Klarissa muuttaa miehensä ja lastensa kanssa Bostoniin miehen työn vuoksi, aikomuksenaan pitää itse välivuosi töistä ja keskittyä lapsiin ja mahdollisesti kirjoittamiseen. Uusi elämänvaihe ei kuitenkaan suju aivan suunnitellusti. Oudot unet ja tuntemukset alkavat piinata Klarissaa, eikä kotiäitiyskään tunnu tyydyttävältä itsenäiseen työhön ja harrastamiseen tottuneesta. Unissaan hän siirtyy menneeseen aikaan, jossa toinen perheenäiti, Corinne, kamppailee oman onnellisuutensa puolesta.
Euroopasta sodan aikaan Amerikkaan muuttanut Corinne valtaa
yhä suuremman osan Klarissan ajatuksista, ja naisten elämästä löytyy outoja
yhteensattumia. Kirja etenee vuorotellen kumpaakin kuvaten.
Olen aina ollut koukussa tarinoihin, joissa liikutaan eri
aikatasoilla. Aika mennyt palaa kuvaa
taitavasti kahta eri aikaa, kahden eri aikakauden naista. Corinnessa näkyvät
aikansa tavat ja perhekäsitykset, Klarissaan taas on nykyperheenäidin varmasti
helpompi samaistua. Corinnen tarina oli silti minusta kiehtovampi, ehkä
ajallisen välimatkan tuoman hohteen ja kirjan mysteerin vuoksi. Mikä on naisten
välisten yhteyden salaisuus? Miksi Klarissa ei pääse irti Corinnesta?
Juoni on mukavan erilainen, mutta ei liian näppärä, ja vie
mukanaan niin, että kirja piti lukea lähes yhtä kyytiä. Lukijan tunteita vietiin
laidasta laitaan, jännityksestä liikutukseen. Kieli on huoliteltua ja tarkkaa,
kuten kuvailukin, joka on jopa ylitäsmällistä: esimerkiksi lasten ruokailut ja
päiväunet päätapahtumien ohessa kerrotaan tunnollisesti, jotta lukijalle ei
varmasti jää hämäriä kohtia. Toisaalta se hyvin kuvaa Klarissaa ja hänen
tunnollisuuttaan.
Naiskirjaksikin tätä voisi sanoa, koska paljon kuvataan
tunteita ja tuntemuksia, perusteita ja syitä eri tekemisille - pohdintaa
tavalla, joka perinteisesti liitetään naisten tapaan käsitellä asioita.
Tiedättehän, miehet tekevät, naiset analysoivat. Mutta se ei ole huono juttu,
vaan tekee tarinasta uskottavan. Ja molempien päähenkilöiden elämässä tapahtuu
asioita, joiden kautta käsitellään ylipäänsä naisten pahimpia pelkoja ja onnen
aiheita. Lisäksi tarjoillaan kulttuuriviittauksia musiikkiin ja kirjoihin.
Parasta kohderyhmää ovat varmasti kaikenikäiset naiset,
jotka pitävät vetävästä tarinasta ja fiktiosta, joka naisarjen kuvauksen
lisäksi tarjoaa hieman mystisyyttä ja psyyken ihmeellisyyksiä. Ja uskon kirjan
olevan hyvä lukukokemus sekä paljon lukeville että myös heille, jotka tarttuvat
kirjoihin harvemmin.
Kirjan ovat lukeneet muiden muassa anni.M ja Sanna.
Karoliina Timonen: Aika mennyt palaa. Tammi 2012.
Voi että, on tosiaan niin jännittävää saada tämä kohta luettavaksi! Katsoin varausjonoa viime viikolla ja huomasin, että kirja on jo kuljetettavana -tilassa, eli ei tarvitse odottaa enää kauan!
VastaaPoistaKiitos, Arja, tästä hienosta arviosta!
VastaaPoistaKiitos itsellesi, Karoliina! Me lukijat olemme saamapuolella :-) Erjalle myös hyviä lukuhetkiä. Helsingissäkin kirja ilmestyi viikolla Helmetin uutuuslistalle, täällä tullaan aina vähän jäljessä näissä.
VastaaPoista