa henkilöiden piirteitä tarkemmin. Tuija löysi lohdullisuutta, pelottomuutta. Ei hävetä, ei problematisoida eikä pyydellä anteeksi, summaa Kirjastotäti. Opus Eka arvostaa Raumaa: "vähän etäinen kuvaustapa toimii kalseudessaan ja surumielisessä sävyssään todella hyvin."

Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta. Gummerus 2015.

Helmet-haaste 2016: ruksaan kohdan 6, kirjastosta kertova kirja. Tuovi on nimittäin kirjastossa töissä, ja siellä hän tapaa Erikan ensi kerran.






15 kommenttia:

  1. Kirjan nimen "matematiikasta" sai minut alun perin kiinnostumaan siitä, mutta luettuani arvioita olen alkanut epäillä, ettei tämä sittenkään ole minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuorten aikuisten maailmaa, Margit - ei tee meille hieman vanhemmille aikuisille yhtään pahaa! Miten nuorten maailma on muuttunut? On ilmiöitä, hyviä ja pahoja, joita me ei edes tiedetty olevankaan - seksi ja matematiikka eivät ole niitä, mutta muita. Tästä ajasta, pidin sivistävänä, herättelevänäkin. Eikä tule nolo olo, ei tekstin eikä sisällön puolesta. En osaa sanoa, pitäisitkö. Ehkä joko ihastuisit tai inhoaisit?

      Poista
  2. Tässä kirjassa ollaan näköjään perusasioiden äärellä. :) Pitäispä laittaa tämä varaukseen, sillä kuulostaa oikein hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, MarikaOksa, nuoruuden vereslihaisella otteella! Ei tee pahaa meille muillekaan, kaivautua sen kuivan kuoren läpi ja ehkä tunnistaa asioita, tai ainakin tavoitella sitä, kuten itse koin. Tässä maailmassa nyt ollaan.

      Poista
  3. Hyvä kirja ei vanhene. Totta! Aion lukea tämän, uskon pitäväni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon myös, että pidät, Katja, koska tunnistat hyvät. Mutta kirja on viileä - ei tunge sydämeen kuten jotkut muut - sekin kertoo jotain. Pidin kovasti omaperäisestä katselukulmasta, tekstissä sinänsä ei ole moitteen sijaa.

      Poista
  4. "Vahvaa, vaivattomasti kulkevaa tekstiä, jossa korostuvat älyllisyys, fyysisyys ja yllättäen, myös huumori."

    Olen kiertänyt tätä kirjaa pitkään, ajatellut että pakko tämä on ottaa lukuun. Nyt vakuutuin siitä. Kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi Kaisa Reetta <3 Olisin itse ollut harmistunut, jos en olisi lukenut tätä, tunnen nyt olevani viisaampi ja enemmän ajassa, kiitos Iida Rauman. Rohkea, taitava nainen, ei voi kuin ihailla!

      Poista
  5. Hei, en suinkaan pettynyt Seksiin ja matematiikkaan - päinvastoin! Tämä oli viime vuoden positiivinen yllätys ja suosittelen kirjaa lämpimästi. http://www.haikuarviot.blogspot.fi/2015/12/seksista-ja-matematiikasta.html

    Haiku, johon kommentoit oli Olemisen sietämättömästä keveydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyvä että huomasit, kiitos! Korjasin linkin ja viitettäkin ja pyydän anteeksi sähellystäni. Ja kiva kun suosittelet, niin minäkin, tällaisia ei tule usein!

      Poista
  6. No probs! Toisaalta haikunikin ovat välillä niin monitulkintaisia, ettei ole itsestään selvää pidinkö vai en..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä totta, HH, mutta olen silti suuri fanisi :-)

      Poista
  7. Hih, meinasin mattimyöhäsenä minäkin ottaa tämän lukuun. Tuo nimi pelottaa (inhoan matematiikkaa!), mutta toisaalta Rauman esikoinen oli sen verran vahva, että enköhän tästä selviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, ei tästä tarvi "selvitä", eikä matematiikkaa rakastaa (ei ole minunkaan lajini)! Luulen jopa, että ihastut ikihyviksi, koska pidät rosoisista kirjojen ihmisistä, jos oikein muistan. Odottelen postaustasi kiinnostuneena. Ja kateellisena, kun olet lukenut tuon Rauman esikoisenkin, minä en (vielä).

      Poista