Vuoden 2024 parhaat kirjat – Blogistania-voittajat ja omat suosikkini

Kirjasome on äänestänyt vuoden 2024 parhaat kirjat. Hurjasti onnea voittajille!

Blogistanian Finlandia
Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä (Otava). Lue lisää @sivujasivuja

Blogistanian Globalia
Chi Ta-wei: Kalvot (Hertta). Suomennos Rauno Sainio. Lue lisää Instagram @saanainthemaking

Blogistanian Kuopus/lapset
Salla Simukka: Poika ullakolla, poika kellarissa, kuvittanut JP Ahonen (Tammi). Lue lisää Instagramista @inspiraationjaljilla.

Blogistanian Kuopus/nuoret
Leena Paasio: Meren koskettamat (WSOY). Lisää blogissa Yöpöydän kirjat.

Blogistanian Tieto

Sissi Penttilä, Aku Varamäki: Planetaarinen vaatekaappi (Gummerus) Lue lisää Amman lukuhetkestä.

Menikö mielestäsi oikein?

Nappiin meni, sillä myös minä äänestin Pajtim Statovcia Finlandiassa ykköseksi. Seuraaviksi rankkasin Heikki Kännön Kädet ja Helmi Kekkosen kirjan Liv! Kaikki kolme ovat suomen kielen juhlaa ja mielikuvituksen, tunteen, tiedon ja kokemuksen upeita yhdistelmiä – ja täysin erilaisia keskenään.

Jos olisi saanut äänestää useampaa kuin kolmea, listallani olisivat olleet hieno ja ajassa elävä Anna Soudakova, jännittävän ja vetävän tarinan osaaja JP Koskinen ja historiafantasioija Niilo Sevänen.

Myös Globalia osui: voittaja, korealaisen Chi Ta-wein ällistyttävä scifi-tarina Kalvot oli kolmen parhaan joukossani – ne muut olivat ikisuosikkini mösjöö Pierre Lemaitre kirjallallaan Vaikeneminen ja vimma sekä vaihteleva suosikki Haruki Murakami pitkästä aikaa hurmanneella teoksellaan Kaupunki ja sen epävakaa muuri. 

Vaihtoehtoja olisi ollut paljon, sillä loistavia olivat myös australialaisen Eleanor Cattonin Birnamin metsä, taiwanilaisen Kevin Chenin Aavekaupunki ja britti Tessa Hadleyn Kun on ilta, amerikkalaisista Ann Napolitanon Kaunokaisia ja Nathan Hillin Wellness sekä Miranda Julyn Nelinkontin.

Äänestin Tieto-kategoriassa, sillä luen tietokirjoja melko paljon – jos 15–20 vuodessa on paljon. Vaikuttavin oli Johanna Aatsalon Paljastus doping-skandaalista median näkökulmasta, kirjanystävää riemastuttanein Kirjojen kaipuu ja elämäkerroista kohottavin Marja Toivion Agnes, ensimmäisestä suomalaisesta naisjuristista. 

Myös Mape Morottajan Missä on puolet minusta? oli hurjan mielenkiintoinen, DNA-tutkimusten ja tv-sarjan suosion myötä. Ja Anna-Riikka Carlsonin Rakas Eeva Kilpi, joka tuli äänestyksessä toiseksi ja valottaa hienosti ystävyyttä, lempeyden ja runon voimaa. Kuin vastakohtana tasaäänet saaneelle ”parilleen”, saatananpalvonnasta kertovaa Katri Ylisen Saatanallista paniikkia, jota en ole vielä lukenut, kuten en kategorian voittajaakaan, Planetaarista vaatekaappia. 

Mutta lukeminen jatkuu, jatkukoon sinullakin!

Blogistania palkintojenjako on Helsingissä Rikhardinkadun kirjastossa 28.2.2025 klo 17. Tervetuloa mukaan!

Blogistanian parhaat kirjat 2022 valittu

 

Blogistania on äänestänyt vuoden 2022 parhaat kirjat!

 
Kirjablogien perinteiseen äänestykseen osallistui myös osa kirjagrammaajista ja muista kirjasomettajista, ja voittajat ovat:

Blogistanian Finlandia: Iida Rauma, Hävitys. Siltala. 

Blogistanian Globalia: Bernardine Evaristo, Tyttö, nainen, toinen. Suomennos Kaijamari Sivill. WSOY.

Blogistanian Tieto: Raisa Omaheimo, Ratkaisuja läskeille. S&S.

Blogistanian Kuopus: Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys. WSOY.

Omat parhaat kotimaiseni

Kotimaisten kirjojen vuoden 2022 parhaita minulle olivat Eeva Turusen Sivistynyt ja miellyttävä ihminen, Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjätär ja Maria Turtschaninoffin Suomaa. Upeita, hiottuja ja persoonallisia teoksia, jotka ovat vaatineet hurjan taustatyön. Suuri kunnioitukseni!

Iida Rauman Hävitys ei ollut kärjessäni, mutta Finlandiansa arvoinen se ehdottomasti on, aiheeltaan ja käsittelyltään. Tuntuu jopa siltä, että sen tärkeys vain kasvaa koko ajan, kun lasten ja nuorten pahasta olosta kerrotaan yhä enemmän ja julkisuuteen on tullut lasten välisiä – lasten! – pahoinpitelyjä ja puukotuksia, jotka ovat todella karmea ja surullinen ilmiö. Halusin silti nostaa tässä muita kirjoja, koska teos ei ollut minulle henkilökohtaisesti niin sykähdyttävä kuin mainitut, vaikka yhteiskunnallisesti tärkein.

Tekisi mieli mainita monta muutakin vaikutuksen tehneitä tekijöitä, ja niin teenkin!

Tekstinteon rajattomia mahdollisuuksia upeasti esittelevä Laura Lindstedtin ja Sinikka Vuolan 101 tapaa tappaa aviomies on kestävä ja hulvaton tieto- ja kaunoteos. Ja hyvin viihdyttävä, vaikka lähtötarina on synkkä. Viittaan jälleen naisten oikeuksiin, jotka ovat edelleen kesken – vaikkapa seksuaalirikostuomioita katsoen – vaikka paljon on edistytty viimeisten sadan vuoden aikana. Luulin, että tämä luokiteltaisiin tietokirjoihin, mutta kas, se onkin kirjastoluokassa 1.4. 

Heidi Airaksinen, Laura Lähteenmäki, Emmi Pesonen ja Iida Sofia Hirvonen julkaisivat hienot kirjat vuonna 2022, kuten heiltä saattoi odottaakin. Ja vaikka romaanivuoteni tuntui olevan naisten, mainitaan pari miestäkin: Tommi Kinnunen ja Akseli Heikkilä ovat tekijöitä, joiden työstä nautin. Esikoiskirjailijoista ilahduttivat etenkin Anna Englund, Sami Tissari ja Jussi Moila.

