Sauna Paradis

Pirjo Hassinen on kirjoittanut tummanpuhuvan romaanin siitä, mitä muistamme menneisyydestämme. Kenties niistä tapahtumista, jotka ovat olleet ratkaisevia loppuelämämme kannalta.

Lauri ei muista, mitä hänen isälleen tapahtui pojan ollessa lapsi, ja tuntee siitä tunnontuskia vielä keski-iässä. Ikätoveri, tänään reilusti nelikymppinen Anne on kirjailija, joka kirjoissaan kuvaa heidän yhteisen lapsuutensa maisemia ja ihmisiä. Siksi Lauri pyytää Annelta apua muistaakseen.

Anne on epäluuloinen, eikä alkuun lainkaan innostu ajatuksesta, mutta suostuu lopulta. Sillä Lauri lupaa palkkioksi kertoa puolestaan Annelle tämän elämästä jotain, jota nainen ei tiedä. Annen isän yleinen sauna, Sauna Paradis, oli myös Laurille lapsena tuttu paikka.

Kirja kertoo kahta tarinaa: muistelijoitten nykyisyyttä ja Laurin lapsuutta. Sanojen kautta kiertyy esiin tapahtumaketju, joka yllättää heidät molemmat. Onko muistoja mahdollista jakaa?

"Mutta kotikatu oli hänen. Hänen lapsenymmärryksensä oli käynyt aikoinaan koskettamassa jokaista talonkulmaa, hänen katseensa, josta oli ehkä puuttunut se järki ja suurpiirteisyys, jolla aikuinen katsoin mutta jossa sen sijaan oli ollut loputtomasti innostusta ja uteliaisuutta, oli ollut yhtä kuin hän, Anne Horni. Jokin hänessä, se jota riitti ja riitti, oli käynyt sirottautumassa kadun ylle, merkitsemässä sen paikaksi, joka erosi kaikista muista paikoista maailmasa, kaikista muista elämänvaiheista, kaikkien muiden ihmisten elämismaailmoista. Ja se, että se ainutkertainen kotikatu nähtynä hänen silmiensä kautta oli nyt jaettavissa Lauri Kovasen kanssa - se oli ihmeiden ihme."

Kirja muistuttaa muistin petolllisuudesta ja valikoivuudesta. Ja myös siitä, että aikuisen katsanto on aivan toinen kuin lapsen. Sama tilanne näyttäytyy kymmenien vuosien kuluttua aivan toisin. Mutta lasten oivalluskykyä ei pidä aliarvioida; he voivat huomata jotain, mikä jää muilta huomaamatta. Se herättää miettimään, mitä omia lapsuudenmuistoja oikeastaan voi uskoa - olenko ymmärtänyt jotain täysin väärin?

Vahvatunnelmainen pienimuotoinen psykologinen, trillerin piirteitä kurotteleva tasokas kertomus, joka on ammattitaidolla tehty. Mutta se ei laajenna henkilöitä nykyasetelmistaan, vaan pysyy jämptisti muistelussa kuvaamatta seurauksia tai selittelemättä, mikä jättää kummastuneen olon; tässäkö tämä oli? Toisaalta Hassinen on niin kokenut kirjoittaja, että tälle on varmasti syynsä. Ehkä hän haluaa antaa lukijan omille ajatuksille ja muisteluille tilaa.

Yleinen sauna tärkeänä tapahtumapaikkana on omaperäinen valinta ja kuvaa hyvin aikakautta, 1960-lukua. Näin Hassinen saa myös mukaan hänelle ominaisen ruumiillisuuden, ihmiset toistensa edessä aidoimmillaan ja alastomimmillaan. Joulusaunaa odotellessa!

Kenelle? Ongelma ja sen ratkaisu -tarinaa hakeville, nopealukuisten psykologisten romaanien ystäville, muistin ominaisuuksia miettiville, lapsuuden traumoja tutkiville.

Muualla: Voimakas ja tinkimätön romaani, sanoo Kirjakaapin kummitus Jonna. Muistojen, salaisuuksien ja mielikuvituksen kokoelma, sanoo Lukukauden Jaana. Suketusta hieman ärsytti, mutta jokin myös vaikutti.

Pirjo Hassinen: Sauna Paradis. Otava 2014.