Elävää kuvaa

keskiviikko 8. helmikuuta 2023

Heidi Airaksinen: Maa jota ei ole

Kirjailja teleporttaa lukijan sekunnissa 1920-luvun Berliiniin ja queer-maailmaan. Yllätyin, en lainkaan tiennyt, mitä tuleman pitää - en ollut lukenut kirjailijan aiempaa teosta, mutta jostain suositus jäi mieleeni ja onnistuneesti olin varannut uutuuden kirjastosta hyvissä ajoin. Mainio yllätys!

Helsinkiläinen Harriet
matkusti Berliiniin ystävänsä Freddyn kanssa hankalan haasteen vuoksi.

"Muutoksensa myötä hänestä oli tullut julkista omaisuutta, jota saatettiin tarkastella avoimesti, mutta aina kuitenkin salamyhkäisen verhon takaa, jottei hän huomaisi sitä itse. Ihmiset, jotka eivät tienneet mitään hänen kaltaistensa olemassaolosta, eivät osanneet varsinaisesti epäillä mitään. Toinen juttu olivat ne, joita hänen tarkkaan varjeltu salaisuutensa häiritsi. Heidän oma olemassaolonsa horjui, koska hän ei sopinut heidän käsitykseensä maailmankaikkeuden järjestyksestä."

Berliinissä on instituutti, jossa tohtori Hirschfeld auttaa ihmisiä, joilla sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden ongelmia. Hän tekee jopa radikaaleja toimenpiteitä, jollaista Harriet hakee tunteakseen itsensä vihdoin kokonaiseksi naiseksi. Mutta hoidon hakemisen ohella tapahtuu monenlaista muuta.

Ajan yltäkylläisyys, nautintojen haku, levottomuus ja kiihkeys välittyvät lukijalle käsinkosketeltavina, kiitos tarkkojen kuvausten katuelämästä, rakennuksista, huoneista ja esineistä, mikä hieman hymyilytti välillä, kun jopa kahvikuppien koristeita kuvattiin - mutta tarkkuus toimii. Mukana on myös uhka, nouseva musta pilvi, joka alkaa laajeta. Harrietin hoitoajaksi Freddy vuokraa asunnon ruotsalaiselta Vivecalta.

"- Edellinen vuokralaiseni lähti juuri Lontooseen perheensä perässä. Hän pelkäsi, että hänelle tapahtuisi vielä jotakin pahaa. Kansallissosialistit ovat häiriköineet naapurikortteleiden juutalaisia jo vuosikymmenen alusta asti ja hän arveli, että on parempi lähteä ennen kuin jotain vakavaa tapahtuu. - Kansallissosialistit? Mitä he haluavat? - Ilmeisesti jonkinlaisen rotupuhtaan Suur-Saksan, neiti Andersson tuhahti." 

Harriet haluaa ottaa ilon irti Berliinistä heti tultuaan ja sotkeutuu ikävään kuvioon, jossa löytyy ruumis. Viveca lohduttaa panikoivaa Freddyä:

"- Yritin vain sanoa, että poliisilla ei varmastikaan ole todisteita ystävätärtäsi vastaan. He pitävät hänet vangittuna vain, koska tarvitsevat jonkun, jota epäillä ja mikä sen parempi kuin ulkomaalainen transvestiitti!" 

Hieno ja tiivistunnelmainen erikoisessa ympäristössä tapahtuva dekkari, joka vie vastustamattomasti mukanaan. Hieman karsisin liikoja sanoja sieltä täältä, jotta päävahvuudet vielä kirkastuisivat. Arvostan myös sitä, ettei dekkarijuoni ole liian monimutkainen tai valtavasti henkilöitä esittelevä - ja ne, jotka esitellään, ovat omia persooniaan. Eivätkä vain rikokset ja haasteet, vaan myös elämän nautinnot ovat tärkeä osa henkilöiden elämää. Helppoa ja vetävää viihdettä, joka solahtaa sujuvasti cosy crime -genreen. Nyt on etsittävä lukuun myös Heidi Airaksisen teos Vierge moderne, joka kuulemma sijoittuu tämän kirjan tapahtumien jälkeiseen aikaan, 1930-luvulle, ja Helsinkiin.  

Kenelle: Vaivattoman viihteen ystäville, historiaan uppoaville, sukupuolivähemmistöjen haasteita menneillä vuosikymmenillä ymmärtämään pyrkiville. 

Muualla: Oikein sujuvaa luettavaa, kerrotaan Kirjavinkeissä. 

Heidi Airaksinen: Maa jota ei ole. Siltala 2022. Kansi Jenni Saari.



4 kommenttia:

  1. Tuo hlbti-teema alkoi kyllä kiinnostaa kuten aina. Toisaalta taas ajatuskin kovin tarkasta kuvailusta saa tuskanhien pintaan, heh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sujuvaa on kerronta, vaikka sanoja on välillä paljonpuoleisesti.

      Poista
  2. Minäkin viihdyin Berliinissä, mutta matkalla oli mukana Freddy, eikä Benny ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä ihmeestä sen Bennyn keksin - onhan tässä Teddyä ja muuta, mutta tässä taisin miettiä nyt ihan muuta :-) Kiitos kun huomasit, Mai!

      Poista