Käännöskirjojeni huiput

Ääneni annoin käännöskirjoissa Bernardine Evaristolle kirjasta Tyttö, nainen, toinen, Kazuo Ishigurolle kirjasta Klara ja aurinko ja Hanya Yanagiharalle kirjasta Paratiisiin.

Vankkaa, maailmalla tunnustettua osaamista siis kannatin – jokainen teos teki suuren vaikutuksen omalla tavallaan. Olisin voinut lisätä listaan ainakin Emily St. John Mandelin, eikä konkari Ian McEwan myöskään koskaan varsinaisesti petä, vaikken kaikkiin hänen teoksiinsa ole varauksetta ihastunutkaan.

Tietokirjojen parhaimmistoa

Tietokirjoja luin vuoden aikana ilahduttavan monta, huomasin äänestettäviä etsiessäni. Silja Koiviston Sataman kapakan Hildan tarina kävi sydämeen – ja päähän myös, kun hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta ja naisten oikeuksista puhutaan. Tärkeä ja kiinnostava kirja.

Kirjallista ihmistä kiinnostaa Ville-Juhani Sutisen vaikeiden kirjojen lukemista pohtiva Vaivan arvoista. Äänieni ulkopuolelle mutta liepeille nousi Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille sekä Kjell Westön ja Mårten Westön muistelma- ja ajatteluteos Vuodet. Veljekset kertovat. Helsinkiläistä ilahdutti Liisa Väisäsen Helsingin symbolit. Elämäkerroista mainittakoon Johanna Venhon Martti Suosalon tähänastinen elämä ja lähinnä nostalgiasyistä Mikko Kuustosen Omaelämäkerta. Myös Sauli Miettisen Muska oli kiinnostava, samoin Maila Nurmen elämäkerta Vampira.

Mainituista kirjoista moni elää pitkään, olen varma. Kirjojen hankinta, lainaaminen ja lukeminen on investointi kotimaiseen älypääomaan, ei kulu. Huoltovarmuutemme kasvaa myös ja erityisesti osaamisella ja ymmärryksellä, jonka kehittämiseen lukeminen on yksi tehokkaimpia keinoja. Emme pärjää kansana ilman luku- ja kirjoitustaitoa, ja tähän kulttuurin rahoituksesta päättävien toivon kiinnittävän huomiota. Kiitos hyvästä kirjavuodesta 2022 kirjailijoille ja kustantajille. 

Ja suuri kiitos Blogistanian äänestyksen järjestäneille blogeille - ei ihan pieni työ. Jo 12 vuotta äänestystä on järjestetty vapaaehtoisvoimin ja rakkaudesta lajiin. Vastuublogit vaihtelevat vuosittain vapaaehtoisen ilmoittautumisen mukaan. Arvostan kollegoita paitsi jatkuvasta blogityöstä, myös ekstrahommasta, josta on meille kaikille iloa - ja kirjoille, toivon.

Vastuublogit:

Finlandia: Kirjakaapin kummitus

Globalia: Oksan hyllyltä

Tieto: Jotakin syötäväksi kelvotonta

Kuopus: Yöpöydän kirjat

Parhaat kirjat vuonna 2021, näitä äänestin

Kirjasome äänestää vuoden parhaat kirjat verkkolomakkeella, jotta myös kirjagrammaajien, vloggaajien, podcastaajien ja muita somettajien olisi helpompi ja hauskempi osallistua. Toivottavasti heitä on mukana paljon! Äänestyspisteet eivät uudistuksen vuoksi tule näkyviin blogeihin entiseen tapaan, mutta nyt kun äänestys on ohi ja odottelemme tuloslaskentaa, omista valinnoista saa kertoa. 

Vuoden 2021 parhaaksi kotimaiseksi äänestin Emma Puikkosen Mustan peilin. Se ei ole viihdyttävin, riemastuttavin tai hätkäyttävin, mutta sillä on syvä vaikutus. Arvostan taustatyötä ja isojen asioiden tiivistämistä tarinan muotoon, ja aihe on mitä ajankohtaisin: fossiilisten polttoaineiden käyttö. Mutta siihen liittyy paljon muutakin, totta kai. Taloutta, politiikkaa, erilaisia työnkuvia ja ihmisiä. Mennyttä mutta etenkin tulevaa. Hieno, harkittu, tarkka kokonaisuus.

Lisäksi nostin listalle Anneli Kannon Rottien pyhimyksen ja Joonatan Tolan Punaisen planeetan. Kuten joka äänestyskerralla minulle käy, ensimmäiset kaksi ovat helppoja, mutta kolmas valinta vaikea. Se olisi yhtä hyvin voinut olla Sirpa Kähkösen Vihreä sali tai Juha Itkosen Kaikki oli heidän. Tai Finlandia-voittaja Jukka Viikilä Taivaallisine vastaanottoineen. Mutta halusin nostaa nyt uuden tekijän: itse tarina on koskettavan kamala, mutta se on kirjoitettu omalaatuisella tavalla, joka yhdistää kamaluuteen viisaan katseen ja huumorin.

Parhaana lukemamani käännösromaanina pidin Karin Smirnoffin Lähdin veljen luo -kirjaa. Trilogian toinenkin osa Viedään äiti pohjoiseen ehti ilmestyä suomeksi vuoden aikana. Vähintään yhtä hyvä sekin, mutta aloitus oli niin vaikuttava, että sille pisteet. 

Vigdis Hjorthin Onko äiti kuollut puhutteli minua vahvasti, siksi nostin sen kakkoseksi. Ja vakavuuden vastapainoksi kolmosena mainitsin lukuromaanin, Paolo Giordanon Jopa taivas on meidän. Ei sekään hilpeä tarina ole, mutta upottava ja kauniisti kerrottu. 

Ja jälleen: kolmas olisi voinut jokin muukin. Benedict Wells ja Rachel Cusk ainakin tulevat heti mieleen. Alex Schulman ja Elizabeth Strout kärkikastia hekin, vaikkeivat omia parhaimpiaan tänä vuonna suomalaisille esitelleet. 

Tietokirjoista vaikuttavin aiheensa mutta myös napakan ja informatiivisen kerrontansa vuoksi oli Fang Fangin Kun kaupunki suljettiin - Wuhanin kohtalonhetket. 

Mari Mannisen ammattitaito näkyi jälleen kirjassa Hyvät aikeet, joka antoi uutta tietoa ja ajateltavaa auttamisesta. Ei helppo aihe koota kirjaksi saati toteuttaa käytännössä! Kolmanneksi mietin Perttu Pölöstä, mutta vedin kuitenkin "kotiin" päin ja valitsin kirjabloggari Kirsi Raninin Lukupiirin. 

