Elävää kuvaa

tiistai 21. syyskuuta 2021

Kirsi Ranin: Lukupiiri. Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika

Kustantaja osui oikeaan pyytäessään lukupiirikirjan kirjoittajaksi Kirsi Raninin. Tällä lie hallussaan jonkinlainen Suomen lukupiiriennätys; hän on vetänyt omaa lukupiiriään, Kirsin Book Clubia, toistakymmentä vuotta, ja lisäksi vuosia kahta muuta. Kokemusta ja tietoa siis löytyy!

Kirja antaa napakasti ja selkeästi vinkit niin lukupiirin perustamiseen, vetämiseen kuin osallistumiseen. Perusteista lähdetään: miksi lukupiiri kannattaa perustaa? Miten se tehdään? Ja mikä vei kirjoittajan itsensä kirjojen ja lukupiirien maailmaan? Mukavan henkilökohtainen kerronta ja taustojen esiintuonti lomittuvat käytännön asioihin.

Kirjoittaja kertoo lyhyin luvuin lukupiirien erilaisista mahdollisuuksista kirjojen ja pitopaikan valinnoista itse tapaamisen tarkkaan kulkuun ja lukupiirin elinvoimaisena pitämiseen asti. Kavereiden kesken tapahtuma on erilainen kuin yrityksen tai yhteisön lukupiiri, mutta perussäännöt on silti hyvä olla olemassa kaikille. Kenellä on vetovastuu, kuka tiedottaa ja kuinka kulut jaetaan, jos niitä seuraa, esimerkiksi tarjoiluista. 

Monet lukupiirit yhdistävät kokoontumisiinsa syömistä ja juomista, joko kirjan teeman mukaan tai muuten vain, ja näin laventavat tapaamiskokemusta. Kirjan aihetta voi syventää teemaretkillä ja vierailuilla esimerkiksi puheena olevan kirjan tapahtumapaikoille tai tekijään liittyviin kohteisiin. Tai paikalle voi pyytää asiantuntijavieraita, kuten kirja-alan toimijoita. Tätä kohtaa täydentäisin huomiolla siitä, että monet asiantuntijat mielellään kertovat alastaan innostuneina maksutta tai työnsä puolesta, mutta kohteliasta olisi myös huomioida ajankäyttö ja sopia mahdollisesta palkkiosta, etenkin kirjailijoiden kohdalla. Onhan aika pois heidän varsinaiselta työltään. Lukukeskus välittää kirjailijoita selkeän hinnaston mukaisesti, toki suoraankin voi kysyä. 

Mutta yksinkertaisimmillaan lukupiiri on silkka lukijatapaaminen ja keskustelu kirjan herättämistä ajatuksista: se on lukupiirin ydinmehu, josta syntyy taika, jonka lumoon lukupiiriläiset pyrkivät. Kirja avautuu eri tavoin kuin yksin lukiessa, ehkä myös mieli? Ja jos osallistujan haaste on ylipäänsä saada luettua jotain, pieni ryhmäpaine ja yhteinen tavoitteellisuus auttaa. Jos tuttuja lukupiirejä ei ole, kirjastot ja muut tahot kannattaa tarkistaa. Esimerkiksi Kansallismuseo on pyörittänyt historiallisten kirjojen lukupiiriä, tosin nyt koronan takia tauolla. 

Kirsin sujuvaa kerrontaa on helppo ja nopea seurata. Kirjan rakenne on selkeä ja kattava, ja kirjoittajan asiantuntijuus ja intohimo aiheeseensa näkyvät, kuten pitää. Ne innostavat myös lukijaa! Pilkutuksessa saattaa olla lievää luovuutta, mutta rennon puhekielisen jutustelun lukemista se ei haittaa. Kirjaan on haastateltu eri kirjapiirien jäseniä, joiden kommentit täydentävät ja laajentavat lukupiiri-ideaa.

Lukupiirien sanotaan olevan naisten juttu, mutta myös seka- ja mieslukupiirejä on olemassa. Ja jos sellaista tai muuta kokoonpanoa kaipaa kaveriksi, mikään ei estä perustamasta sellaista itse: ohjeet ovat nyt olemassa ja kirjattuna kansien väliin. Komeiden sellaisten, harmikseni tekijän nimeä en löytänyt, mutta kannet ovat kuin kirjoittaja itse. Ripaus leopardia ja bling-blingiä yhdistettynä käytännöllisyyteen ja hyvään, kannustavaan henkeen ja kirjarakkauteen. 

