lauantai 4. elokuuta 2018

Yuval Noah Harari: Sapiens, ihmisen lyhyt historia; Homo Deus, huomisen lyhyt historia

Professori Hararin kirjat ovat nousseet maailmanmaineeseen, eivätkä syyttä. Sapiens-kirjassaan israelilainen historiantutkija tiivistää ihmiskunnan kehityksen kirjan kansien väliin fiksusti ja helposti luettavasti: tuolta lähdimme, näin kehityimme, tässä olemme.

Olemme laji lajien joukossa, oivalsin. Emme välttämättä viisain tai edes parhaiten pärjäävä; päinvastoin. Niin kirjaa kuin päivän uutisia lukiessa herää epäilys siitä, että Sapiensin aika on maailmanhistorian mittapuulla lyhyempi kuin kuvittelemme. Olemme selättäneet evoluution monet vaiheet kehittymällä alkeisbakteereista nykymuotoon, päihittäneet kilpailevat ihmislajit, ja nyt kuvittelemme hallitsevamme planeettaa, survoen surutta muuta elävää haluamaamme muotoon, ikään kuin omistaisimme paikan. Maapallo on ollut olemassa 13 miljardia vuotta, Sapiens vaivaiset parisataatuhatta. Maailma ei tarvitse meitä, me tarvitsemme sitä. Ajatus tekee nöyräksi. Ja vihaiseksi, kun nykymenoa katsoo - miten likaamme omaa pesää.

Mutta keksimme sentään kirjoitustaidon. Ja sitä ennen maanviljelyn. Joka Hararin mukaan oli suuri virhe. Paikkaan sidottu elinkeino on aiheuttanut hänen mukaansa paljon pahaa, omistusahneuden synnystä ympäristön epäterveeseen hyödyntämiseen. Se yksipuolisti ruokavalion ja pakotti ihmisen jatkuvaan raatamiseen elantonsa eteen. Molemmista on ollut kauaskantoisia seurauksia yhteiskuntajärjestyksiemme kehittymisessä.

Toinen kirja, Homo Deus, piirtää visiota tulevaisuuteen. Onko Sapiensin aika pian ohi, kun teknologia ottaa vallan? Tekoäly on ihmistä suunnattoman paljon älykkäämpi, nopeampi ja tehokkaampi. Mihin ihmistä lajina, jonka nyt tunnemme, enää tarvitaan? Jos algoritmit osaavat poistaa älyltään heikot ja sopeutumattomat, millainen laji siitä seuraa?

"Vapaan tahdon kyseenalaistamisessa ei ole kyse vain filosofisesta kokeesta. Siitä on myös käytännön seurauksia. Jos organismeilla ei ole vapaata tahtoa, se tarkoittaa, että niiden haluja voidaan manipuloida ja jopa kontrolloida lääkkeiden, geenitekniikan tai aivojen suoran simuloinnin avulla."

Kirja ei ole vain teknologisen kehityksen kuvailua, vaikka se maalaa siirtymisemme humanismista datauskontoon, vaan Harari katsoo asioita laajasti, myös ihmiskunnalle tyypilliset tarinoiden, uskonnon ja taiteen tarpeet huomioiden. Yksityiskohtana hätkähdyttää ajatus kirjasta, joka "lukee" sinua samalla kun sinä sitä: digitaalisuuden ansiosta se onnistuu. Sähkökirjaa lukiessasi sinua on mahdollista analysoida monin tavoin.

Hararin ajatuksiin on helppo mukautua. Hän kirjoittaa nasevasti ja sopivasti houkutellen, kaikkien koukutussääntöjen mukaan. Silti on muistettava, että kyseessä on yksi näkemys ja yhden ihmisen visio tulevaan, joka loogisesti ajatellen voisi mennä juuri näin, kuten hän ennakoi. Tai johonkin aivan muualle. Ihmiset kun ovat arvaamattomia. Kehitys voi kehittyä tai keskeytyä, tai taantua. Harari olettaa kehityksen jatkuvan nykyisissä olosuhteissa.

Mitäkö pidin? Harari kirjoittaa ymmärrettävästi ja selkeästi, ei kikkaile eikä aliarvioi lukijaa. Sanoma on niin vahva, että se välittyy tekstistä selkeänä lukijallekin niin tunteen kuin tiedon tasolla, jopa käännöksissä. Tehokas ja äärimmäisen kiinnostava teospari, jonka jatkoa tuskin maltan odottaa!

Hararin kolmas teos 21 oppituntia maailman tilasta ilmestyy tämän kuun eli elokuun 2018 lopussa. Wikipedian mukaan se auttaa hahmottamaan nykyajan tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten terrorismia, valeuutisia, maahanmuuttoa ja Trumpin valtaannousua, mutta käsittelee myös yksilötason asioita, kuten sinnikkyyttä, nöyryyttä ja meditaatiota.

Kenelle: Ison kuvan ystäville, uutisia seuraaville, tulevaan kurkottaville, ihmisyyttä ihmetteleville.

Huomaa myös: Kansallisteatterissa esitetään vuoden 2019 syksyllä Sapiens-kirjaan perustuva näytelmä. Miten ihmeessä valtaisa tietokirja taipuu näytelmäksi? Jännityksellä odottelen tätäkin.

Muualla: Antti Hautamäki toteaa Sapiens-kirjan olevan niin täysi, että jokaisen on parasta lukea se itse, kattavaa tiivistystä on mahdoton tehdä: silti hän ansiokkaasti sellaisen tarjoaa. Homo Deus -kirja vei Kirjavarkaan hengästyttävälle matkalle ja sai hänet pohtimaan näkökulmia, joista ei aiemmin ollut edes tietoinen.

Yuval Noah Harari: Sapiens, ihmisen lyhyt historia, Bazar 2016. Homo Deus, huomisen lyhyt historia, Bazar 2017. Suomennokset Jaana Iso-Markku.

"Vuoden 2017 J. A. Hollon palkinto myönnettiin kääntäjä Jaana Iso-Markulle Yuval Noah Hararin teoksen Sapiens. Ihmisen lyhyt historia suomennoksesta. Palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä."

Helmet-haaste 2018 kohdat 3 ja 34: Sapiens-kirja aloittaa sarjan, ja Homo Deus -kirjassa syntyy (ja se synnyttää) todellakin uusia ajatuksia!

Ehkä Jokke sallii minun osallistua kirjoilla myös Hiilidioksidi-haasteeseen? Vaikka kirjassa ei niistä suoraan juuri puhuta, se luo kuitenkin kokonaiskuvaa siitä, miten olemme päätyneet nykyiseen surulliseen ympäristötilanteeseen, ja antaa ajatuksia planeetan suojelemiseksi.

6 kommenttia:

  1. Hienoja kirjoja ja käyvät haasteeseen. Olen samaa mieltä, että omistaminen ja haluaminen ovat tämän ongelman perimmäisiä syitä. Olen itse yllättänyt itsenikin, ja alkanut miettiä kaikkia valintojani, ajan pyörällä, kävelen, käytän niitä muovikasseja, mitä saa jo valmiiksi kaupasta, ja muuten reppua. OLen kiitollinen, että osallistut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke! Omistaminen ja sen myötä vallanhimo, sapiensin vitsaukset. Toivoisin, että näitä kirjoja lukisi moni; varmasti herää uusia ajatuksia, vaikkei Hararin visioita jakaisikaan.

      Poista
  2. Luin Sapiens-kirjan englanniksi kevättalvella (Homo Deus odottaa vuoroaan), ja olen pitänyt sitä sellaisessa pinossa, missä on sellaisia kirjoja, joita tahtoisin jossain postauksessa kommentoida. En ollut lainkaan niin vaikuttunut Hararista, varsinkaan siitä mitä hän kirjoittaa esim. neoliittisesta ajasta & mielestäni hän nimenomaan kikkailee asioihin perehtymättömien lukijoiden kustannuksella :). Tärkeimmät pointit on harhaluulo, että metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt olisivat olleet tasa-arvoisia ja sitten Harari ei ymmärrä sitä, että ihmisen suurin ero muihin eläimiin on se, että valmistamme esineitä. Ja että uskonnot olisivat todennäköisesti kadonneet jos ne olisivat evoluution kannalta olleet "turhia". Mutta tosiaan, saatan tätä vielä lähiaikoina kommentoida, kunhan pääsen taas postauksissa vauhtiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos E.k., todella kiinnostavaa saada tutkijan kommentointia. Tuota vähän pelkäsinkin... että rankan yleistyksen ja yleistajuisuuden puolesta faktapuoli pakosti kärsii. Kun puhutaan niin laajoista ja vaikeista asioista. Vaikkei Hararin näkemyksiä "ostaisikaan", silti kirja herättelee ajattelemaan, ja siinä on mielestäni sen suurin vahvuus. Mielenkiinnolla odottelen pohdintaasi kirjoista!

      Poista
  3. Olen lukenut Sapiensia luvun silloin toisen tällöin. Välillä kiinnostaa ja välillä ärsyttää. Osa on todella painavaa tekstiä ja osa selkeästi faktoina esitettyjä mielipiteitä ja tulkintoja. Ja miten siitä saa näytelmän???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä juuri tuo vaihtelu tekee lukemisesta kiinnostavan? Ja yhtä ihmeissäni olen siitä, miten tästä kehkeytyy näytelmä? Jää nähtäväksi. Jokin yksittäinen kulma siihen lienee pakko valita, kirja on niin laaja ja abstrakti.

      Poista