Pölösen ajatukset ovat viisaita ja pitkälle kantavia ja ehdottomasti suosittelen hänen kirjaansa Tulevaisuuden lukujärjestys. Kirsin kirja taas on erittäin asiantunteva ja käytännönläheinen opas lukupiirin perustamiseen ja sellaiseen osallistumiseen - pidän aihetta todella tärkeänä näinä lukutaidosta huolestumisen mutta toisaalta viime vuosien kasvaneen kirjasuosion aikoina. Ja kirja mainitsee ja suosittelee satoja muita kirjoja, mistä monet lukijat ovat kertoneet olevansa erityisen iloisia. 

Vuoden 2021 parhaat kirjat -äänestyksen tulokset julkistetaan ma 7.3. blogeissa

• Amman lukuhetki
• Kirjakaapin kummitus
• Kirjamies
• Yöpöydän kirjat

Blogistanian parhaat 2020 -ääneni

Blogistania valitsee vuosittain parhaat kirjat kirjasomen äänestyksellä. Nyt on jo kymmenes kerta, kun voittajat palkitaan kiitoksin ja kunniakirjoin, vaikkei normiaikojen tapaan voittajaa päästä kukittamaan.

Vuoden 2020 parhaiden kirjojen valinnassa osallistun kolmeen sarjaan, kolmella kirjalla kussakin. Paras saa kolme pistettä, seuraava kaksi ja kolmas yhden. Sarjat ovat:

Blogistanian Finlandia (kotimaiset kirjat), äänestysblogi Kirsin Book Club
Blogistanian Globalia (käännöskirjat), äänestysblogi Kirjamies
Blogistanian Tieto (tietokirjat), äänestysblogi Todella vaiheessa

Lisäksi valitaan Blogistanian Kuopus, parhaat lasten ja nuorten kirjat, äänestysblogi Yöpöydän kirjat (tähän kategoriaan en osallistu).

Ehdokkaani Blogistanian Finlandia -kilpailussa 2020 ovat

3 pistettä: Anni Kytömäki, Margarita

2 pistettä: Tommi Kinnunen, Ei kertonut katuvansa

1 piste: Jani Saxell, Helsinki Underground

Mukana voisi hyvin olla myös Kristina Carlsonin Eunukki, ihailen suuresti hänen niukan runsasta kirjoitustapaansa, tai Laura Lähteenmäen Sitten alkoi sade, Lähteenmäen kirjat kolahtavat minuun aina lujaa. Näiden jälkeen olisi viivalla jo niin monta hienoa kirjaa, etten luettele, ne löytyvät postauksina. 

Kirjavuosi 2020 oli kotimaisessa kirjallisuudessa runsas ja tasokas. Käännöskirjojen vuosi oli minulle vaisumpi, mutta helmiä kalastellen:

Ehdokkaani Blogistanian Globalia -kilpailussa 2020 ovat

3 pistettä: Alex Schulman, Polta nämä kirjeet

2 pistettä: Nina Wähä, Perintö

1 piste: Vigdis Hjorth, Perintötekijät

Muistiin: Elizabeh Stroutin Olive Kitteridge ja Elena Ferranten Aikuisten valheellinen elämä. Robert Seethaalerin Kokonainen elämä myös teki vaikutuksen.  

Ehdokkaani Blogistanian Tieto -kilpailussa 2020 ovat

3 pistettä: Viljami Puustinen: Veljekset Gallén
2 pistettä: Heikki Herlin: Tuollapäin on highway
1 piste: Antti Heikkinen: Einari

Juha Hurmeen Suomi on mainittava kaikessa hilpeässä tykityksessään. Tähän kisaan liian myöhään luin Teemu Keskisarjan Saapasnahka-tornin; se on ilmestynyt jo 2018, mutta lukukokemuksena tietokirjoista vuoteni riemastuttavin. Kiinnostava oli myös Agatha Christien elämäkerta, vaikkei se kirjana nouse huipuksi. 

Voittajat julkistetaan 14.2. klo 10 äänestysblogeissa ja somessa.

Viime vuoden BF-äänestyksen voitti Pajtim Statovci. Lue lisää vuoden 2019 voittajista Amman lukuhetken kautta - sattuneesta syystä palkintojenjako peruttiin - ja vuoden 2018 voittajista sekä katso video palkintojenjaosta 2018, jota sain kunnian juontaa. Tuolloista BF-voittajaa Olli Jalosta ja Kuopus-voittajaa Maria Turtschaninoffia haastatteli Tuijata, kääntäjä Kristiina Rikmania Kirjaluotsin Tiina. Mia Kankimäeltä ja Magdalena Hailta saimme videoterveiset. 

Aivan ensimmäinen historiallinen Blogistanian äänestys oli vuonna 2012 vuoden 2011 kotimaisista kirjoista, Sallan blogissa. Blogistanian Globalia, jossa palkinnon vastaanottaa kääntäjä, tuli heti perään mukaan Karoliina Timosen blogissa. 

Kotimaiset kirjablogit -blogiyhteisöön kuuluu tällä hetkellä noin sata aktiivista kirjablogia. Äänestykseen voi osallistua muukin kirjasome, kuten kirjagrammaajat ja -vlogit. Yhteensä kirjasomettajia on useita satoja.

Kirjablogien tuoreimpia juttuja voit seurata:

Netti: http://kotimaisetkirjablogit.blogspot.com/

Facebook: https://www.facebook.com/Kotimaiset.kirjablogit

Twitter: https://twitter.com/Kirjablogit

Blogistanian logot: Marja-Leena Liipo

Blogistanian parhaat 2019 -ääneni

Blogistan Finlandia 2019 -ääneni annan seuraaville:

JP Koskinen, Tulisiipi, 3 p
Matias Riikonen, Iltavahtimestarin kierrokset, 2 p
Mikko Kamula: Tuonela, 1 p


Blogistanian Globalia 2019 -äänet:

Margaret Atwood: Testamentit, 3 p
Orhan Pamuk: Punatukkainen nainen, 2 p
Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt, 1 p


Blogistanian Tieto 2019 -äänet:

Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana
Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö
Korhonen, Partti, Saarinen, Takala: Tiedenaisia. Suomalaisia tutkimuksen ytimessä.

