Elävää kuvaa

lauantai 8. syyskuuta 2018

Risto Isomäki: Viiden meren kansa

Muinaishistoria kiehtoo jo sanana. Muinaisuus, muinainen... Alan nähdä silmissäni korkeita kallioita, väikkyviä vesiä, silmänkantamattomiin koskematonta luontoa mutta myös pieniä ihmisryhmiä, jotka omaa omituista kieltään puhuen ja toisistaan tietämättä etsivät elantoaan vaeltamalla paikasta toiseen, lapsia synnyttäen ja jumaliaan palvoen, ennennäkemättömiä maisemia ihmetellen ja merkkejään jättäen.

Siinä missä Juha Hurme kutoi yksiin kansiin suomalaisen kulttuurihistorian Niemi-kirjassaan, Isomäki puhuu maantieteestä ja ihmisistä, jotka niemen aikoinaan asuttivat, merkittävistä tapahtumista aikoina paljon ennen kirjoitettua historiatietoa (mikä on muuten varmaan yksi muinaisen kiinnostavuutta kasvattava seikka).

"Ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomeen jo noin 11 000 vuotta sitten. Vanhimmat esinelöydöt ovat Perämereltä ja Lahden seudulta. Ensimmäiset suomalaiset tulivat Pyreneiden niemimaalta, nykyisen Espanjan ja mahdollisesti myös Portugalin alueelta, ja he saapuivat Suomeen olosuhteissa, jotka olivat kovin toisenlaiset kuin olemme pitkään olettaneet."

Teos yhdistää uusinta tutkimustietoa fiktiivisiin tarinoihin, joiden kiehtovuus on siinä, että ne voisivat olla totta. Jäiset rannat -tarina saattaa olla valokuvantarkka kuvaus ajasta, kun ensimmäiset asukkaat saapuivat sulavan jäätikön reunan tuntumaan. Hylkeiden kansa kuvaa Stonehenge-tyylisten monumenttien, jätinkirkkojen, aikaa viitisentuhatta vuotta sitten. Yli-Iissä sijaitsi tuolloin kivikautinen kaupunki, Kierikki, jonka tiedämme kadonneen todennäköisesti veden viemänä.

Eestin Saarenmaalla on monelle turistille tuttu paikka, Kaalin kraatteri, jonka synnytti pudonnut asteroidi aikoinaan. Kalevala-runoissa on arveltu olevan tapahtumaan viittauksia, ja kraatteria käydään ihmettelemässä edelleen - minäkin olen käynyt - mutta ajatelkaa, millainen näky ja ihme aikalaisille tuo tapahtuma on ollut! Putoaako aurinko? Vai onko se auringon poikanen? Palaako koko maailma nyt? Tarinaan Lemminki ja lohikäärme liittyy myös Seppä Ilmarinen ja ajanjakson oudon kalliit hinnat miekoille, jotka oli taottu taivaalta pudonneesta metallista: meteoriitit sisältävät yleensä rautaa, joten olisiko putoamisen aiheuttama kuumuus karkaissut siitä terästä, ennen teräksen keksimistä...

Naisilla on ratkaiseva rooli etenkin tarinoissa Skyytit ja Paholaisen tyttäret. Karsikkopuun kuolema versioi jälleen kerran Lallin ja piispa Henrikin kohtaamisen. (Erään) maailman loppu on surullisen verinen sotatarina Riianlahdelta. Lopuksi Isomäki kertoo faktoista ja oletuksista, joiden varaan hän on kertomukset rakentanut. Toisin kuin Hesarin toimittaja tämän päivän lehdessä, minä pidin selitysosasta; se tulee tarpeeseen ja tiedon nälkään, jonka tarinat nostattavat.

