Nappasin kirjaston pikalainahyllystä mukaani Riikka Ala-Harjan uuden novellikokoelman. Kotona sitä aloitellessani tajusin, että minähän olen lukenut tämän jo! Silmäilin sen vielä läpi, muttei kirjasta vieläkään jäänyt mitään mieleen. (Ja köh, en nyt halua viitata edelliseen dementiatekstiini). Ai niin, olihan se yksi vähän liikkis Tarmo, joka odotti koko ajan, että joku muistaisi ja huomaisi, että hänellä on syntymäpäivä. Tarmo täytti 50. Muuta en muista. Muistissani on reikä. Ei enempää sanottavaa tästä.
Mari A. muistaa vähän paremmin.
Maihinnoususta oli juttua jo aiemmin.
Riikka Ala-Harja: Reikä. WSOY 2013.
Hitsi, mulla oli koko opiskeluajan seinällä sarjakuvanpätkä jonka nimi oli Reikä päässä. Pari vuotta sitten selvitin kenen se oli, mutta nyt olen taas jo unohtanut :D
VastaaPoistaViittaan edelliseen dementiatekstiini :-) Samassa veneessä ollaan.
PoistaSurullista, ettei kirja jätä muistijälkiä :D. Hauska postaus omalla tavallaan, luulen että itse olisin jättänyt kirjoittamatta näin valjusta kirjasta. :) Mutta hyvä että sinä kirjoitit. :D
VastaaPoistaSamaa mieltä, surullista. Ensimmäisellä lukukerralla jätinkin kirjoittamatta. Mutta koska nyt on hyväntekeväisyyslukuviikko, päätin kirjoittaa kaikista luetuista kirjoista. Kiitos kun luit!
PoistaJoskus ei vaan muista. :D
VastaaPoistaItse katselin tätä kerran kirjastossa, Maihinnousun perusteella kyllä kiinnostuin kirjailijasta, mutta novellit... ei minulle.
Aika harvoin käy näin, että kirja ei puhu minulle lainkaan. Varmasti se puhuu monelle muulle, etenkin Maihinnoususta pitäneille, tämä oli nyt vain minulle kovin henkilökohtainen ja erikoinen lukukokemus.
PoistaHeh, hieman samanlainen olo kirjasta kyllä jäi =)
VastaaPoistaNiinkö! Hauska kuulla ettei ole yksin huonomuistinen.
Poista