Käytän valinnoissa aina samaa menetelmää: intuitiota. En pisteytä mielessäni tekstin rakenteen toimivuutta, omaperäisyyttä, laajaa tietomäärää. Mitkä jäivät vahvimmin mieleen, kiehtoivat, sykähdyttivät? Kotimaisissa kirjoissa valinnat ovat yleensä helppoja kahden ensimmäisen osalta, niin nytkin, vaikka viime tipassa Riikosen ihastuttavan kirjan ehdin lukea, onneksi! Annakaari Hakkaraisen Kristallipalatsiin ihastuin pari vuotta sitten, vuoden 2019 Dioraama on myös luettu, mutten ole ehtinyt blogata siitä: kirjailijan teokset ovat sellaisia, joihin pitää uppoutua kunnolla ja lukea useaan kertaan, enkä ole sitä nyt harmi kyllä ehtinyt tehdä.

Kotimaisia esikoisia seuraan erityskiinnostuksella. Anna-Kaisa Linna-ahon Paperijoutsen yllätti hienosti. Samoin Akseli Heikkilän Veteen syntyneet. Ja Emma Kantanen! Jos esikoisille olisi oma sarja, ykköseksi asettaisin Suvi Vaarlan Westendin, ajankuvan tärkeyden ja laajaa joukkoa koskettavan kuvauksen vuoksi. Jos et ymmärrä mennyttä, et ymmärrä tätä päivää.

Käännöskirjoissa valinta oli vaikeampaa. Listallani voisi hyvin myös upea Kim Leine. Ja Kaspar Colling Nielsen, jonka kirjasta pidin hurjasti, vaikken sitä sanoisi välttämättä huippulaadukkaaksi proosaksi. Jälleen kolmas oli vaikein valita, mutta nostin Erpenbeckin, sillä muistan vieläkin sen wau-tunteen luettuani. Komeaa proosaa, superajankohtaisesta aiheesta.

Tietokirjoja ehdin lukea harmittavan vähän. (Jälleen kerran päätän petrata tässä jatkossa.) Bythellin kirjakauppiastarina on vain niin valloittava, ettei sille ole voittajaa, vaikka Nobel-palkinnon historia on huippukiinnostava. Suomalaisten tiedenaisten tarinat hämmästyttivät, kirja pitäisi olla pakollinen luettava viimeistään lukiossa! Kirjaa lukematta et takuulla tiedä, millaista osaamista Suomesta on peräisin. Hieno kooste, myös esimerkkinä "kympin tytöille" - voit vaikuttaa maailman tasolla!

Huomasin muuten, että yksi hyvä keino valita parhaat kirjat on silmäillä kirjahyllyään tai kirjapinoja kotona: mitkä kirjat olen halunnut säilyttää? Laitan nimittäin nopeasti kiertoon saamiani ja ostamiani kirjoja. Vaikka suurimman osan luetuista lainaan kirjastosta, saatan ostaa kirjan omaksi, jos olen siitä vaikuttunut. Eli ne, jotka jäävät, ovat tärkeimmät.

Kirjavuoteni 2019 kooste

Kuka voittaa - nyt jännittää! 

Amman lukuhetki vastaa Blogistanian Finlandiasta eli kotimaisen kaunokirjallisuuden äänestyksestä. Globaliaa eli käännösteoksia äänestetään Todella vaiheessa -blogissa, Kuopusta eli lasten- ja nuortenkirjoja Yöpöydän kirjat -blogissa ja Tietoa Kirjamies-blogissa. Tulokset julkistetaan ma 2.3. klo 10 vastuublogeissa.

Voittajat palkitaan tänä vuonna Kuopiossa pe 20.3.2020 klo 17 Kirjailijayhdistysten Talvipäivien avajaisissa, Kuopion kaupunginkirjastossa, yleisötilaisuudessa. Nyt kannattaa kirjanystävän matkata Kuopioon - siellä on samana viikonloppuna myös Minna Canth -festivaali.

Kirjabloggaajat valitsivat vuoden 2018 parhaat kirjat

Suomalaiset kirjabloggaajat ovat jälleen äänestäneet vuoden parhaista kirjoista. Avoin verkkoäänestys järjestettiin 24. helmikuuta, ja siihen osallistui yli 30 bloggaajaa. Ehdokkuuksia sai yhteensä 167 kirjaa Blogistanian kirjallisuuspalkintojen neljässä eri kategoriassa.

Bloggaajat antavat ääniä kotimaisille kirjoille Finlandiassa, käännöskirjoille Globaliassa, lasten- ja nuortenkirjoille Kuopuksessa ja tietokirjoille Tiedossa.

Vuoden parhaaksi kotimaiseksi kaunokirjaksi äänestettiin Olli Jalosen Taivaanpallo (Otava). Toiselle sijalle tuli Minna Rytisalon Rouva C. (Gummerus) ja kolmanneksi Saara Turusen Sivuhenkilö (Tammi).

Globalia-palkinnon voitti yhdysvaltalaisen Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton (Tammi, suom. Kristiina Rikman). Toiselle sijalle äänestettiin kanadalaisen Rachel Cuskin romaani Ääriviivat (S&S, suom. Kaisa Kattelus) ja kolmanneksi tuli yhdysvaltalaisen Lucia Berlinin novellikokoelma Siivoojan käsikirja II - Tanssia ruusuilla (Aula & Co, suom. Kristiina Drews).

Kuopus-palkinnon ensimmäisen sijan jakavat tasaäänin Magdalena Hain Kolmas sisar (Otava) ja Maria Turtschaninoffin Maresin voima (Breven från Maresi, Förlaget; Tammi, suom. Marja Kyrö) kolmanneksi eniten ääniä sai Sarah Crossanin Yksi (S&S, suom. Kaisa Kattelus).

Tieto-palkinnon voitti Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin (Otava). Toiseksi eniten ääniä sai Michelle Obaman omaelämäkerta Minun tarinani (Otava, suom. Ilkka Rekiaro) ja kolmannelle sijalle tuli Maggie Nelsonin Argonautit (S&S, suom. Kaijamari Sivill).

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot nostavat esille kirjabloggaajien arvostamia teoksia. Suomalaiset kirjablogit julkaisevat vuosittain tuhansia kirja-arvioita, jotka tavoittavat satojatuhansia lukijoita. Kirjablogeja pitävät sekä lukuharrastajat että kirja-alan ammattilaiset. Äänestys on epäkaupallinen ja järjestetään vapaaehtoisvoimin.

Palkintojenjako tapahtuu Helsingin keskustakirjasto Oodissa ke 13.3. klo 18.00 alkaen. Tapaamisiin siellä!

