"Halusin aina antaa jotain uutta, enemmän kuin edellisellä kerralla. Halusin olla absoluuttisen varma siitä, että lipun ostaja saa jokaiselle eurolleen vastinetta, ja halusin varmistaa sen kaikin mahdollisin keinoin, jokaiseen yksityiskohtaan saakka ulottuvalla, ärsyttävän pedantilla tarkkuudella."
Polku vaikuttaa olleen niin työntäyteinen ja ravisteleva, että hiki kohoaa otsalle pelkästä lukemisesta. Tinkimättömyys ja suoranainen jääräpäisyys ovat ohjanneet tekemistä, paneutuminen uran muotoutumiseen niin ehdotonta, oman tekemisen ja olemisen arviointi niin armotonta. Täydellisyyden tavoittelu johti ennennäkemättömään menestykseen rap-genressä. Tarkempia syitä siihen lukija voi päätellä kuulemastaan, näkemästään ja nyt lukemastaan.
"...vähempikin olisi riittänyt. Niinhän minulle yritettiin muutamiakin kertoja urani aikana sanoa. Mutta mistä olisin tiennyt, kuinka vähän on tarpeeksi?"
Kirja kertaa sen verran kuin on tarpeen niin Jare Tiihosen elämänkaarta kuin Cheekin uraa, mutta tarkemmin niistä voi lukea aiemmin ilmestyneestä JHT-teoksesta. Nyt keskitytään kokemuksen tuomiin oppeihin perusteluineen. Ja siihen, miltä Jaresta tuntuu nyt ja miten hän suhtautuu asioihin ja ajankäyttöönsä.
Artistiuran lopettamista hän suunnitteli pitkään, ja kirjan luettuaan lukijakin tajuaa, ettei muuta vaihtoehtoa ollut. Missio oli suoritettu, oli aika etsiä mielenrauha. Mutta miten mega-egoisesta Cheekistä tulisi rauhallisen onnellinen mies? Hän sanoo, ettei ole mikään zen-jumala tai super-jeesus, eikä väitä, että hänen keinonsa sopisivat kaikille. Mutta ne toimivat hänelle.
"Muutos on joskus pelottavaa, mutta se on välttämätöntä, jos haluaa kehittyä kasvaa. --- Minulle rohkeus muuttua on elämää ja paikalleen juuttuminen hidasta kuolemaan."
Kirjan luvut ovat napakan lyhyitä ja kieli hyvää suomea luontevan ja värikkään puhelevasti, helppolukuista siis. Molemmat tekijät ovat tehneet hyvää työtä, perfektionisti Tiihoselta ja kokeneelta kirjoittaja Saarelta tuskin muuta odottaisikaan. Eikä pelkkää itsekehua ja hymistelyä, vaikka ylpeys tekemisestä ja itsevarmuus ovat läsnä, kuten tuolla historialla pitää. Mutta samoin ovat itseironia ja mokat, joita Jare kertoo tehneensä raha-asioissa ja ihmissuhteissa. Kirjoittajat tietävät hyvin, ettei tekstiin tule kiinnostavaa draamaa ilman joidenkin asioiden vastakkainasettelua.
Hän sanoo olleensa pullistelija ja mies pärinöissään, mikä naurattaa lukijaa, mutta toisaalta: ilman tuota piirrettä ja "hyvän ja pahan" kiehtovaa sekoitusta, jota Cheek ilmensi, ura tuskin olisi ollut yhtä menestyksekäs. Mielenterveyden haasteista Jare on kertonut aiemminkin, keinumisesta synkkien kierteiden ja huippuhetkien välillä. Pitkäaikainen terapia ja meditaatio ovat olleet suuri apu mielenrauhan saavuttamisessa. Miksei päätä voisi huoltaa, kuten autoa tai katkennutta jalkaa, hän kysyy.
Asenne, jossa hän nuorena jämähti kostoon ja vihaan, jos jotain ikävää tapahtui, ei varmasti ollut hyödyllinen, ja on hyvä, että hän sanoo sen nyt. Ehkä sanominen opettaa muitakin? Monen muunkin ohjeen kanssa on kokeneena helppo olla samaa mieltä, kuten kiitollisuuden tärkeyden. Ja näiden:
"Suosittelen lämpimästi etsimään omaa mieltä askarruttavia teemoja käsitteleviä kirjoja. Kirja maksaa muutamasta eurosta muutamaan kymppiin, ja kirjastosta niitä saa lainata ilmaiseksi. Yksi oikeaan aikaan luettu hyvä kirja saattaa avata aivan uusia horisontteja. Parhaimmillaan lukeminen on todella halpaa terapiaa, ja yhdestä kirjasta sitä riittää tuntikausiksi."
"Jatkuva piikit pystyssä oleminen, muiden syyttely ja egoistinen kostomentaliteetti aiheuttavat väistämättä katkeruutta, ja katkeruus ja viha puolestaan syövät aivan helvetisti energiaa. Päästämällä irti näistä itselleni haitallisista ajatuksista olen löytänyt mieleni sisällä paljon paremman paikan."
Monessa kohtaa mieleeni tulee työ- ja uraelämä myös muualla. Missä kulkee hyvän ja huonon tekemisen terve raja, se on jokaisen itse selvitettävä. Vaikka hurraan laadun tärkeydelle, tässä voi olla jotain vaarallista sille, joka todella haluaa olla hyvä.
"Olen pakonomaisesti aina halunnut hioa asiat loppuun saakka, koska mielestäni ei ole mitään tärkeämpää kuin toimittaa laatua."
Yhteenvetona: Selkeä, rehellinen ja helppolukuinen muistelma ja opas, josta toivottavasti moni saa vinkkejä etenemiseen ja ylipäänsä asioihin suhtautumiseen. Toivoisin kirjan kuluvan etenkin heidän käsissään, jotka ovat uraansa aloittelemassa, saavat ehkä harmeja oman päänsä vuoksi ja jotka eivät välttämättä muuten lue niin paljon (kuin vaikka minä; oli muuten vaikea kirjoittaa neutraalisti vain kirjasta, kun muistoja uralta ja kommentteja kaikkeen tulvi mieleen). Hieman ärsytti neuvova ote, kuten lukujen nimeäminen tyyliin "älä tee näin" tai tee näin", mutta arvelen sen toimivan juuri oikealle kohderyhmälle - asia jää mieleen mahdollisimman suoraan sanottuna. 34 lukua, paljon perussisältöä.
Kenelle: Menestyksestä haaveileville, uraa rakentaville, kehityskertomuksista kiinnostuneille, Cheekin ihailijoille ja vihailijoille, mielenterveytensä haasteita miettivälle, kypsymistä ja mielenrauhaa etsiville.
