Kyung-Sook Shin: Jään luoksesi

Kirjailijalta ilmestyi 2015 ensimmäisenä eteläkorealaisena romaanina suomeksi vaikuttava Pidä huolta äidistä, josta suomalaiset pitivät paljon, minäkin.

Samoissa maisemissa henkisesti ja fyysisesti liikkuu myös tämä tarina. Sitä kertoo Jeong Yun, joka saa soiton entiseltä opiskelutoveriltaan ja poikaystävältään Myeong-seolta: heidän ihailemansa professori on sairaalassa, huonona.

Yun lähtee katsomaan professoria ja samalla sukeltaa muistoihinsa. Hän muutti aikoinaan maalta kaupunkiin, sillä äiti toivoi hänen opiskelevan. Yun oli sulkeutunut tyttö, joka ei viihtynyt ihmisten kanssa. Yksinäisyyttä pahensi äidin kuolema, jonka tyttö otti raskaasti. Mutta kun hän tutustui Myeong-seoon ja Miruun, hän ei ollut enää yksin.

Kirja kuvaa haikean kauniisti nuoruutta, ystävyyttä, tunteiden heräämistä ja kasvua, myös kipeitä eroja ja irtiottoja, jotka nekin kuuluvat nuoruuteen. Ihmisten lisäksi se kuvaa paikkoja, näkymiä ja tapahtumia sekä muun muassa ruokaa tarkoin yksityiskohdin, mikä saa lauseet elämään. Lukemissani aasialaisissa kirjoissa muuten usein on näin: syömisestä puhutaan paljon ruokalajit ja niiden valmistustavat huolellisesti selostaen, samoin kuin muutkin arkiset asiat. Ehkä yksityiskohdissa on suosion salaisuus! Ainakin ne tuovat eksotiikkaa länsimaiselle lukijalle, vahvan lisämausteen varsinaiseen tarinaan.

Kirjailija on taitava, mutta edellisen kirjan lumoa en tavoittanut: Yunin kokemukset jäivät sen verran kaukaisiksi, vaikka monta asiaa tunnistan ja kerronnan komeuden huomaan. Teksti tuntui hieman raskassoutuiselta, ehkä juuri suuren detaljimäärän ja verkkaisen, romanttisen, surumielisen vireensä vuoksi. Vaikka paljon tapahtuu! Koko maan ja maailman tapahtumat, demokratian heräily, mielenosoitukset ja kyynelkaasupilvet läikkyvät nuorten tarinan reunoilla. Suurimmat draamat ovat kuitenkin heidän henkilökohtaisiaan, eikä niistä jää keveä mieli.

Kenelle: Tunteikkaalle lukijalle, Aasian ystävälle, kehityskertomusten ahmijalle.

Muualla: Syksyn lehti liikuttui. Kirjasähkökäyrän Mai löysi samankaltaisuuksia Murakamin Norwegian Woodiin. Hyvä huomio, samaa mieltä!

Into 2017. Kustantajan lukukappale.

Pidä huolta äidistä

Äiti ja lapsi. Yksi maailman vanhimmista, rakastetuimmista, käsitellyimmistä, kiistellyimmistä ja tunteikkaista aiheista. Eteläkorealaisen Kyung-sook Shinin käsittelyssä tarina nousee jälleen polttavan ajankohtaiseksi ja herkällä otteellaan ja aitoudellaan lukijaa koskettavaksi.

Lähes seitsemänkymppisellä rouvalla, Park So-nyolla, on neljä aikuista lasta ja aviomies, joiden hyvinvointiin ja hoitamiseen rouva on käyttänyt koko aikuisen elämänsä. Ahkera ja osaava maalaisnainen on tottunut kasvattamaan niin eläimiä, kasveja kuin lapsiakin. Hän ei ole antanut köyhyyden lannistaa eikä nälän vaivata perhettään, vaikka riisiastian pohja on joskus kammottavasti häämöttänyt.

Nyt lapset ovat jo omillaan ja muuttaneet kaupunkiin, Souliin. Joskus harvoin vanhemmat käyvät heitä pikaisesti tervehtimässä; ruualla raskaasti lastattuna luku- ja kirjoitustaidoton äiti uskaltautuu suurkaupungin vilinään epäröimättä heti, kun joku lapsista tarvitsee jotain.