Blogistanian parhaat kirjat 2018 -ääneni

Jännittävä hetki ja mieluinen "velvollisuus": kirjabloggarit äänestävät vuoden 2018 parhaat kirjat kotimaisten, käännettyjen, tieto- sekä lasten ja nuorten kirjojen kategorioissa. Äänestän näin (p tarkoittaa pistettä):

Blogistanian Finlandia:

Olli Jalonen, Taivaanpallo, 3 p
Minna Rytisalo, Rouva C, 2 p
Marjo Vilkko, Vilpitön sydän, 1 p

Blogistanian Globalia

Kim Leine: Kuilu, 3 p
Pierre Lemaitre: Tulen varjot, 2 p
Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa, 1 p

Blogistanian Tieto

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin, 3 p
Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen, 2 p
Sinikka Vuola, Tommi Melender: Maailmojen loput, 1 p


Finlandia-sarja on tietysti lempparini. Kolmen kärki oli minulle selkeä, seuraavat kolme olisivat vaikeampi rasti, niin paljon hyvää tuli viime vuonna sekä tutuilta että esikoiskirjailijoilta.

Alkuvuodesta viihdyttivät muiden muassa Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani ja Satu Vasantolan En palaa takaisin koskaan, luulen. Ella Laurikkalan Siirtolainen, koskettava tosipohjainen tarina, liikutti, Eeva Turusen Neiti U riemastutti, Piia Leinon dystopia Taivas mietitytti. Vilja-Tuulia Luostarisen ja Satu Koskimiehen jatko Montgomeryn Runotyttö-sarjaan hämmästytti taidonnäytteenä. Ina Westmanin Henkien saari jäi mieleen kauniinvarman kielellään ja herkkävireisen ajan hengen tajullaan. Entä Heikki Kännön Sömnö tai J Pekka Mäkelän upea Hunan!

Käännöskirjoista listalla olisi voinut myös Ayòbámi Adébáyòn Älä mene pois, Elisabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton tai Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran. Ja Elena Ferranten Napoli-sarjan odotettu päätösosa! Rachel Cusk on kiinnostava uudenlaisella otteellaan. 

Tietokirjoista: luen aika lailla bisneskirjoja, jotka ovat kiinnostavia mutta eivät välttämättä ns. hyviä kirjoja. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti on kyllä vetävä, samoin Alf Rehnin kirja johtajuudesta.  Joskus löytyy kirja, joka on romaani, mutta joka voisi olla tietokirja sisältönsä viisauden puolesta. Juha Itkosen autofiktio Ihmettä kaikki on sellainen, isyydestä ja elämästä.

Äänestyksestä vastaavat blogit Tuntematon lukija - Finlandia, Kirjamies - Globalia, Hannan kirjokansi - Tieto. Lasten ja nuorten kirjojen Kuopus-sarjan äänestystä hoitaa Yöpöydän kirjat. Blogistanian logot on tehnyt Marja-Leena Liipo.

Vuoden 2018 luetuista koosteeni. 

Tulokset kuulemme ma 25.2. klo 10. Samalla selviää myös palkintojen jaon paikka ja aika - seuraa kanavia, ehkä nähdään paikan päällä!

Blogistanian parhaat -ehdokkaani

Blogistania valitsee vuoden parhaat kirjat kirjabloggareiden äänestyksellä.

Vuoden 2017 parhaiden kirjojen valinnassa osallistun kolmeen sarjaan, kolmella kirjalla kussakin. Paras saa 3 pistettä, seuraava kaksi ja kolmas yhden. Sarjat ovat:

Blogistanian Finlandia (kotimaiset kirjat), äänestysblogi Hurja Hassu Lukija
Blogistanian Globalia (käännöskirjat), äänestysblogi Oksan hyllyltä 
Blogistanian Tieto (tietokirjat), äänestysblogi Hannan kirjokansi

Lisäksi valitaan Blogistanian Kuopus, parhaat lasten ja nuorten kirjat, äänestysblogi Yöpöydän kirjat, jonka tiedotteesta näet lisää tietoa kaikista palkintosarjoista. En osallistu  Kuopus-sarjaan, koska olen lukenut lanu-kirjoja niin vähän ja vielä vähemmän ehtinyt niistä blogata.

Ehdokkaani Blogistanian Finlandia -kilpailussa 2017 ovat

3 pistettä: Anni Kytömäki, Kivitasku

2 pistettä: Juha Hurme, Niemi

1 piste: Mikko Kamula, Ikimetsien sydänmailla

Kirjavuosi 2017 oli kotimaisessa kirjallisuudessa antoisa. Kertooko tarjonnasta vai lukijan mausta se, että valintani keskittyvät historialliseen fiktion ja faktan yhdistämiseen: uppoaa näköjään minuun kuin veitsi voihin. Valitsin - kuten aina - ne, jotka eniten kiihdyttivät, vaikuttivat ja koskettivat, analysoimatta tarkemmin kirjan "hyvyyttä".

Jos valintoja saisi tehdä vaikka kymmenen, takuuvarmasti listalla olisivat myös Katja Kallion Yön kantaja ja Pauliina Lindholmin Komendantti, jotka nekin edustavat tuota historian ja fiktion upeaa yhdistämistä. Ajanmukaisista mukaan nousisivat Miki Liukkosen O, Sanna Karlströmin Multaa sataa, Margareta ja Erika Vikin Hän sanoi nimekseen Aleia: olin niin ilahtunut, kun löysin fantasiakirjan, joka puree myös minuun. Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa on myös vaikuttava, Laura Lehtolan Takapenkki vuoden raikkaita valopilkkuja. 

Ehdokkaani Blogistanian Globalia -kilpailussa 2017 ovat

3 pistettä: Orhan Pamuk, Kummallinen mieleni

2 pistettä: Hanya Yanagihara, Pieni elämä

1 piste: John Willliams: Augustus

Valinta oli naurettavan helppo kahden ensimmäisen osalta. Elämää suurempia kirjoja! Kolmas tuotti päänkivistystä: olisin mielelläni laittanut tähän Elena Ferranten, mutta 2017 lukemani Hylkäämisen päivät on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran jo 2004, enkä ole ehtinyt blogata hänen uudemmistaan - ja äänestää saa vain blogattuja. 

Ikisuosikkini Pierre Lemaitre tuotti Silmukan ja toinen kova nimi, Ian McEwan, Pähkinänkuoren, jotka molemmat voisivat olla listalla. Samoin innostuin norjalaisista, kuten Geir Gulliksen tai Tore Renberg. Koska en osaa päättää, vedän historialliseen tässäkin ja nostan John Williamsin: kirja jäi ensilukemalta kesken liian hankalana, mutta onneksi yritin uudestaan. Kaikki mainitut voisivat yhtä hyvin olla kolmannella sijalla parhaimmissa lukemissani viime vuonna, ja muutama muu lisäksi.

