tiistai 7. kesäkuuta 2016

Tietokirjat vievät -haastevastaus

Luen tietokirjoja kohtuullisen paljon, viime vuonna vajaat nelisenkymmentä, jos elämäkerrat ja muistelmat lasketaan mukaan. Minähän olen ihminen, joka tietoa tarvitessaan - ihan mistä asiasta tahansa - luen aiheesta ensin kirjan. Eikä sellaista aihetta ole vielä vastaan tullut, josta ei kirjaa olisi kirjoitettu.

Suuri osa lukemistani tietokirjoista liittyy työhön, joten bloggaukset usein jäävät tekemättä, koska arvelen ja olen huomannut käytännössäkin, etteivät ne herätä laajempaa mielenkiintoa. Ja toden sanoakseni, suurempi syy on se, että tietokirjoista kirjoittaminen on vaativampaa kuin romaaneista, asiapitoisuudessaan lukukokemuksen kuvailun, omien tuntemusten ja mielleyhtymien sijasta. Tietoantia on vaikeampi arvioida! Eivätkä aika ja innostuskaan usein riitä tiivistämään suurta tietomäärää jonkinlaiseksi järkeväksi esittelyksi.

Mutta Ulla ja Lumiomena haastoivat minut Tietokirjat vievät -haasteeseen, joten mietitäänpä hetki asiaa. Kiitos hyvästä haasteesta, tietokirjoja on hyvä saada esille enemmän!

"Valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi". 

Työssäni käytän tekstiä, luen, oikoluen, editoin, kirjoitankin. Suomen kielen kiemuroita on tarkisteltava, ja siinä käytän perinteisesti Terho Itkosta kieliopasta: minulla on kirjasta useita eri aikojen painoksia. Kyllä, nettioppaat ovat syrjäyttämässä kirjaopasta, mutta joskus on vain nopeampi ja helpompi napata kirja ja oikea kohta: kun kirja on tuttu, asiajärjestys on myös, ja muistan jo melkein ulkoa, mistä mikäkin asia löytyy. Haaste on ajantasaisuus; kieli muuttuu ja elää niin vauhdikkaasti. Mutta peruskielioppisäännöt sentään harvoin*. Selkeä ja erittäin käytännönläheinen oikeakielisyyden opas.

Terho Itkonen, Sari Maamies: Uusi kieliopas. Tammi. Viimeisin painos taitaa olla vuodelta 2014, ja se myytiin pian loppuun. Saa nähdä, vieläkö tulee uutta painettua versiota?


Mutta hypätään nyt töistä muualle: viime vuonna kirjamessuilla kuuntelin Ilkka Niiniluodon kertovan kirjastaan Hyvän elämän filosofiaa. Pidän professorin avaran tervejärkisestä otteesta, ja hänen ajatuksiinsa on helppo yhtyä. Hyvä elämä (onni, jos niin haluatte) ei ole tavoite, vaan tekemistä. Eikä missään tapauksessa itseensä keskittymistä. Filosofiaa, mutta käytäntöön tuotuna tämäkin.

Ilkka Niiniluoto: Hyvän elämän filosofiaa. SKS 2015.

Muualla: Mummo matkalla ja Kasoittain kirjoja.

Elämäkertapuolen haluan mukaan: Antti Heikkisen kirjoitustavasta olen aina pitänyt, ja hänen kirjansa Heikki Turusesta on yhtä riemukasta, eläytyvää mutta asiallisesti paneutunutta kuin Juice-elämäkertakin. Turusta en ole lukenut, mutta kirjailijuus ja taiteilijamuotokuva kiinnostavat.

 Antti Heikkinen: Turjailija. Siltala 2015.

Ihan hirveän vaikea valita vain viisi kirjaa: entä matkakirjat? Kielestä, kirjoittamisesta ja viestinnästä kertovat kirjat? Historia, antiikki, eri taidot? Näistä kaikista löytyy hyllystä vaikka mitä, mutta mainitsen historiakirjoista minulle tärkeimmät, Hesarin korttelikirjat. 1970-90-luvuilla julkaistu sarja on aarteeni. Se esittelee Helsingin kantakaupungin kortteli korttelilta, talo talolta: synty ja historian vaiheet, tärkeimmät tapahtumat. Ehtymättömiä tietolähteitä, joita usein selailen. Eikä niitä tahdo saada enää mistään, paitsi divarista hyvällä tuurilla ja isolla rahalla. HS on alkanut uusia sarjaa, mutta nuo vanhat ovat lyömättömät: ne ovat historiaa jo itsessään.

Helsingin vanhoja kortteleita -sarja
Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhveleista Punatulkkuun 1977
Kaija Nenonen, Kirsti Toppari: Herrasväen ja työläisten kaupunki 1983
Kaija Hackzell: Viertotietä itään ja länteen 1988 
Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: Oikolinnankadulta Kumpulantielle 1991


Vielä yksi uusi, ettei jäädä menneeseen: Maaret Kallion Lujasti lempeä -blogi on hurjan suosittu;
en ole sitä tai tai samannimistä kirjaa lukenut, mutta kylläkin hänen Osmo Kontulan kanssa kirjoittamansa parisuhdeoppaan, jonka pointti on pitkän parisuhteen ylläpitäminen seksuaalisesti ja muutenkin vireänä. Kirja perustuu yli 200 naisen vastauksiin. Olin hieman pettynyt siihen, että miesten ääni ei kuulunut - se juuri olisi kiinnostanut - mutta ne ketaleet eivät ole suostuneet vastaamaan tutkijoiden kysymyksiin. Näkökulma on siis naisten, mutta kiinnostavia vertaiskokemuksia ja paritarinoita kirjan täydeltä on tarjolla niistä kiinnostuneille. Sekä tutkijoiden yhteenvetoja.