Eräällä käynnillä rouva katoaa. Aviomies pinkoo tapansa mukaisesti pari askelta edellä ja hyppää metrojunaan. Vasta junan liikkuessa mies tajuaa, ettei vaimo ehtinyt mukaan. Mitä tapahtui, mihin hän joutui?

Alkaa etsintäoperaatio. Kukaan perheestä ei osaa kertoa juuri mitään hävinneestä perheenäidistä. Miten tämä oli voinut? Miten oli terveyden laita? Oliko äidillä kaikki hyvin?

Tarina on yleismaailmallinen ja ajaton: se on sama kaikkialla, maasta ja ajankohdasta riippumatta. Se on painava ja sisältää surua, mutta myös iloa ja rakkautta. Teksti on helppolukuista ja selkeää, mutta täyteläistä tasoineen ja sävyineen, joita tuo moniääninen kertojaratkaisu. Myös suomennos on luontevaa ja nautittavaa. Klassikon aineksia. Kyseessä on muuten ensimmäinen suomennos eteläkorealaisesta kirjasta, kertoo kustantaja. Hieno avaus!

Tuntuuko kirja raskaalta? Riippuu lukijan äitisuhteesta, luulen. Ja siinä piilee tarinan nerous. Se on juuri niin henkilökohtainen kuin lukija sen tulkitsee. Vaikka kirjassa ollaan vaatimattomissa oloissa yhteiskunnassa, jossa naisen paikka on selkeästi määritelty, olemmeko erilaisia muualla? Äidille soitto unohtuu helposti, käynneistä puhumattakaan. Pistääkö omatuntoon, kirveleekö katumus? Oletko kiitollisuuden puolella vai kannatko kaunaa? Osaisitko oikeasti kertoa tarinan oman äitisi elämästä? Äläkä väitä, ettet välitä. Jossain vaiheessa asia varmasti mietityttää.

Hieno, taitava kirja, joka liikuttaa. Se ei ole räväkkä ilotulite, vaan hitaasti syttyvää ja kipeästi räjähtävää lajia. Loppuosan lievän ylisentimentaalisuuden antaa helposti anteeksi, sillä kokonaisuutena kirja tuo koruttomasti paljon ajateltavaa ja onnistuu koskettamaan aidosti, mutta kuin ihmeen kaupalla liikaa syyllistämättä ja jopa yhteisyyden tunnetta vahvistamalla. Tällaista elämä on, tällaisia me ihmiset olemme. Eteläkorealaiset maisemat, tavat ja ruuat ovat ekstraa ei-aasialaiselle lukijalle, mutta eivät muuta ikiaikaista perustarinaa, joka voisi olla mistä vain. Etenkin tuo ruoka-asia on vahvasti esillä: poikasten ruokkiminen, hengissä säilyminen, olemassaolomme perusedellytys. Kirjailija kuvaa sitä upeasti. Myös maalta kaupunkiin siirtyminen on yleismaailmallinen ilmiö.

Kenelle: Heille, joilla on tai on ollut äiti. Heille, joilla on äititrauma tai jotka inhoavat äititunteilua. Vakavuutta sietäville. Äideille mietittäväksi, millaisen tarinan he jättävät lapsilleen. Takuuvarman hyvää lukemista hakeville.

Muualla: Sara kuvaa kirjan tehokasta rakennetta. Norkku liikuttui toisellakin lukukerralla. Kipeän kaunis tarina äidinrakkaudesta, sanoo Mai.  Tuija toteaa, että tematiikka koskettaa kulttuurista riippumatta, ja se, mikä on kulttuurisidonnaista, kuvataan kiinnostavasti. Maaria rakastaa kirjallisuutta etenkin tällaisen kirjan luettuaan. Jotain kertoo myös se, että kirjaa on myyty Koreassa yli kaksi miljoonaa kappaletta, se käännetty yli 20 kielelle ja julkaistu 36 maassa.

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä. Into 2015. Suomennos Taru Salminen.

Kirjailija on parhaillaan Suomen-vierailulla: voit tavata hänet Helsingissä tiistaina 9.6. kello 15.30 Gaudeamus Kirjassa, os. Vuorikatu 7, ja Turussa 10.6. klo 16.30 Pienessä kirjapuodissa, os. Yliopistokatu 28. Myös suomentaja on paikalla.