Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys, Tulevaisuuden identiteetit

Perttu Pölönen on viisas ihminen. Totesin näin kuultuani kaveria YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa, sittemmin kirjamessuilla. Havaintoni ei ollut uniikki; keksijä, futuristi ja säveltäjä Pölöselle on myönnetty "nuorten Nobel" EU:n Young Scientist -kilpailussa Sävelkello-keksinnöstään (pääsi oikeisiin Nobel-juhliinkin!) ja hänet listattiin Euroopan lupaavimpien innovaattoreiden joukkoon, joka kutsuttiin NASAn tutkimuskeskukseen Piilaaksoon pohtimaan maailman kiperimpiä ongelmia ja tulevaisuuden teknologioita. Noin alkajaisiksi. 

Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjassa hän koostaa ajatuksiaan taidoista, joita tarvitsemme tuossa hämärässä paikassa nimeltä tulevaisuus; taitoja, jotka auttavat selviämään työelämässä kaiken muuttuessa. Idea on se, ettei kannata hirttäytyä ammattiin ja tehtävänimikkeeseen, yhteen ja samaan minäkuvaan, vaan kehittää itseään laaja-alaisemmin, ihmisenä. Niissä taidoissa, joihin koneet eivät pysty. 

"Me emme voi tietää, mitä meiltä vaaditaan tulevaisuudessa, joten on hyvä pysyä vastaanottavaisena ja kehittää itseään mahdollisimman monipuolisesti. Jos koulussa on joku päivä opettajarobotteja, opettajan pitää päivittää minäkuvansa uudestaan. Jos valtioiden rajat hälvenevät ja maailma yhdistyy entisestään, sinun pitää miettiä suomalaisuus uudestaan globaalissa maailmassa. Minäkuvasi, luonteesi ja roolisi, joista käsin tarkastelet maailmaa, ovat jatkuvassa muutoksessa."

Lukujärjestys ei sisällä matematiikkaa, lainsäädäntöä, puutarhanhoitoa, taidetta tai urheilua, vaan kaikkia niitä. Tai miten ihminen päättääkään tekemisiään suunnata. "Aineina" ovat uteliaisuuden, luovuuden, ongelmanratkaisun ja pitkäjänteisyyden kaltaiset taidot. Ne, joita jokaisen, ammatista, taustasta, persoonasta tai elämäntilanteesta huolimatta olisi hyvä Pölösen mielestä kehittää. "Aineita" on 12, ja lisäksi kaiken kuorruttavana jälki-istuntona rakkaus. 

Pölönen kertoo omasta kehityskaarestaan, Sävelkello-oivalluksesta hän siirtyy laajempaan kontekstiin siitä, mikä häntä on ohjannut ja minkä uskoo olevan tärkeää ihmisten selviytymiselle yleisemminkin. On helppo yhtyä sanomaan muun muassa siitä, ettei faktojen ulkoa osaaminen enää riitä (eikä sitä nettiaikakaudella juuri tarvita), vaan on opittava kriittistä ajattelua ja viisasta tulkintaa. On osattava kysyä hyviä kysymyksiä ja arvioida monesta tuutista tulvivan tiedon luotettavuutta. Hätäistä heilumista sinne tänne olisi hyvä välttää, jos tavoittelee vakautta ja onnellisuutta.

"Ilman sitoutumista ei saa syvyyttä. Pitkäjänteisyys tuo merkityksellisyyttä ja kärsivällisyys on hyve. Ne ovat taitoja, joita voi oppia. Ei ole mitään palkitsevampaa kuin pitkäjänteinen työ, joka kantaa hedelmää. Lupaan että myös elämänlaatusi kohenee, kun maltat mielesi."

Urheilu - siinäkin kaveri on kunnostautunut - on opettanut Pölöselle fyysisen ja psyykkisen kunnon tärkeyden kaiken perustana.

"Jos mieli ja ruumis eivät voi hyvin, muutkaan lukujärjestyksen taidot eivät voi kehittyä. Hyvinvoinnista on pidettävä hyvää huolta."

Perushyviä neuvoja ja ajatuksia, joiden lukeminen antaa varmasti ajateltavaa itse kullekin. Etenkin nuorille, jotka pähkäilevät hähmäisten näkymien varjossa koulutus- ja ura-valintojaan. Toivottavasti kukaan ei lannistu Pölösen huippusuorituksista, vaikka tämä aika ihmemieheltä vaikuttaa, vaan osaa suhteuttaa asiat omaan arkeensa. Ylimielisyyttä neuvoissa ei silti ole, vaan innostusta ja konkreettisia perusteluja. Eikä inhimillisyyden painotus voi olla koskaan huono neuvo. 

Pölösen toinen kirja, Tulevaisuuden identiteetit, on hienosäätöä edelliseen. Voi kirjan lukea itsenäisenäkin, mutta sen anti on rajatumpi. Suosittelisin hieman vanhemmille kuin ensimmäistä kirjaa. Perinteisten tittelien ja ammattinimikkeiden sijaan tai oheen kirjoittaja on miettinyt uusia tekijätyyppejä, joita ihmiset edustavat, persoonallisuutensa mukaan. Jatkossa voisi olla tärkeämpää luokitella itsensä esimerkiksi mahdollistajaksi, innostajaksi tai kiteyttäjäksi kuin osastopäälliköksi, myyjäksi tai lehtoriksi. Ajatus on se, että persoona ei katoa, vaikka työ vaihtuisi. Ja tietysti se, että omat vahvuutensa on hyvä tunnistaa, ehkä kehittää mielessään itselleen sopiva "nimike". 

Sujuvaa, jutustelevaa ja ajatuksia herättelevää luettavaa. Pölönen on nähnyt vaivaa tiivistääkseen sanomansa helposti omaksuttavaan muotoon. Tai ehkä tässä toimii eräs kirjoittamisen peruspiirteistä, johon uskon: selkeät ajatukset tuottavat selkeää tekstiä. Annoin Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjan luettavaksi kahdelle 17-vuotiaalle lukiolaiselle. Molempia aihe kiinnosti, mutta kommentteja en vielä sisällöstä ole saanut, odotan innolla!

Kenelle: Opiskelijoille yläkoulun lopulta eteenpäin ja heidän läheisilleen, oppimisesta innostuville, tulevaisuuttaan pähkäileville.  

Muualla kirjasta Tulevaisuuden lukujärjestys: Lukujonossa-blogi arvostaa. Kirjat kertovat suosittelee. Bibbidi Bobbidin Minna on kriittisempi, mutta toteaa: "Teos on kuitenkin tutustumisen arvoinen ja voi antaa avaimia esimerkiksi urapohdintoihin tulevaisuutta silmällä pitäen."

Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava 2020. Tulevaisuuden identiteetit. Otava 2021.