Kuiva kausi

Loistava aihe kirjalle: parikymmentä vuotta naimissa ollut aviopari alkaa kirjoittaa toisilleen vanhanaikaisesti kirjeitä. Kirjeiden syy on se, että lakinainen Jocelyn saa huipputyöpaikan Ottawasta valtion hankkeessa - jossa tutkitaan naisten köyhyyttä ja sen syitä - ja Charles jää perheen kotiin Vancouveriin koti-isäksi. Hän on työtön arkkitehti, joka jo isojen lastensa kanssa alkaa elää äiditöntä ja vaimotonta kymmenen kuukauden jaksoa, jonka Jockiksi kutsutun Jocelynin pesti kestää. Raha on tiukalla, puhelut kalliita, joten pari päätyy paperikirjeenvaihtoon.

Pidän kovasti Shieldsin lukemisesta, vaikkei Ruohonvihreää ollut näköjään ihan nappiosuma, Pikkuseikkoja taas oli, ja sitä vanhemmat suomennokset. Mary Swannista en näemmä ole blogannut, mutta se oli muistaakseni vaikuttava ja riittävän shieldsmäinen, vaikka vähän turhan arvoituksellinen, ehkä kokeilevampi kuin kirjailijan muu tuotanto. Shieldsin tapa kuvata arkisia asioita tarkasti ja älykkäästi on vain niin nautinnollinen. Juu, hän kirjoittaa "tekstimäisesti": eli lauseissa esiintyy puhekielelle vieraita sanomisen tapoja, tosielämään siirrettyinä sievistelevänkin oloisia ("tiedäthän", "varsin", "silminnähden", "vanha kunnon" ja niin edelleen) mutta ne vain korostavat henkilön persoonaa, eivät latista. Usein muuten Shieldsin kirjojen päähenkilö käyttää "laadukkaita villakankaisia hameita ja kauniita silkkipuseroita", joten tuo puhetapa sopii kuvioon.

Sanon edelleen, kuten Ruohonvihreän arviossa, että aion vielä joskus kasata kaikki Shieldsit kunnon pinoksi ja lukea ne nautiskellen alusta loppuun. Ehkä laadukkaaseen silkkiaamutakkiin pukeutuneena.

Tämäkin kirja on nautinto - eikä vaikealukuinen. Lukija saa seurata avioliiton tilan kehittymistä pakollisen fyysisen eron myötä. Kuiva kausi on suomennos nimestä A celibate season, osuva käännös. Kirjailijaystävykset tuottivat tekstin yhdessä: Howard vaimon ja Shields miehen kirjeet. Toimii!

Jockia jännittää uusi työ, ketäpä ei, ja hän epäilee kykyjään siinä, kukapa nainen ei (puhumme nyt reilusti keski-ikäisistä ihmisistä, ei nuorista uraohjuksista), vaikka varmasti on pätevä ja kykenevä. Chas kipuilee omaa työttömyyttään, rahapulaansa ja kuivaa kauttaan, vaikka kumma kyllä näyttää lopulta pärjäävän vaimoaan paremmin, vastoin odotuksia. Tilanne elää ja kehittyy kirjeiden myötä kutkuttavasti, ja kuten he itse toteavat, ainakin Jock, asioiden ja tunteiden paneminen paperille on mitä parasta terapiaa ja suhteen käsittelyä. Isot lapset Greg ja Mia ovat tietysti teksteissä mukana, mutta kuitenkin sivuhenkilöinä (kirjassa, eivät vanhempien elämässä), kun nyt keskitytään kahdenkeskiseen suhteeseen (vierastan sanaa parisuhde).

Ja miksi aihe on niin fiksu? Kirjoittaminen tuo esiin asioita, joita ihminen ei koskaan sanoisi ääneen. Vaikka pariskuntamme hyödyntää kirjoittamista pakon edessä, he ehkä tietävät tämän faktan. Eikä kaikkea kirjoitettua ole pakko näyttää toiselle; he tietävät senkin. Lukija saa kirjeiden myötä elää mukana intiimeissäkin hetkissä, mutta silti erillisenä - siisti ratkaisu, jota arvostan. Ei tarvitse mennä liian iholle (se voi olla joskus raskasta). Hän voi myös itse muodostaa käsityksen avioliiton tilasta, eikä ole yhden kaikkitietävän kertojan armoilla.

Jockissa ärsyttivät suunnattomasti tietyt piirteet, kuten heittäytyminen työhön niin, että nainen lähes unohtaa miehelleen tärkeät asiat. Ja toisinpäin: miten pöllö mies voi olla? Voiko toisen asemaan asettua ja ymmärtää mokailut, joita väistämättä tapahtuu? Ja miten pitkälle voi mennä, mokailussa ja ymmärtämisessä? Hirveästi kiinnostavia kysymyksiä vajaassa kolmessasadassa sivussa.

Kenelle: Paperikirjeitä kaipaaville. Pitkän avioliiton tilasta kiinnostuneille. Ihmissuhteita vatvoville. Nautinnollista ja nopeaa laatuluettavaa etsiville.

Muualla: Poplaarin Pekka luki kirjan alkukielellä jo 2012 ja ihmetteli, mikseivät miehet lue enemmän Shieldsiä. Kirjainten virran Hanna ei oikein innostunut, toteaa kyllä, ettei kirjasta huomaa, että se on kahden kirjailijan tekemä (ei todellakaan). Herkullinen ja tarkkanäköinen, vähän pelottavakin kuvaus siitä, mitä pitkän parisuhteen takana voi piillä, sanoo Leena Lumi.

Carol Shields, Blanche Howard: Kuiva kausi. Suomennos Hanna Tarkka. Otava 2015.