Elävää kuvaa

sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Kolme jännitettävää

Kotimaista Leijonaa on minulle suositeltu vahvasti, ja vahva dekkari se onkin. Synkkä ja tiivis tunnelma lävistää jokaisen sivun. Ja tapahtumien vyöry!

Tarina sijoittuu Lissaboniin, jossa selvitellään katoavien lasten arvoitusta. Kuka sieppaa lapsia ja mihin he joutuvat? Jäljet johtavat Leijonaksi kutsutun suurrikollisen ja liigajohtajan kintereille, mutta kukaan ei tunnu tietävän, kuka hän oikeasti on tai mistä häntä voisi etsiä. Mestarillista piiloutumista! Tutkivan poliisin Danielin äiti on kotoisin Suomesta, muuta yhteyttä maahamme ei ole.

Kirjassa on kaikkea mahdollista, rikollista siis. Juuri kun luulit selvittäneesi jonkin osan tapausta, aukeaa uusi, entistä pelottavampi polku. Vyörytys on hengästyttävää ja hieman liikaa lukijaparalle, joka yrittää pysyä pyörteessä mukana. Ehkä tarina pitäisi lukea pienemmissä pätkissä, jotta ehtisi hengitellä välillä?

Kiinnostavia ovat Lissabon ja Portugalin maisemat, vaikka niitä tuntemattomalle kaupunki näyttäytyy karmean synkkänä. Toisaalta tiedämme, että vastaavia rikoksia tapahtuu maailmalla oikeasti, jatkuvasti, ja se tuo lisäpelottavuutta kerrontaan. Tapaamme paljon ihmisiä ja tutustumme heidän ajatuksiinsa niin hyvisten kuin pahisten puolelta - tappajia, pedofiilejä, pappeja, huoria, huumekauppiaita, pikkunilkkejä, silminnäkijöitä, naapureita... - mutta kukaan ei oikein nouse keskiöön: tarinankuljetus on ykkösenä. 

Vauhdikkaan ja tapahtumarikkaan tarinan ystävien valinta. Nyholm on kirjoittanut romaanien lisäksi tietokirjoja, kuten Samu Haberin elämäkerran

Tuomas Nyholm: Leijona. Otava 2017.


Ruotsalaisen Anna
Janssonin komisario Kristoffer Barkista ja tämän tiimistä kertova sarja puolestaan tuo esiin enemmän ihmisiä ja poliisien henkilökohtaisia ongelmia, joiden kanssa he joutuvat painimaan vaativan työn ohessa. Sara ei jaksanut, hän uupui jo aiemmin, ja on nyt sairauslomalla. Ryhmätyötä inhoava Bark puolestaan yrittää toipua sarjan aloittaneessa, tätä edeltävässä kirjassa kerrotuista tapahtumista ja joutuu käymään johdon käskystä terapiassa. Käsittelemässä tunteita, hänelle sanotaan, eikä se ole miehen mieleen. Ärsytyksestä huolimatta viehättävä terapeutti alkaa kiinnostaa häntä yllättävän paljon, mutta mies pyrkii pitämään suhteen ammatillisena. 

Kun Saran perheessä sattuu kuolemantapaus, on tiimi mukana asian tutkinnassa, vaikka heidät on juuri määrätty tutkimaan vanhaa raakaa murhaa, jonka pelätään nousevan median hampaisiin todisteena poliisin tehottomuudesta. Saran perhe on kokenut outoa kiusaamista, ja kun se huipentuu murhaksi todettuun käänteeseen, alkaa tutkimus edetä vauhdilla taitavien tekijöidensä käsissä. Ja kumma kyllä, löytyy yhtymäkohtia tuohon vanhaan tapaukseen. 

Jansson tuo kiinnostavasti esiin ilmiöitä, kuten työuupumuksen ja huippuammattilaisten mielenterveyshaasteet, talous- ja identiteettirikokset, seksuaalisen häirinnän, naapurikyttäyksen ja monia muita. Tarina juoksee jouhevasti ja loogisesti, palat asettuvat paikoilleen, henkilöt tuntuvat inhimillisiltä, ilmeisintä - murhaajaa - lukuunottamatta. Tavan mukaan toki myös hänen motiivejaan valotetaan.

Varmaa dekkariviihdettä lomalukemiseksi. 

Anna Jansson: Varjo kannoillasi (Skuggen bakom dig). Suomennos Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus 2022. 


Herkullinen asetelma
kenelle vain naiselle: nyt kostetaan sille paskiaismiehelle (kaikilla kai sellaisesta on kokemusta?)! Ellie on tehnyt kostosta suorastaan elämäntehtävän. Pahimmat mielikuvittelut on kirjattu tarinaan, josta tihkuu raakaa näyttämistä ja metoo-liikkeen pahinta seurausta. 

Tekstinä ei ole mielestäni huippu, mutta tunnelma ja tarkoitus ovat vahvoja. Uskon, että kirjalle on tarvetta ja kysyntää. Nostattaa tunteita. Se pyrkii avaamaan niin häirikön kuin häirinnän kohteen tuntemuksia, toki liioiteltuina molempia, mutta on silti ymmärrettävä. Ja edelleen on ihan selvää, että nuorien tyttöjen hyväksikäyttö on väärin. Ei sille ole perusteluja. Lapset ja nuoret ovat aikuisten armoilla. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että nuoruus on turvallista ja mukavaa. 

Laure von Rensburg: Ei muita kuin me (Nobody But Us). Suomennos Elina Koskelin. Otava 2022. 



1 kommentti: