Hesarissa oli tänään hauska juttu Dagens Nyheterin sisustusliitteestä, jossa esiteltiin hulppea tukholmalainen ullakkoasunto ja josta nousi kohu Ruotsissa, kun jutussa “hekumoidaan yksityiskohdilla vähät välittämättä siitä, mistä ne oikein kertovat”. Kämpässä asuu omistajapari 165 neliössään, jossa on pari terassia ja muun muassa kylppärissä elektroninen lasiovi, josta näkyy läpi ja joka huurtuu, kun huone on varattu (eikös näitä muuten ole Suomessakin, ainakin hotelleissa).
Teppanyaki-hellalla (mikä lieneekään) pyöräytellään pariskunnan edellisviikolla Pekingistä tuomien maustetahnojen avulla pientä välipalaa, johon sopiva valkoviini on ostettu etelä-afrikkalaisen viinitilan isännältä. Lukijoilta on tullut tulvimalla niin ivallisia, huvittuneita kuin raivostuneitakin kommentteja. Nyt Ruotsin mediassa pohditaan, “kuinka kuluttamisesta, pinnallisuudesta ja täydellisyydentavoittelusta on tullut osa ruotsalaista elämäntapaa”.
Kertonevatko samasta myös monien ruotsalaisten muoti- ja tyyliblogien suosio ja muun muassa Kajsa Ingemarssonin uusin kirja (ks. aiempi arvio otsikolla Kevyt, kevyempi, Kajsa), jossa tiputellaan tuotemerkkejä adjektiivien tavoin.
Mitä Ruotsi perästä, sitä Suomi perässä? Muoti on blogien suosituin aihe meilläkin, ja ruokapornokin on jo tuttua. Kukin makunsa mukaan minun puolestani, kunhan kirjoilla ja lukemisella mässäily sentään pysyy sallittuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti