perjantai 20. heinäkuuta 2018

Naja Marie Aidt: Jos kuolema on vienyt sinulta jotain anna se takaisin

Tanskalainen Naja Marie Aidt on aina halunnut kirjoittaa asioista, joilla on merkitystä. Tätä kirjaa hän ei olisi ikinä halunnut kirjoittaa: se kertoo surusta hänen 25-vuotiaan poikansa kuoltua. Kirjailija käyttää kirjoittamista selviämisensä keinona. Vaikkei tapahtumasta ikinä varsinaisesti "toivu". Se muuttaa ihmistä jopa fyysisesti, kuten hän kertoi HelsinkiLitin haastattelussa.

"Surussa vahva, sanotaan, ja se on vale. Kivettynyt, silkkaa eloonjäämistä, vaistoa, suunniltaan, jonkinlaisen mielipuolisuuden vallassa. Valkoinen, kuollut."

Myöhäinen puhelinsoitto lauantai-iltana kauhistuttaa kaikkia vanhempia. Aidtin perhe saa sen, pahimman mahdollisen. Kirja kertoo tapahtumat sirpaleittain, vähän kerrallaan päiväkirjamerkintöjen, runojen, ajatusten sekä kirjallisten ja muiden sitaattien muodossa, siten ilmaisten, että tieto on niin musertava, ettei sitä voi kerralla tajuta. Kysymyksiä on niin paljon, tilanne niin käsittämätön, keinot niin vähissä.

Kirja on pieni ja ohut, silti sen juuri ja juuri jaksaa lukea, sillä aihe on raskas ja suru niin valtava, että se huokuu kaikesta. Kirjoittajan ajatus ryntää, pysähtyy hetkeksi, lennähtää jälleen: hän on välillä viisas, välillä naiivi kuin lapsi, hän etsii; pelastusta, poikaansa, jotain, mitä vain. Hätä ja pelko välittyvät, samoin se, kuinka ajattelu hienoisesti alkaa muuttua ajan myötä.

"Etsin sinua enkä löydä sinua.
En koskaan.
Se ei ole mahdollista.
Olet poissa.
Kaikki kuvitelmat ovat epätoivoa, hämäystä ja naamiota.
Ymmärtääkseni joudun laskeutumaan hiljaisuuteen, olemattomuuteen.
Tiheään pimeyteen.
Minun on jäätävä sinne, viivyttävä siellä, niin että se tunkeutuu kaikkiin soluihini. 
Sitten voin kantaa sitä mukanani."

Ammattinsa ansiosta Aidt osaa pukea asioita sanoiksi, löytää sopivia lainauksia, karsia tekstin tehokkaan toimivaksi. Käytännön surukirjasta ei ole kysymys, vaan tunteen ja ajattelun kuvauksesta. Tuo suomennettu kirjan nimi kuulostaa oudolta, mutta selittyy kirjassa. Kirjallisena teoksena taitava, rakenteeltaan kiinnostava ja hallittu kokonaisuus, joka käyttää monipuolisesti tekstin ominaisuuksia visuaalisuutta myöten ja silti saa sanottua, että on asioita, joiden kertomiseen teksti - vaikka sen mahtia palvomme - on ilmaisutapana silti vaillinainen.

Kenelle: Surun ymmärrystä hakevalle, kirjallisesti suuntautuneelle.

Muualla:  Lukukokemus oli hyvin henkilökohtainen Kirjakko ruispellossa -blogin Marille. Kirjailijan haastattelu HelsinkiLitissä.

Naja Marie Aidt: Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin. Carlin kirja. (Har døden taget noget fra dig så giv det tilbage) S&S 2018. Suomennos Katriina Huttunen.

Helmet-haaste 2018 kohta 31: kirjaan tarttuminen kieltämättä hiukan pelotti.

Vaikka kirjan alaotsikko on Carlin kirja, kerronta ja näkökulma on naisen: lisään sen Tuijatan (linkki Instagramiin) Naistenviikon haasteeseen.



4 kommenttia:

  1. Kirja on hieno, ja aikuisten poikien äitinä se järkytti minua - kuvaahan se pahinta painajaista. Järeä naistenviikkokirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lauantai-illan puhelinsoitto on karmea, ja sen kavahdus konkretisoi täsmälleen tuntemukset; on helppo ymmärtää, mistä puhutaan. Järeä on, taidan vaihtaa kevyemmälle vaihteelle. Kiitos haasteesta ja kommentista, Tuija!

      Poista
  2. Kiitos Arja kirjan esittelystä. Itku tuli kun luin postaustasi, niin tuli taas ikävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin sinua monesti, Anneli, kun luin tätä. Että ehkä liian rankka sinulle. Mökin kirjahyllystä kirjojen välistä löysin hämmästyksekseni myös postikortin, jonka Krista oli joskus mulle lähettänyt. Olin varmaan käyttänyt kirjanmerkkinä, ja käytän edelleen.

      Poista