Ehdokkaani Blogistanian Tieto -kilpailussa 2017 ovat

3 pistettä: Ilari Aalto, Matka muinaiseen Suomeen
2 pistettä: Jouni Ranta ja Marko Erola: Vilpitön mieli
1 piste: Merete Mazzarella: Elämän tarkoitus

Huiman tärisyttäviin tietokirjoihin en edellisten vuosien tapaan tänä vuonna törmännyt. Kiinnostaviin kyllä! Ilari Aallon ja Elisa Helkalan kirja on hieno, mutta heidän aiempansa, Matkaopas keskiajan Suomeen, on parempi. Samoin Merete Mazzarellan kirjoja on aina nautinto lukea, mutta tämä ei ole kirjailijan parhaita. Kakkoseksi nostamani taideväärennöksistä kertova kirja sohaisi asiaa, jota ei aiemmin ole juuri sohaistu. Kyseessä on niin iso ilmiö, että moni taho haluaa niistä vaiettavan, uskon - jos pienikään osa kirjan jutuista pitää paikkansa. Hyvää taustatietoa taiteen ystäville.

Jäädään jännittämään äänestyksen tuloksia. Voittajat julkistetaan 5.2. klo 10 emäntäblogeissa.

Logot: Marja-Leena Liipo

Blogistanian parhaat 2016 -ääneni

On jälleen aika listata päättyneen vuoden parhaat kirjat. Kirjabloggarit valitsevat parhaan kotimaisen, käännös- ja tietokirjan sekä lasten ja nuorten kirjan. Tulokset julkaistaan lauantaina 28.1.2017. Osallistun kolmen kategorian äänestykseen:

Blogistanian Finlandia -pisteeni 

Tommi Kinnunen: Lopotti, 3 p
Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista, 2 p

Anna-Kaari Hakkarainen: Kristallipalatsi, 1 piste

Blogistanian Globalia -pisteeni

Pierre Lemaitre: Camille, 3 p
Linn Ullman: Rauhattomat, 2 p

Chris Cleave: Sodassa ja rakkaudessa, 1 piste

Blogistanian Tieto -pisteeni

Markku Eskelinen: Raukoilla rajoilla, 3 p

Eeva Kemppi ja Maria Säkö: Q - Skavabölen pojista Kaspar Hauseriin, 2 p

Hannu Mäkelä: Muistan. Vapaus, 1 piste

Kommentit 

Finlandia-sarja on suosikkini, ja vuoden 2016 parhaissa on ruuhka! Valitsin fiiliksellä, kuten aina. Kinnunen vain on niin täydellinen, Viikilä räjäyttävä ja Hakkarainen sai minut oudon lumon ja kiihtymyksen valtaan. Mutta niin monta muuta upeaa olisi listassa voinut olla, kuten vaikka Minna Rytisalon Lempi, Riitta Jalosen Kirkkaus, Helmi Kekkosen Vieraat tai Terhi Rannelan Frau. Tai Sirpa Kähkönen, Leena Parkkinen, Asko Sahlberg, Katri Lipson, Sami Hilvo, Pekka Hiltunen... ja muut blogissa mainitut. Esikoisia en erikseen edes lähde perkaamaan, mahdoton tehtävä! 

Käännöskirjoissa vuoteni oli hiljaisempi. Lemaitre hämmästyttää kyvyillään. Ullmanin taitava kirja viehätti niin aiheellaan kuin käsittelyllään ja Cleave on ylittämätön tarinankertoja. Mieleen jäivät myös Sara Stridsbergin Niin raskas on rakkaus sekä tälle täysin päinvastainen, viihteellistä linjaa edustava Liane Moriartyn Nainen joka unohti.

Tietopuolella Eskelisen teos on lukemistani tiedollisesti laajin; jopa niin, että se tuntuu kuuluvan täysin omaan kategoriaansa. Rohkenin kuitenkin sen listata tähän. Q-teatterin historiikkia ahmin, ja se on upean onnistuneesti kohteensa tyylinen. Hannu Mäkelän muistelmia on kiintoisaa seurailla; hän jos kuka tuntee kirja-alaa ja kirjailijan työtä pitkältä ajalta. Vaikutuksen tekivät Katarina Baerin kirja isovanhemmistaan He olivat natseja sekä oudon kiehtova ja ulkoasultaan komea Katja Ketun ja Meeri Koutaniemen Fintiaanien mailla. Riemastusta herätti Minna Eväsojan Melkein geisha. Ja opas aloittelevalle kulttuurinharrastajalle, Katja Jalkasen ja Aino-Maria Savolaisen Korot kopisten. Pakko mainita myös kirjanystävien must, Tuula Uusi-Hallilan ja Anne Helttusen Sitaattien salat. Tietokirjavuosi 2016 oli erinomainen!  

Ja vielä pari tärppiä, perustelut löytyvät postauksista:

Vuoden kummallisin genre: fanikirjat. 

Kuten Mari Koppisen Jari Sillanpää, paljaana.

Vuoden ilahduttavin kirjapalkittu kirja: 

Virve Sammalkorpi, Paflagonian perilliset. 

Vuoden yllättäjä: 

Antti Tuomainen: Mies joka kuoli

Vuoden huonoin: 

Voisi olla vaikka Harper Leestä kertova Kuin kohtaisi satakielen. Tosin valikoimani ei ole laaja, yleensä en huonona pitämääni kirjaa lue loppuun, joten postaukset jäävät tekemättä.

Logo: Marja-Leena Liipo. Nyt jännittämään äänestyksen voittajia!

Äänestystä emännöivät ja tulokset julkistavat blogit

Blogistanian Finlandia: Lukutoukan kulttuuriblogi
Blogistanian Globalia: Yöpöydän kirjat -blogi.
Blogistanian Tieto: Kirjakaapin kummitus -blogi
Blogistanian Kuopus: Notko, se lukeva peikko -blogi

Blogistanian parhaat 2015 -ääneni: Finlandia, Globalia, Tieto

Blogistanian Finlandia -pisteeni:
Katja Kettu: Yöperhonen, 3 pistettä
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki, 2 pistettä
Laura Lindstedt: Oneiron, 1 piste

Blogistanian Globalia -pisteeni:
Sarah Waters: Parempaa väkeä, 3 pistettä
Margaret Atwood: Uusi maa, 2 pistettä
José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri, 1 piste

Blogistanian Tieto -pisteeni:
Touko Perko: Mies, liekki ja unelma. A.I. Virtasen elämä. 3 pistettä
Merete Mazzarella: Aurinkokissan vuosi. 2 pistettä
Bea Uusma: Naparetki. Minun rakkaustarinani. 1 piste

Kommentit:
Finlandian ykkönen oli minulle selvä. Sen jälkeiset sijat voisivat olla toisinkin päin. Yhteistä kolmikolle on kunkin kirjoittajan vahva, omaperäinen kieli ja ilmaisu, joka ällistyttää ja ihastuttaa. Mielikuvituksen huimaa lentoa unohtamatta, tai faktatietoutta, joka antaa tarinoille tukevan taustan. Kun kaikki nämä ovat kohdallaan, ei voi syntyä kuin erinomaista kirjallisuutta.

Ensisijainen kriteerini valinnoille on kuitenkin tuntumapohjainen: se, kuinka suuren henkisen ja/tai fyysisen myrskyn kirja aiheuttaa. Yöperhosesta sekosin, Oneiron ällistytti ja itketti, Kudottujen kujien kaupungin ahmin kaksi kertaa putkeen. Myös Elina Hirvosen Kun aika loppuu kuuluu tähän koskettavien sarjaan, jos neljännen olisi saanut valita.

Erinomaisia vuoden 2015 kirjoja ovat myös Pasi Pekkolan Lohikäärmeen värit, Anna-Mari Marttisen Vapaa ja JP Koskisen Kuinka sydän pysäytetään. Asko Sahlberg jättää aina jäljen, samoin Aki Ollikainen.

Dekkareista ilahduttavat Pekka Hiltusen Varo minua sekä allamainittu vuoden yllättäjä, historiallisista romaaneista Anneli Kannon Pyöveli ja Enni Mustosen Emännöitsijä.

Vuoden yllättäjä: Simo Hiltunen: Lampaan vaatteissa

Vuoden hauskin: Miina Supinen: Mantelimaa

Vuoden esikoinen: Laura Lehtola: Pelkääjän paikalla

- - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Globaliassa kaikki valintani ovat tuttujen ja tunnustettujen kirjoittajien töitä, ei yllätyksiä eikä kaivanne selittelyjä. Waters voitti Globalian jo kerran, mutta minä löysin hänet vasta sen jälkeen: hänen tapansa yhdistää mennyt aika, romantiikka, jännitys ja älyllisyys on äärettömän nautittava ja viihdyttävä. 

Atwoodin dystopiatrilogia Maddaddam on nyt valmis, mutta muuta uutta on jo syntynyt. Saramagolta löytyy edelleen suomentamattomia kirjoja, enkä ole lukenut kaikkia tähänastisiakaan. 

Parhaisiin käännöskirjoihin oli tunkua, hyviä ilmestyi niin runsaasti: listaamani kolmikon lisäksi Andrés Neumanin Vuosisadan matkustaja vaikutti, kunhan alkuun pääsi, ja eteläkorealaisen Kyung-sook Shinin Pidä huolta äidistä liikutti. Carol Shields on aina takuuvarma. Ja nyt olen lukemassa Yiyun Lin kirjaa Yksinäisyyttä kalliimpaa, joka on huiman kiehtova!

Dekkareista/trillereista mieleen jäivät Pietre Lemaitren Alex sekä Peter Hoegin Susanin vaikutus, satumaisesta viihteestä Alice Hoffmanin Ihmeellisten asioiden museo. Ja monta muuta helmeä löytyy postauksista.

Vuoden hauskin: Stephen King: Tervetuloa Joylandiin

Vuoden viihdyttävin: Liane Moriarty Mustat valkeat valheet

Vuoden turhaan kohkatuin: Anthony Doerr Kaikki se valo jota emme näe

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tietokirjojen kärkikolmikostani Perko vakuutti hurjalla tietomäärällä ja perusteellisuudella - sekä tietysti itse Virtanen henkilönä ja tutkijana - Uusman kirja helppolukuisuudellaan ja tunteellaan, etenkin innostuksellaan. Mazzarella on "vanha tuttu", ja hänen kirjojaan on aina ilo lukea.

Ilman suurta kirjoitusvirheiden määrää kolmikkoon olisi ehdottomasti noussut Hannu Mäkelä kirjahullua kiinnostavalla alallaan ja jutustelevalla tyylillään, jolla hän kertoo kustannusmaailman ja kirjailijan kokemuksiaan. 

Linus Jonkmanin kirja introverteistä kiinnosti myös, samoin Piikojen valtakunta ja Viiltäjä-Jack, suomalaisine tutkimustuloksineen. Ja pahoin pelkään, että monta erinomaista tietokirjaa jäi vielä lukemattakin...

Äänestysten tuloksia odotellen!

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2015

Nyt tiedämme, kuka voitti Finlandian ja mitä kirjaa joulupaketteihin kääritään. Mutta oliko valinta "oikea"? Mitä sanovat kirjojen hevijuuserit, kirjabloggaajat?

Se jää nähtäväksi ja jännitettäväksi 14.1. asti. Silloin julkistetaan Blogistanian Finlandia, jonka äänestystä sain tänä vuonna kunnian emännöidä. (jesjesjes!) Samalla julkistetaan myös bloggareiden mielestä paras vuoden 2015 käännöskirja, lastenkirja ja tietokirja, ks. emäntäblogit alempana. Järeää kirja-arviointia on siis luvassa kaikilla rintamilla. 

Kirjablogeja on Suomessa arveltu olevan reilut parisensataa. Niiden käyntimäärät kuukaudessa vaihtelevat muutamasta kymmenestä kymmeniin tuhansiin. Kirjautuneiden kävijöiden määrä on bloggarille tärkeä palaute, mutta se ei kerro todellista lukijoiden määrää. 

Kun blogeista puhutaan, lifestyle, muoti ja ruoka ovat kirkkaasti kärjessä lukijämäärien mukaan. Kirjat ovat oma genrensä, ja hyvä niin. Cision listaa blogeja oman kriteeristönsä mukaan, eikä se ole huono, vaikka rajattu.  

Lisäksi ovat tulleet kirjablogien Facebook-, Instagram-, Twitter-tilit ja mitäniitäsnapshotperiscopejaon: seuraajien määrää ei kukaan ole laskenut. Bloggaajien henkilökohtaiset tilit kaikissa kanavissa myös usein edistävät kirja-asiaa. Yhteenvetona sanoisin, että tosi moni seuraa kirjablogia jossain muodossa. Suomalaiset ovat sittenkin lukukansaa, edelleen. Kirjat kiinnostavat. 

Siksi kirjabloggarien ääni on tärkeä. Jos olet bloggari, muistathan osallistua äänestykseen. 

Muille lukijoille toivon jännittäviä hetkiä ja hyviä arvauslistoja siitä, kuka tällä kertaa voittaa Blogistanian Finlandian, Globalian, Tiedon tai Kuopuksen tittelin. Ja kommentteja blogeihin kirjoista ja jutuista, jotka kommenttia mielestäsi tarvitsevat. Bloggaaja kiittää! 

Säännöt

Kirjabloggaajat äänestävät vuoden 2015 parhaat kirjat neljässä eri kategoriassa.

