Elävää kuvaa

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Hans Rosling: Faktojen maailma

Ruotsalainen kansantalouden professori Rosling kirjasi kaikille tiettäväksi alansa viime vuosien kehityksen – hyvin myönteisen sellaisen. Luento- ja opetusmatkoillaan hän nimittäin oli huomannut, että jopa huippujohtajien tiedot maailman nykytilasta ovat hämmästyttävän hatarat, puhumattakaan sijoittajista, opettajista, toimittajista, bisnesväestä…

Hän kertoo muun muassa, että maailman ihmisistä suurin osa (75 %) on keskituloisia. Äärimmäinen köyhyys (tulot alle 2 dollaria per päivä) on puoliintunut viimeisen 20 vuoden aikana. 60 % matalan tulotason maiden tytöistä käy peruskoulun loppuun, ja 80 % yksivuotiaista rokotetaan. Lapsikuolleisuus laskenut 1900-luvulla dramaattisesti, samoin sotatoimissa kuolleiden tai ydinkärkien määrä.

Kirja räväyttää esiin vakuuttavia lukuja ja taulukoita kymmenistä ilmiöistä, jotka ovat muuttuneet ihmisten elämän ja terveyden kannalta hyvään suuntaan. Silti moni tuskailee ja kiroaa maailman jatkuvasti pahenevan – mikä voi olla totta joissakin asioissa, luulen, mutta isoa kuvaa katsottaessa se ei Roslingin mukaan pidä paikkansa. Me vain haluamme uskoa vanhentuneisiin tietoihin tai pelkkiin oletuksiin, hän viestittää, ja kuvaa ihmisen 10 vaistoa, jotka saavat meidät tekemään niin.

Niihin kuuluvat esimerkiksi yleistämisvaisto (jos jokin asia menee huonoon suuntaan, yleistämme sen koskemaan muitakin asioita) tai viivasuoruusvaisto, jonka mukaan uskomme kehityksen jatkuvan samanlaisena kuin se on jatkunut tähän asti, vaikka faktatieto ei ajatusta tukisi – tämä pätee hänen mukaansa esimerkiksi maailman väestönkasvun suhteen. Helposti myös lankeamme mustavalkoiseen kuiluajatteluun, jossa on vain kaksi (ääri)päätä. Me ja muut – ikään kuin maailma jakautuisi siististi kahtia, vaikka todellisuudessa esimerkiksi keski- ja suurituloisissa maissa asuu 91 % väestöstä. Roslingin kohtalovaistoksi nimittämä ajattelu taas perustuu yleistyksiin kulttuurien mukaan. Afrikka on sitä, islam tätä, tämäntyyppinen luokittelu, johon hän vastaa:

”Yhteiskunnat ja kulttuurit eivät ole muuttumattomia ja mahdottomia muuttaa kuin kivet. Ne ovat liikkeessä. Läntiset yhteiskunnat ja kulttuurit ovat liikkeessä ja ei-läntiset yhteiskunnat ja kulttuurit ovat liikkeessä – usein paljon nopeammin. On vain niin, että kaikkein nopeimmat kulttuurimuutokset – internetin leviäminen, älypuhelimet ja sosiaalinen media, esimerkiksi – tapahtuvat usein hiukan liian hitaasti ollakseen havaittavia ja uutisarvoisia. Tämä tai tuo uskonto tai kulttuuri tai kansakunta ei koskaan muutu tai ei saa muuttua sen perinteisten ja muuttumattomien arvojen takia. --- Ylevät toteamukset ovat usein yksinkertaisesti faktoiksi naamioituja tunteita.”

Afrikasta löytyy äärimmäistä köyhyyttä, mutta niin löytyi Ruotsistakin vielä alle sata vuotta sitten. Afrikka kuitenkin kirii, esimerkkinä lapsikuolleisuus vähenee nopeammin kuin Ruotsissa koskaan. Intia ja Kiina ovat osoittaneet nopeaa talousnousua, kun taas länsimaat haluavat uskotella itselleen olevansa vain tilapäisesti talouslamassa tai taantumassa, vaikkeivat viralliset kasvuodotukset ole täyttyneet vuosiin. Ja niin edelleen.

