sunnuntai 20. marraskuuta 2022

Suvi Vaarla: Kadonnut aika

Suvi Vaarla paketoi näppärästi ajan ennen pandemiaa ja sotaa, ns. vanhan normaalin. Tarina kertoo Otosta, josta Iris on jälleen kerran eronnut: tosin sille on ymmärrettävä syy, sillä paljastuu, että Otolla on lapsi Piritan kanssa. Tietoturvatyötä tekevän ja kiipeilyä harrastavan Oton lähipiiriin kuuluvat myös huippuälykäs Lasse, tutkija, joka tavoittelee juoksijan taivasta, ja Peter, lääkäri, joka avioituu Nooran kanssa.

"Lassella oli syvyytensä, Peter taas suhtautui elämään käytännönläheisesti. Peterin mielestä kaikki ongelmat olivat ratkaistavissa, joko rahalla tai sopivalla lääkityksellä."

Iris työskentelee viestintätoimistosssa, eikä viihdy:

"Oivallus oli tuskallisen nopea, kuin terävän veitsen viirto. Hän oli ymmärtänyt olevansa kateellinen hamsterille. Se eli parempaa elämää kuin hän. Sen ei tarvinnut tehdä seuraavalle päivälle budjettilaskelmaa eikä maanitella tuttua toimittajaa kirjoittamaan kapellimestarin hiipuvasta urasta. Se ei joutunut osallistumaan työpaikan virkistyspäiviin. Sillä ei ollut hajuakaan siitä, mikä oli sosiaalinen media. Sen ruokavaliokin oli terveellisempi. Iirikseen iski halu paeta. Minne tahansa, pois tästä elämästä."

Uramietintää, perhemietintää, mitä todella elämältä haluan -mietintää. Näiden kanssa painii myös Alexandra, joka muuttaa töihin Kaliforniaan. Joistain unelmista on luovuttava, joitain on vihdoin tavoiteltava konkreettisesti. Sitä arkea, jota elimme ja elämme edelleen, mutta uudenlaisten, yksilön kannalta paljon vaikeammin hallittavien paineiden varjossa. Miten hallitaan maailmanlaajuista teknologian kehitystä? Jotain tulevasta väreilevää tuntuu olevan ilmassa Lassen pohdinnoissa nettikatkon aikaan:

"Mitä jos internet oikeasti kaatuisi? Oli monia syitä, miksi niin voisi käydä, ainakin paikallisesti - aurinkomyrsky, sähkömagneettinen pulssi, virus. Saattoi olla, että siihen riittäisi verkon kapasiteettipula tai ehkä vain inhimillinen virhe. 

Monet tapahtumat olivat mahdottomia ennen kuin ne tapahtuivat, sitten ne kuitenkin tapahtuivat. Mitä yhteiskunnalle kävisi, jos tekniikka pettäisi?"

Kirjaa on lohdullista lukea: se kertoo ystävyydestä, ihmisen älystä ja kyvystä selviytyä ja löytää ratkaisuja. Verkottuneesta maailmasta, sanoo takakansi, sisäisistä ristiriidoista. Kyllä, ihmiskuvaus on luontevaa, henkilöt eläviä, tilanteet todentuntuisia. Kuten Suvi Vaarlan aiemmassa Westend-romaanissa. 

Vaikka tarina sijoittuu aivan lähimenneisyyteen, tulee hupsun nostalginen olo. Olisivatpa ihmisten murheet edelleen tämänkaltaisia eivätkä koko kansan tai lajin olemassaoloa uhkaavia. 

Kenelle: Uravaihdoksia miettiville, suhdeviidakossa tuskaileville, kansainvälisessä maailmassa kasvaneille, "tavallisen" ja samastuttavan ystäville. 

Muualla: Kerronta toimii, kieli on kaunista, sanoo Kirjakaapin kummitus, joka laillani viehättyi tavallisen elämän kuvauksesta. 

Suvi Vaarla: Kadonnut aika. WSOY 2022. Päällys Martti Ruokonen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti