maanantai 11. lokakuuta 2010

Kuhinaa kirjamessuilla

Kaksi päivää on lyhyt aika Frankfurtin kirjamessuilla, kun Helsingin koko messujen laajuisia halleja on tutkittavana kymmenkunta. Mittasuhteet häkellyttävät, mutta eivät lannista: paljon näkee, kun jaksaa kävellä. Saksalaiset kirjat ja kustantajat ovat tietysti näyttävästi esillä – hauska nähdä, mitä käännetään suomeksi vai käännetäänkö mitään, saksalaista kirjallisuutta ei meille juuri tyrkytetä. Yksi syy tähän on asiantuntevan messuoppaani mukaan se, että kääntäminen on vaikeaa kulttuurierojen vuoksi. Lukijan pitäisi tuntea Saksan historiaa ja kulttuuria, jotta sisältö aukeaisi.

Mutta mukana oli muitakin maita, yli sata, kaikilta mantereilta. Joten kuhinaa riitti, etenkin isojen kansainvälisten kustantamojen hallissa oli mukava tunnelma ja hyörinä heti alusta alkaen. Siellä todella paiskittiin töitä, ostettiin ja myytiin oikeuksia: kustantamojen edustajilla näytti olevan minuuttiaikataulut tapaamisille, joita oli buukattu aamusta iltaan. Vieras istumaan osastolle varattuihin pikku pöytiin, neuvottelu, ulos ja seuraava. Uurastus herätti kunnioitusta jopa luterilaisessa suomalaisessa.

Kirjojen sisällöstä ei noussut selvästi ykkösteemaa, mutta ainakin maahanmuuttaja-aiheita paljon, kuten meilläkin. Kaveri bongasi pari uutta chick lit -nimeä, joita saadaan varmasti tännekin, ja elämäntaidon ja hyvän olon oppaita piisaa. Oppi- ja lastenkirjapuolella on omat trendinsä.

Isoin teema oli e-kirja ja sen tuomat muutokset markkinoille. Mukana oli paljon it-yrityksiä, jotka tarjoavat digitalisointiratkaisuja eli ohjelmistoja, joilla kirjasta tehdään e-kirja. Toivottavasti myös graafikot löytävät tästä uuden työsauman. Mistä muusta messuilla puhuttiin? Ihan kaikesta, esityksiä oli satoja. Asiantuntijoiden ja kirjailijoiden haastatteluja, kääntäjätyön esittelyä, kuten messuilla meilläkin. Palkittin kaunein kirja ja paras saksalainen, ihmeteltiin maailman suurinta kirjaa, ihailtiin nokkelia ständiratkaisuja (erittäin asialinjalla mentiin, ei juuri kikkailtu) ja tehokkaita markkinoijia.

Suomalaisia tietysti kiinnostaa, miltä itse näytetään. Ainoa messuilla esiintynyt suomalaiskirjailija oli Sofi Oksanen. Hänestä ja Puhdistus-kirjasta oli myös iso, puolen sivun kuvallinen juttu Franfurter Allgemainen sotaa käsitteleviä kirjoja esittelevässä kirjallisuusliitteessä (joka päivä messujen ajan ilmestyi oma teemaliite). Suomi tuli esiin kirjailijan kansallisuudessa (finnisch-estnisch), ja kirjan mainittiin olevan suosittu Suomessa.

Messuille osallistui joitakin kustantamoja ja kirjallisuutemme viralliset edistäjät Kustannusyhdistys ja Fili. Suomen osasto muiden Pohjoismaiden vieressä oli asiallinen ja hiljainen. Myyntitekniikkaamme ei kuulu esimerkiksi katsekontakti ohi kulkeviin tai paikalle pysähtyviin messuvieraisiin, jos ständillä ylipäänsä esittelijä sattui olemaan. Toista kertaa osaston ohittaessamme yksi esittelijä luki syventyneesti jotain hyvää kirjaa, toinen selosti äänekkäästi kaverilleen matkapuhelimessa edellisen illan kulkua. Ammattimainen ote oli Otavan osastolla: siellä kuhistiin vähän samaan tapaan kuin isoilla kansainvälisillä.

Kovat myyntitoiveet on asetettu vuodelle 2014, jolloin Suomi messujen teemamaana saa kokonaisen oman hallin käyttöönsä. Oletettavasti nyt myytiin käännösoikeuksia tätä ajankohtaa silmälläpitäen. Paljon suomalaista saksannetaan jo nyt. Dekkaribuumin imussa mennään: Leena Lehtolainen lienee suosituin, mutta käännetty on mm. Matti Rönkää ja Taavi Soininvaaraa. Riikka Pulkkinen on jo menestynyt Raja-kirjallaan myös käännöksinä, ja uusinta tarjotaan nyt. Tarjolla oli perusfiktion lisäksi myös arkkitehtuuria ja rakentamista.

Hajahuomioita: Dekkarien kansainvälisestä suosiosta kertoo UK:n myyntitilasto vuoden myydyimmistä kirjoista. Sijalla yksi Stieg Larsson, sijalla 2 Larsson, sijalla 3 Larsson… Lastenkirjoissa Stephenie Meyer pitää peräti 7 paikkaa 10:stä. Pohjoismaisista kustantajista messuilla näkyi isoiten Bonnier, jolla oli ständi sekä Pohjoismaiden että isojen kansainvälisten osastolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti