Vilja-Tuulia Huotarinen: Niin kuin minä heidät näin

Yksi päivä, yksi koulu, yksi Mii, arvoasteikossa alin ennen oppilaita, sijaisopettaja. Myös yksi rehtori, Selena. Ja kuusi oppilasta, kuusikko, jonka keulakuva ja kuuluisa tubettaja C on tullut tunnetuksi paperipussi päässä. Sekä runoilijan leski.

Siinä henkilöt, joilla on sanottavaa kirjan sivuilla, tai vähintään vahva panos tapahtumiin. Tapahtumien ohella - yllä, alla ja väleissä - teos kertoo koulusta ja naiseudesta eri ikäkausina hulvattoman raikkaasti, koskettavasti ja huumorilla. 

"Vaikka Mii seisoi koululaisten edessä maalitauluna, hänen ei tarvinnut toivoa eikä vaatia mitään. Sijaisen tehtävä ei ollut opettaa, vaan kestää. Hän saapui ilman powerpointteja, ei tuputtanut neuvojaan, hänelle oli yksi lysti istuivatko oppilaat pipo päässä vai eivät. --- Sijaisen tunti oli teiniparkki aikuisen valvovan silmän alla."

Tietokoneen näytöltä viestiminen ei enää riitä C:lle. Kuusikko järjestää kouluun draamaa.

"jonnekin tää häpeä on työnnettävä mä työnnän sen tähän koneeni hohtavaan kitaan"

Nasevasti nimetyt opettajat ovat ymmällään, rehtori sattuu harmillisesti olemaan juuri vapaa-ajan puuhissa, rakastelemassa.

"Selenasta hän oli näyttänyt edellisenä iltana nuoremmalta, mutta niin kaikki Selenan miehet näyttivät, vanhempia miehiä hän ei halunnut tapailla, häntä ei kiinnostanut keskustella aiheesta, josta nämä halusivat puhua, eli itsestään."

Sijainen voi olla muutakin kuin sijainen, kirja saattaa sanoa. Se kietoo henkilöidensä kesken kiehtovia kuvioita, joiden muodostumista lukija saa ihaillen seurata.

"....silloin kun tapasin Hänet ensimmäisen kerran Hän vei kädet kasvoilleen ja hieroi silmiään, Hän ei todellakaan nähnyt nenäänsä pidemmälle, ei tiennyt vastauksia, täydellisyys ei saa aikaan rakkauden tunnetta, virhe saa, harha-askel."

Ennalta-arvattavuudesta ei kirjaa voi syyttää: se yllättelee, singahtelee näkökulmasta toiseen ja tunnetilasta kolmanteen, äityy jopa runolle. Se kertoo, kuvaa, vihjaa ja osoittelee. Taitavasti koottu kokonaisuus on kiitollinen luettava. Lukijalle jää hyvä mieli ja hymyä silmäkulmaan. Kirjan ulkoasu kruunaa kokonaisuuden - se on nappiin sisältönsä kaltainen. Hieno.

Kenelle: Tekstitaidoista nauttiville, tuoreen kotimaisen ystäville.

Muualla: Vakavaa leikkiä, terävää hykertelyä, monikerroksellista tyylittelyä, kuvaa Tuijata.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Niin kuin minä heidät näin. Siltala 2018. Graafinen suunnittelu Anna Makkonen.