Juuri kuulin Yleltä huolestuttavaa tietoa: 14 % suomalaisista ei osaa lukea tai ei ymmärrä lukemaansa. Onko ihme, jos salaliittoteorioiden tai höpöhoitojen suosio kasvaa, jos tarjolla olevia faktoja ei ymmärretä, vaan luotetaan kaverin kaverin tutun sanomisiin? Tämä nostaa kirjan, lukutaidon ja lukupiirien merkitystä entisestään. Kannustan kaikkia paitsi lukemaan myös kertomaan lukemastaan, ja lukupiiri on siihen oiva keino. Parhaimmillaan se on turvallinen ympäristö, jossa voi myöntää, ettei tajunnut kirjan pointtia tai ettei napannut lainkaan - toisaalta toisten näkemykset voivat muuttaa omaa käsitystä. 

Työpaikat, yhdistykset ja järjestöt voivat perustaa oman lukupiirinsä. Mikä estäisi esimerkiksi yhdistämästä urheiluseuran toimintaan muutaman kerran vuodessa kokoontuvaa lukupiiriä kaikkia kiinnostavien aiheiden ympärille? Näin kasvatettaisiin monipuolisesti fiksuja, pärjääviä lapsia ja nuoria, tai pidettäisiin yllä työntekijöiden tiedonhalua, motivaatiota kehittyä ja yhteisöllisyyttä.  

Mutta aikuisten kesken lukupiirin tavoitteet voivat hyvin olla maltillisempia ja viihteellisempiä. Vain oman ilon vuoksi. Ja sen taian, josta Kirsi puhuu. Kun kirjat aukeavat, aukeaa koko maailma. Lukupiirikirja on mainio ja tärkeä teos tässä ajassa. Kirjassa on myös 200 kirjavinkkiä, jotka luin ensimmäiseksi, ja sivuja omille muistiinpanoille niin luettavista kuin luetuista kirjoista, lukupiirissä tai muuten. Käytännöllistä, päiväkirjamaista!

Kenelle: Aikuisille, yritysten ja yhteisöjen päättäjille ja HR:lle, lukutaidon tärkeydestä huolestuneille, lukemattomuudesta huonoa omatuntoa tunteville, helppoa harrastusta etsiville, yksinäisille, kokemusten jakamista kaipaaville. 

Kirsi Ranin: Lukupiiri. Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika. Nemo 2021. 


Helmet-haaste 2021 kohta 15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi. Kirjarakkaus ja innostus lukemisen edistämiseen ovat samaa. 

8 kommenttia:

  1. Hyvä esittely hyvästä kirjasta. Hienoa, että Kirsi kirjoitti tämän kirjan. Minulla odottaa vielä hyllyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli! Ja samaa mieltä, tätä kirjaa tarvitaa. Ja uskon, että sille riittää runsaasti lukijoita. Jos ei muuten, niin uteliaisuudesta: miten nuo lukupiirihommat hoitavat?

      Poista
  2. Minullakin tämä Kirsin kirja odottaa lukupinossa! Kansi on kaunis, odotan innolla lukemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt huomaan, että innoissani unohdin mainita tärkeän osuuden: kirjavinkit! Lisään sen vielä mukaan. Hyvä opas.

      Poista
  3. Hyvä esittely.Ja nuo kirjavinkit ovat hyvä lisä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kirjavinkit toivat veden kielelle, kuten aina. Luithan sinäkin tämän?

      Poista
  4. Hyvä esittely tosiaan! Voisin tämän kirjan itsekin joskus lukea. Itse en ole koskaan missään suurissa lukupiireissä ollut, mutta kahdenkeskisiä lukupiirejä on ollut muutama: taannoin töissä erään työkaverin kanssa ja nyt erään kirjabloggaajan kanssa etänä. On todella antoisaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia, kahdenkeskiset lukupiirit sopivat minullekin paremmin kuin isot porukat. Satunnaisesti olen osallistunut muihinkin, kuten juuri tuohon Kansallismuseon historialliseen aikanaan.

      Poista