Maaret Kallio ja Osmo Kontula. Happy end. WSOY 2015.

Nettisivut:

*Ja jos kielioppisäännöt muuttuvat, luen niistä Kielikellosta. Kotuksen sivuilla on muutenkin paljon mielenkiintoista kieliasiaa. Eikä Jukka Korpelan Nykyajan kielenopasta voi  kielipulmissa sivuuttaa. Säitä katselen Forecasta - sadetutka on näin mökkiaikaan tärkeää, töissä valokuvauksia järjestäessä - ja leffajuttuja  Elokuvan taikaa -blogista. Eniten kuitenkin netissä luen, arvaatte varmaan: kirjablogeja.

Heitän haasteen Kirjasfäärin Taikalle ja Kirjamuistikirjan Erjalle. Olisi kiva kuulla, millaisia tietokirjoja ja nettisivuja käyttävät journalistiopiskelija ja kirjastonhoitaja?


14 kommenttia:

  1. Tuon Kielioppaan voisin ottaa, jos sen vielä jostakin saa ja hyvä vinkki tuo Kielikello. Minulla on kotona oma kielikello, jolta aina varmistelen yhdyssanoja ym. kielioppisääntöjä...siis mieheni on tosi taitava kielioppiasioissa :)
    Hyviä kirjoja :)

    VastaaPoista
  2. Aina niitä sääntöjä pitää tarkistella, vaikka kuinka hyvin arvelisi osaavansa, ja Itkosella on hyvät esimerkit, joista vastaus löytyy helposti. Hienoa, että sulla on oma kielikello! Oletko lukenut tuon Happy endin? Mulla olisi vapaana yksi kappale.

    VastaaPoista
  3. Hienoja kirjoja, stadin kasvattina minua ihastuttavat nuo korttelikirjat. Luen paljon tietoa, mutta harvemmin bloggaan. Varmasti bloggaisin kesällä puutarhaa, jos kirjat innostaisivat. Tänä päivänä niiden taso ei innosta. En välitä kuvakirjoista, osaan lukea. Ovat enemmän harrastekirjoja kuin tietoa. Voi Alangon tietokirjoja! Esim. Kukkapuut on tietokirja. Tietokirjat ovat työläitä, vielä työläämpiä, jos itse hallitsee asian. Tosin kyllä viimeisin blogitekstikin teetti töitä. Päiväkirja on työläs, mutta ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon hyvin, että trendi on tuo, enemmän kuvia, vähemmän sanoja! Korttelikirjojen kuvat ovat liikuttavia pieniä mustavalko-otoksia. Mutta sellainen historian aarrearkku tuo sarja on, ettei se käyttämällä kulu! Aina löytyy uutta ja yhteyksiä tähän päivään, ihmisiin, tapahtumiin, kaikkeen. On niin hienoa tietää asioista taustoja!

      Poista
  4. Äsh, minun piti ostaa tuo Uusi Kieliopas. Muistan lukeneeni siitä artikkeleita silloin kun se oli uusi. No, jospa siitä otetaan pian uusi ja jo taas päivitetty painos.

    Kielikellossa olen käynyt ajoittain.

    Olet oikeassa siinä, että tietokirjoista on hankalampi kirjoittaa kiinnostavasti. Niitä ei yleensä lue kannesta kanteen, vaan käyttää tietolähteenä, jossa piipahtelee tarvittaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo painos on jo muutaman vuoden vanha ja loppuunmyyty, toivottavasti tulee uusi! Ja totta, tuostakin syystä tietokirjat ovat haastavia esiteltäviä.

      Poista
  5. Oi, Itkosen Kieliopas! Minulla on tuosta edellinen painos, jota opiskeluaikana tankattiin suurella hartaudella. Toki jotkin säännöt ovat ehtineet siitä muuttua, ja onneksi kielitoimiston ohjepankki ja sanakirja ovat nykyisin helposti saatavilla verkossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei se ihan pysy ajan tasalla painettuna kovin kauan - mutta tosin pääperiaatteet yleensä sentään. Verkko on kova sana näissä, tykkään silti hypistellä ihan kirjaakin.

      Poista
  6. Kiva, että otit haasteen vastaan. Arvasinkin, että sinulla on monipuolisia ja kiinnostavia valintoja. Itkosen kirja on ihan klassikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Klassikko-Itkos-sarjan keräily on mulla hyvässä vauhdissa. Myyn ne joskus sitten kovalla hinnalla :-)

      Poista
  7. Kiinnostavia vinkkauksia sinulla - taas! Muhittelenomaa juttuani vielä. Ja koska on tällainen haastehenki, jaan sinulle PALKINNON. Voi olla, että olet sen jo saanut moneen kertaan, syystä. https://tuijata.wordpress.com/2016/06/12/blogger-recognition-award/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija! Mitä muuta tässä osaa sanoa..paitsi että omia vinkkejäsi lisää toivotaan. Ja niitähän onneksi on kuulemma tulossa, monenlaisia.

      Poista
  8. Kiitos haasteesta, eikä se olekaan niin vaikea kuin luulin :) Luen tietokirjoja aika vähän, varmaan en ole viime vuoden aikana lukenut viittä kokonaan. Mutta vanhoja löytyy kirjahyllystä kyllä, kiva päästä niitä esittelemään! Nettisivulistastasi löytyy monta sellaista, joita minäkin availen aika usein, mutta taidan vinkata muutaman kirjallisuussivun, joita käytän töissäkin.

    VastaaPoista