Äärettömän kiehtovaa! Etenkin alkuosan tarinat vievät mukanaan ja kiihdyttävät mielikuvituksen hurjaan laukkaan, tuhansien vuosien taa. Taas tajuaa, miten uusi nyky-yhteiskuntamallimme on ja miten sattumanvaraisesti kansat ovat muodostuneet, asuinpaikoista puhumattakaan. Isomäki on sitonut tositapahtumiin jännitystä, romantiikkaa ja arkista elämää, joten tieto on lukijalle helposti nieltävässä muodossa, kuten olemme hänen kirjoissaan tottuneet. Samoin kuin siihen, ettei tekstien pääansio ole kirjallinen hienous, vaan asian esiintuominen. Niin tässäkin. Sykettä nostattava kirja, esihistorian ystävien must.

Kenelle: Muinaisesta lumoutuville, taustastaan kiinnostuneille, suomalaisuutta pohtiville, faktan ja fiktion yhdistämistä kestäville, historiallisia seikkailuja hakevalle.

Muualla: Erkki Tuomioja arvostaa Isomäen poikkitieteellistä otetta ja aktiivista omistautumista elintärkeiden asioiden ajamiseen.

Risto Isomäki: Viiden meren kansa. Into 2018. Kansi ja ulkoasu Jussi Karjalainen.

Helmet-haaste 2018 kohta 28: kirjassa on lohikäärme.

6 kommenttia:

  1. Sain tämän juuri ja olen pähkäillyt milloin aloittaisin kirjan. Taidan tehdä sen HETI. Ilmeisesti sellainen teos, että välillä voi laittaa sivuun ja lukaista romaanin. Olen ehdottomasti esihistorian ystävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi lukea tarinan kerrallaan, jos malttaa - en olisi malttanut, olin niin täpinässä esi-isiä ja -äitejä kuvittelemassa. Avaa perspektiiviä kummasti!

      Poista
  2. Kaiken muun hyvän lisäksi Viiden meren kansasta paistaa suuri rakkaus ja kunnioitus luontoa ja sen ilmioitä kohtaan. Piirre, joka on ilo jakaa kirjailjan kanssa.
    Valloittavaa, läpikotaisin kiinnostavaa ja immersiivistä luettavaa, ei kuin iso kiitos Isomäelle antoisasta ja avartavasta aikamatkasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takkutukka, tuo on niin totta, hyvä kun nostit, kiitos! Isomäki sanoi Turun kirjamessuilla nykyaikaa kiinnostavimmaksi ajanjaksoksi; on kuulemma mielekästä tekemistä, kun pitää torjua ympäristö-, ydin- ja muita katastrofeja - kieli poskessa tietysti. Mutta hänen välittämisensä ja huolensa on aito, ja hänen keinonsa tuoda asioita esiin tiedon ja imaisevan tekstin avulla ovat erinomaisia. Yhdyn kiitoksiisi!

      Poista
  3. Olin vuosina 1978-80 Tansaniassa Kulttuurivihkojen eteläisin tilaaja. Yhteen vihkoon oli koottu artikkelit jostakin Sampo-konferenssista. Monenlaisten symbolisten selitysten lisäksi oli jonkun venäläisen tutkijan artikkeli, jossa kuvattiin Sampo juuri sinun kertomuksesi mukaisesti. Oletko sattumoisin lukenut artikkelin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Efa, ei, en ole lukenut artikkelia, vain Isomäkeä. Mutta varmasti hän on lukenut. Itsekin uskon, että uskomuksille tai jopa taruille voi hyvin olla todellinen alkuperä. Menninkäiset ja jättiläiset - entiset Homo-lajit, pienet, kuten jokin Denisovan ihminen, tai isoista Neanderthalilaiset. Ja Sampo-tarina on niin vahva, että tekisi mieli uskoa senkin pohjautuvan johonkin todelliseen tapahtumaan. Isomäki kertoo, että tietyn alueen metallin hinta kasvoi selittämättömästi hetkellisesti; jokin syy sille on ollut. Ja meteoriitin isku maapalloon tuohon aikaan on ainakin faktaa. Joten... Ilmarinen on taiteessa yksi lyömättömistä hahmoista, joka on helppo yhdistää moneen tapahtumaan. Mutta mistä legenda hänestä ja Sammosta lähti elämään, se on kiinnostavaa.

      Poista