Kuvio on varmaan selkeä? Tässä kohtaa on syytä muistaa hänen erikoisalansa, kansanterveys. Vaikkapa ilmastonmuutoksen kaltaista vaikeasti määriteltävää hahmotettavaa saati mitattavaa uhkaa se ei mittaa. (Rikkidioksidipäästöjen ja otsonia kuluttavien aineiden käyttöä kyllä.)

Viestiä tukevat kaaviokuvat, joista Rosling pitää tärkeimpänä tulotasoa, terveyttä ja elinikää osoittavaa karttaa, johon on sijoitettu maailman maat tulojen vaaka- ja eliniän pystyakselille. Kaikki Afrikan maat eivät suinkaan ole yhdessä kasassa, vaan pitkin karttaa, huomaamme. Ihmisten oloja ei siis voi luokitella maan tai maanosan nimen mukaan, vaan tulotason - jolla on suora yhteys terveyteen ja elinikään. Ja nimenomaan köyhät maat petraavat koko ajan. 

"Yhteenvetona: matalan tulotason maat ovat paljon kehittyneempiä kuin ihmiset luulevat. Ja niissä asuu valtavasti vähemmän ihmisiä. Käsitys kahtia jakaantuneesta maailmasta, jossa enemmistö ei pääse pois kurjuudesta ja puutteesta, on harhaluulo. Täydellinen väärinkäsitys."

Hämmästyttävä määrä hämmästyttävän väärää tietoa meidän keskuudessamme jyllää, ja sen kitkemiseksi Rosling on hyvä muistutus siitä, ettei mitään kannata uskoa ilman todellista tietoa. Ja myös siitä, että ihmiset ovat nokkelia löytämään keinoja ja ratkaisuja isoihinkin ongelmiin, kuten tilastot osoittavat. Meidän ei tarvitse siis jäädä epätoivoon, vaikka jokin mittari juuri nyt punaista näyttäisikin.

Kenelle: Tulevaisuuden uskoa hakevalle, pelkäävälle, pessimistille, tosiasioita arvostavalle.

Muualla: Kirsin Book Club keskusteli kirjasta vilkkaasti ja suosittelee sitä kaikille maailmankuvan päivittämiseen.

Hans Rosling: Faktojen maailma (Factfulness). Otava 2018. Suomennos Matti Kinnunen.

Helmet-haaste 2019 kohta 8: kirjan lukeminen kuuluu mielestäni yleissivistykseen.

4 kommenttia:

  1. Tämä on varmasti kiinnostava kirja. Mekin mietimme lukupiirissämme jos ottaisimme tämän luettavaksi, mutta se tyssäsi siihen, että kirjastossa on näitä kirjoja ihan vain muutama kappale. Emmekä halua että lukupiiriläisten on ostettava kirja. Mutta itse haluan kyllä lukea tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, Anneli, tämä olisi oiva lukupiirikirja! Puhuttaisi varmasti paljon, ja antaa ajateltavaa. Ymmärrän, ettei näitä ole kirjastossa suuria määriä: sen faktatieto on sellaista, että se myös vanhenee, jää kirjaukseksi eräästä ajankohdasta, joka ei ehkä parin vuoden kuluttua kiinnosta. Kannattaa siis lukea pian.

      Poista
  2. Tilasin tän just miehelleni, jonka viimeinenkin luottamus tulevaisuuteen katosi, kun se luki ne Homo Deus- ja Sapiens -kirjat. Toivottavasti tää herättäisi vähän enemmän toivoa! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ytimessä, Reeta. Juuri tuossa tilanteessa kirja on nappivalinta. Fakta rauhoittaa kummasti, vaikkei se ykskaks maailmaa pelastakaan.

      Poista