Fanny Härgestam: Hans Rosling - Kuinka opin ymmärtämään maailmaa

Kyse ei ole self helpistä, vaikka nimi saattaa niin vihjata, vaan se kertoo tutkija Hans Roslingin elämäntarinan. Tarina päättyi miehen menehtymiseen haimasyöpään vuonna 2017, mutta millainen tarina! Se on todella kertomisen ja lukemisen arvoinen, erityisesti korona-aikana. Onneksi ruotsalainen kirjailija Härgestam tarttui kustantajan tarjoamaan tehtävään vielä silloin kun Rosling oli elossa; hän ehdi saada tältä itseltään paljon tietoa ja palautetta, mutta keräsi materiaalia myös muualta, erityisesti Roslingin vaimolta Agnetalta.

Hans Rosling syntyi Uppsalassa Ruotsissa vaatimattomissa oloissa, joista perhe ponnisti eteenpäin. Tietoa, sivistystä ja työntekoa arvostettiin, ja arvoja siirrettiin sukupolvelta toiselle. Vaurauskin kasvoi, oheistuotteena. Rosling kertoo:

"Matka äidinäidin nelivuotisesta peruskoulusta minun professorin titteliini vei vain kolme sukupolvea. Tai vielä dramaattisemmin: äidinäidinäitini oli lukutaidoton, ja hänestä minuun on neljä sukupolvea."

Isoäiti syntyi vajassa ja asui kodissa, jossa oli maalattia.

"Aikuisiällä kysyn äidinäidiltäni, oliko hän ollut köyhä lapsena. Hänen vastauksensa oli nopea ja napakka: - En ikinä! Joka päivä äiti kattoi ruokaa pöytään, meillä oli katto pään päällä, puhtaat ja lämpimät sängyt joka yö. Meillä oli kengät jalassa ja pääsimme kouluun joka ikinen päivä."

Koulu oli tärkeää perheelle ja muodollisen pätevyyden saavuttamiseksi eri asioihin, mutta Rosling ei kehu aikansa ruotsalaista koululaitosta. Se antoi hänen mielestään kovin kapean kuvan maailmasta; ikään kuin se olisi jaettu kahtia "länsimaihin" ja "muihin."

"Maailmankuvani syntyi kotona. Sen loivat isä, äiti, radio ja tapaamani ihmiset. Ei koulu."

Perheen ylpeydeksi poika kuitenkin eteni ja pääsi opiskelemaan lääketiedettä. Opintoihin valmistautuessaan 19-vuotias Hans tapasi mosambikilaisen Eduard Mondlanen, joka teki työtä maansa itsenäistymisen eteen. Tapaaminen oli käänteentekevä ja sytytti loppumattomaan liekkiin Hansin palavan innostuksen ymmärtää maailmaa. Hän ryhtyi matkustamaan, kiersi Intian, Nepalin ja muuta Aasiaa ja Indonesiaa, ennen kuin suoritti opiskelunsa loppuun. Ja lähti sitten vaimonsa kanssa Mosambikiin lääkäriksi. Työkokemus toi hänelle paljon oppia erityisesti erilaisista epidemioista, minkä seurauksena hänet Ruotsiin palattuaan värvättiin alan tutkijaksi.

"Epidemioita vastaan taisteleminen on jollain lailla salakavalaa. Näkyvästä ja dramaattisesta työstä kiitetään, mutta harvoin huomataan sitä, mikä pelastaa eniten elämää: sitä kovaa työtä, joka pyrkii rakentamaan ja johtamaan parempaa yhteiskuntaa." 

Roslingin suuri havainto oli se, miten vähän ihmiset tunsivat maailman todellista tilannetta, isoa ajantasaista kuvaa. Miten syntyvyys ja lasten kuolleisuus olivat vähentyneet talouden ja tiedon kohentuessa. Miten kahtiajako "meihin" ja "niihin" ei enää toimisi, vaan päättäjillä olisi edessään uudenlaisia haasteita, jos mielimme pitää maapallon elävänä.

