Elävää kuvaa

perjantai 5. huhtikuuta 2019

Erin Kelly: Älä jää pimeään

Laura odottaa onnellisesti kaksosia. Hän rakastaa miestään Kitiä, jonka kanssa he harrastavat auringonpimennyksiä. Laura on kasvanut mukaan Kitin intohimoon, jossa matkustetaan maailmalla seuraamassa noita suurelle yleisölle melko yhdentekeviä ja luonnolle tavanomaisia mutta seuraajilleen merkityksellisiä ilmiöitä.

Eräs reissu saa heidän elämänsä sekaisin. He tapaavat Bethin, ja sitä kautta Jamien, olosuhteissa, joita kukaan ei olisi toivonut. Seuraavina vuosina pariskunta ei pääse eroon jutusta, joka aiheuttaa jälkimyrskyjä niin heidän keskinäisessä suhteessaan kuin oikeuskäsittelyssä ja julkisuudessa.

She said: "Valamiehet näkevät hänen lävitseen, ajattelin, ja tuntui aivan siltä kuin joku olisi avannut harteiltani valtavan ruuvin, joka oli ollut niin tiukalla niin pitkään, että hetken aikaa käsivarteni tuntuivat aivan irtonaisilta. Lysähdin Kitin syliin. - Se on ohi, sanoin hänen jyskyttävää rintakehäänsä vasten."

Tietenkään mikään ei ole ohi tuossa vaiheessa, vaikka Laura niin luulee. Tarinaa jatkuu ja pyörittää lukijaa pimennossa pitkään - analogiana kirja käyttää näppärästi auringonpimennyksen vaiheita. Harrastajat ja asiantuntijat puhuvat "kontakteista", joita pimennyksen aikana kirjataan (kyllä, googlasin aihetta ja todellisten tietäjien sivuja). Mutta puhutaan myös ihmiskontakteista.

He said: "Olin nähnyt kovasti vaivaa saadakseni pidettyä kaiken kasassa ennen oikeudenkäyntiä, mutta se ei ollut vapauttanut minua jatkamaan elämääni vaan vaatinut itsekuria kokonaisen vuoden edestä, ja nyt se Lontoossa vietetty elämä, johon niin kovasti olisin halunnut päästä palaamaan, alkoi hajota käsiini."

Ihmissuhteita, jännitystä, luonnonilmiöitä, yllättäviä käänteitä. Verrokkeja teille himolukijoille ei tarvinne kertoa, ne ovat tutut Gillian Flynn, Clare MacIntosh, Shari Lapena, ehkä myös Sadie Jones. Jos pidät heistä, pidät takuulla tästäkin. Sitä paitsi Kellylle erityispisteitä kekseliäästä kielestä, josta nautin, ja loppuun asti pimennossa pysyvästä selityksestä.

Kenelle: Taisi tulla jo sanottua. Psykologisen trillerin ja hivuttavan mutta verettomän jännityksen ystäville.

Muualla: Kirjaluotsi toteaa hapen riittävän loppuun asti.

Erin Kelly: Älä jää pimeään. Gummerus 2019. (She said, he said) Suomennos Päivi Pouttu-Deliére. Kansi Jenni Noponen. (Aika erilainen kansi kuin hänellä yleensä, mutta toimiva.)

Sain kirjan kustantajalta, mistä kiitos: pitkästä aikaa oikeasti innostuin tästä genrestä.

Helmet-haaste 2019 kohta 12: kirja liittyy Isoon-Britanniaan. Innostuin niin, että vilkuilin Lontoon karttaa siitä, missä Laura asuu ja on töissä. 

Erin Kelly vierailee Suomessa Dekkariviikolla 13. - 15.6.2019. Tuskin menen tapaamaan, koska dekkarigenren koen edelleen hieman kaukaiseksi, mutta täytyy sanoa, että hetken harkitsen asiaa.





2 kommenttia:

  1. Kiitos Arja :)
    Jännityskirjagenre on minulle läheinen, joten odotan kovasti tätä kirjaa kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat pian, Mai, uskon että nautit tästä. Minuun nappasi tehokkaasti.

      Poista