Kategoriat ovat:

▪ Blogistanian Finlandia

▪ Blogistanian Globalia

▪ Blogistanian Kuopus

▪ Blogistanian Tieto

Bloggaajat julkaisevat antamansa äänet blogeissaan keskiviikkona 13.1.2016 klo 10.00. Tulokset julkaistaan emäntäblogeissa torstaina 14.1.2016 klo 10.00.

Blogistanian Finlandia 2015

Blogistanian Finlandia 2015 -palkinto nostaa esille bloggaajien arvostamia kotimaisia kirjoja. Äänestys koskee vuonna 2015 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia ja runokokoelmia sekä sarjakuvia.

Äänestys järjestetään viidettä kertaa. Aiemmin on palkittu Anni Kytömäen Kultarinta (Gummerus 2014), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (Gummerus 2013), Aki Ollikaisen Nälkävuosi (Siltala 2012) ja Katja Ketun Kätilö (WSOY 2011). Finlandiaa emännöi Kulttuuri kukoistaa -blogi.

Blogistanian Globalia 2015

Blogistanian Globalia 2015 -palkinto nostaa esille bloggaajien arvostamia käännöskirjoja. Äänestys koskee vuonna 2015 Suomessa julkaistua, suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä, alun perin ulkomailla ilmestynyttä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia.

Äänestys järjestetään viidettä kertaa. Aiemmin on palkittu Kate Atkinsonin Elämä elämältä (Schildts & Söderströms 2014, suom. Kaisa Kattelus), Haruki Murakamin 1Q84 (Tammi 2013, suom. Aleksi Milonoff), Gaute Heivollin Etten palaisi tuhkaksi (WSOY 2012, suom. Päivi Kivelä) ja Sarah Watersin Vieras kartanossa (Tammi 2011, suom. Helene Bützow). Globaliaa emännöi Kirjallisena. Minna -blogi.

Blogistanian Kuopus 2015

Blogistanian Kuopus 2015 -palkinto nostaa esille bloggaajien arvostamia lasten- ja nuortenkirjoja. Äänestys koskee vuonna 2015 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa kustantajien lasten- ja nuortenkirjoiksi määrittelemiä teoksia: romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Lasten tietokirjoista äänestetään Blogistanian Tieto -kategoriassa.

Äänestys järjestetään neljättä kertaa. Aiemmin on palkittu Jenna Kosteen Lautturi (Robustos 2014), Aino ja Ville Tietäväisen Vain pahaa unta (WSOY 2013) ja Annukka Salaman Käärmeenlumooja (WSOY 2012). Blogistanian Kuopusta emännöi Luetaanko tämä? -blogi.

Blogistanian Tieto 2015

Blogistanian Tieto 2015 -palkinto nostaa esille kirjabloggaajien arvostamia tietokirjoja. Äänestys koskee kotimaisia vuonna 2015 julkaistuja tietokirjoja sekä vuonna 2015 suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä tietokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa tietokirjallisuuden lisäksi myös esseekirjallisuutta, elämäkertoja, asiaproosaa, pamfletteja ja erilaisia oppaita. Myös lasten tietokirjoista äänestetään tässä kategoriassa.

Äänestys järjestetään kolmatta kertaa. Aiemmin on palkittu Minna Maijalan Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth (Otava 2014) sekä Tuula Karjalaisen Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (Tammi 2011). Blogistanian Tietoa emännöi Les! Lue! -blogi.

Osallistumisohjeet bloggaajalle

Ehdolle asettamisen edellytys on, että bloggaaja on lukenut nimeämänsä teokset ja kirjoittanut niistä blogiinsa. Ehdokaslistan kirjat on linkitettävä niiden blogiarvioihin.

Osallistuja julkaisee listan blogissaan keskiviikkona 13.1.2016 klo 10.00 ja käy linkittämässä listansa emäntäblogin ääntenkeräyspostauksen kommenttikenttään. Ääntenkeräyspostaukset julkaistaan kussakin emäntäblogissa viikkoa ennen itse äänestystä (6.1.2016). Halutessaan bloggaaja voi ajastaa listan julkaistavaksi etukäteen. Ajastaminen riippuu blogialustan asetuksista. Myöhästyneitä listoja ei huomioida eikä listaa saa julkaista etukäteen. Etukäteen ajastetusta listasta voi ilmoittaa emäntäblogin ääntenkeräyspostauksen kommenttikentässä etukäteen sitten, kun lista on ajastettu julkaistavaksi.

Bloggaaja voi muodostaa listan kaikkiin kategorioihin tai yhteen tai useampaan kategoriaan. Ääntenlaskennan sujumisen vuoksi äänestäjän tulee jättää kommentti jokaisen äänestämänsä kategorian emäntäblogiin.

Pisteytys

Bloggaaja muodostaa paremmuusjärjestyksessä vuoden kolmen parhaan teoksen listan, johon merkitsee pisteet ja linkin arvioon. Paras kirja saa kolme (3) pistettä, seuraava kirja kaksi (2) pistettä ja sitä seuraava yhden (1) pisteen. Ääntenlaskennan vuoksi on tärkeää, että pisteet merkitään teoskohtaisesti. Pelkkä listaus yhdestä kolmeen ei riitä, koska listan paremmuusjärjestyksen voi tulkita olevan nouseva tai laskeva.

Mikäli bloggaaja haluaa asettaa ehdolle vain kaksi kirjaa, menee pisteytys seuraavasti: parempi kirja saa kolme (3) pistettä, seuraava kirja kaksi (2) pistettä. Jos bloggaaja asettaa ehdolle vain yhden kirjan, saa se kolme (3) pistettä.

Äänestyksen voittaja on teos, joka saa eniten pisteitä. Mikäli kaksi tai useampi kirja on kärjessä samoilla pisteillä, ratkaistaan voittaja vertaamalla bloggareiden kirjoille antamia sijoituksia. Tasatilanteessa voittaa siis kirja, jolla on eniten ykkössijoituksia. Tarvittaessa verrataan myös kakkossijoituksia. Jos voittaja ei tälläkään keinolla ratkea, arpa määrää voittajan.

Järjestelyt
Blogistanian kirjallisuuspalkintoja organisoivat kotimaiset kirjabloggaajat. Äänestys on epäkaupallinen ja järjestetään vapaaehtoisvoimin. Kirjallisuuspalkinnon voittajille myönnetään tunnustuksena kunniakirja. Voittajakirjailijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan kukitus.

Tämän vuoden emäntäblogit on arvottu. Palkinnon järjestely- ja tiedotustoiminnasta tai ensi vuoden äänestysemännyydestä kiinnostuneet kirjabloggaajat voivat ilmaista osallistumishalukkuutensa lähettämällä viestin Facebookin Kotimaiset kirjablogit -ryhmän postilaatikkoon.

Logot: Marja-Leena Liipo.