Hän järkyttyi havaitessaan, että maailman vaikutusvaltaisimmat johtajat vaikuttivat vilpittömästi uskovan, että köyhien maiden asukkaat halusivat itse jatkaa perinteistä elämäntapaansa ja vaikka haluaisivat kehittyä, se ei tulisi onnistumaan. Johtajien mielessä kangastelivat 30 vuotta vanhat käsitykset ja tiedot. Niinpä hän toimen miehenä aloitti valistamisen - jonka aineiston kehityksessä oli tiiviisti mukana hänen poikansa ja tämän vaimo - ja päätyi puhumaan Ruotsin päättäjille, elinkeinoelämälle ja akateemikoille, ja sitä kautta muun muassa UNESCOn, Maailmanpankin, UNICEFin tilaisuuksiin sekä amerikkalaisiin TED-konferesseihin ja illastamaan niin Nelson Mandelan, Melinda Gatesin ja muiden huippunimien kanssa. Mutta tutkijan ja lääkärin taidot eivät päässeet unohtumaan, sillä:

"Minä aloitin elämäni vaikeimman ja vaativimman työtehtävän, kun Länsi-Afrikassa puhkesi vuonna 2014 ebolaepidemia." 

Hän matkusti Monroviaan Liberiaan, ja epidemia saatiin kuin saatiinkin lopulta hallintaan, vaikka työ alkoi liian myöhään - kuten epidemioissa aina (ehkä tilanne muuttuu nyt?). Voitte arvata, että tämä kohta kirjassa, tarkka toimenpiteiden ja seurannan kuvaus, on juuri nyt erityisen kiinnostava!

Myöhemmin Rosling jatkoi puhumistaan päättäjille muun muassa Maailman talousfoorumissa Davosissa ja Afrikan unionin konferenssissa, jossa unionin puheenjohtaja Nkosazana summasi tavoitteensa:

"Jotta pääsisimme samalle tasolle muun maailman kanssa, meidän pitää tehdä samanaikaisesti monia asioita. Meidän pitää lopettaa yhtäaikaa äärimmäinen köyhyys ja suunnitella ja investoida tänään päästäksemme sinne, missä haluamme olla 50 vuoden päästä, ja siitä eteenpäin. Me hankimme ulkomaista pääomaa rakentaaksemme infrastruktuuriamme, rautateitä, kestävää energiaa, kaupunkeja, teollisuutta ja tiedelaitoksia. Askel askeleelta tulemme sulautumaan moderniin maailmaan."

Mitähän Rosling ajattelisi nyt, kun maailma on muuttunut? En osaa kuvitella, osaatko sinä? Sen tiedän, että hänen kaltaisiaan ison kuvan näkijöitä ja ajattelijoita tarvitaan, yhä enemmän epävarmoina aikoina.

Yhteenveto:
Kirja kuvaa kiinnostavasti Roslingin tiedonhalua ja perehtymistä faktoihin, erityisesti Afrikan maiden ongelmiin, hänen laajaa työsarkaansa lääketieteen alalla ja valtavia urakoitaan kulkutautien selättämiseksi. Yhtä vaikuttava on hänen valistustyönsä päättäjien tietojen ajantasaistajana ja vahvana vaikuttajana maailman terveyden ja talouden edistämiseksi kestävällä tavalla. Että nautin tällaisista kirjoista, jotka sekä antavat tietoa, ovat sutjakoita luettavia ja hierovat aivonystyröitä, kaikkea yhtä aikaa!

Hans Roslingin ajatteluun voi tutustua tarkemmin kirjassa Faktojen maailma.

Kenelle: Maailmasta kiinnostuneille, epidemioista tietoa hakeville, ryysyistä rikkauksiin -tarinoiden lukijoille, faktapohjaisen ajattelun ystäville.

Fanny Härgestam: Hans Rosling - Kuinka opin ymmärtämään maailmaa. Suomennos Elina Lustig. Otava 2020.

Helmet-haaste 2020 kohta 17: tutkijan kirjoittama kirja. Ups, ei oikeastaan ole, sillä Rosling kirjoitti alun itse, mutta kirjailija jatkoi siitä. No, ainakin se sopii muun muassa kohtiin 30, pelastetaan ihminen, ja 31, kerrotaan elämästä maaseudulla.