lauantai 7. toukokuuta 2016

Ina Westman: Syliin

Äitienpäivään ei sopivampaa kirjaa löydy: Ina Westmanin Syliin kuvaa äitiyttä niin monelta kantilta
ja niin pakahduttavan suorasanaisesti kauheuksineen ja kauneuksineen, että välillä pistää nieleskelemään. Tai ainakin kirja on hetkeksi laitettava sivuun ja vain makusteltava sen tarkanosuvia ja harkittuja lauseita.

Juoniromaanista ei ole kyse, kustantajan termi taitaa olla periodiromaani: kirjan luvut liittyvät toisiinsa henkilöidensä kautta, hyvinkin yllättävin kääntein. Eräänlainen keskushenkilö on kuitenkin Iida, jonka tapaamme synnytyssairaalan vaikeiden raskauksien osastolla 42: odotus ei suju kuten pitäisi ja vauva on vielä liian pieni pärjätäkseen ulkomaailmassa.

”Vasta osastolla hän ymmärsi, että monelle ei käy hyvin. - - - Joka päivä joku katoaa ilman tietoja tai selityksiä, osa palaa moikkaamaan vauvan kanssa onnellisena hymyillen ja tsemppejä toivotellen, osa ei.”

Syntymän ihme jaksaa hämmästyttää. Vaikka syliin saatu nyytti ei ole helppo tapaus ja jatkuva huuto laittaa koville niin Iidan jaksamisen kuin avioliitonkin. Isyysloma from hell, toteaa Ville, Iidan mies.

”Ensin lapsia toivoo enemmän kuin mitään muuta ja sitten toivoo, että ne vain nukkuisivat.” 

Äitiys ei ole pelkkää auvoa, hoetaan. Mutta mitä se muu sitten on? Sen - tai ainakin ison osan - kirjailija on onnistunut napakasti kuvaamaan. Westman kertoo rohkeasti äitiyteen liittyviä kipupisteitä, myyttejä ja salaisuuksia nykylukijan ymmärtämällä kielellä. Ei vain karmeuksia, vaan myös ihmettelyn ja ihailun aiheita. Kuten terveydenhuollostamme Iidan sanoin:

”Se ei lakkaa hämmästyttämästä häntä viikko toisensa jälkeen: miten hienoa hoitoa syntymättömät lapset tässä rapautuvassa yhteiskunnassa vielä saavat.”

Ja perhe kasvaa odotettua nopeammin lisää… Mutta Iidan ystävällä Maijalla on vielä rankempaa. Hän katoaa sumuun. Maijan Stiina-tyttären tapaamme vielä myöhemmin, toisen Iidan elämässä käväisseen henkilön kautta. Joogatunneista voi olla monenlaista iloa!

”…jotain alapäästä ja keskivartalosta kadonnutta hän lopulta joogan ansiosta löysikin, joskin vähän eri tavalla kuin oli kuvitellut.”

Koskettava, taitavasti koottu ja kerrottu tarinakimara, joka muodoltaan myös sopii aiheeseen: kun Iida katsoo taaksepäin tapahtumia, hän toteaa, että jälkikäteen lasten syntymäaikojen vuosista muistaa kovin vähän, vain hajanaisia kohtauksia ja tilanteita ---  Ina Westman on työskennellyt pitkään kustannusalalla ja kirjoitustyö on hänelle tuttua, joten mitään pehmentäviä esikoiskirjalauseita ei tarvitse tekstistä käytellä; se on valmista. Uskon, että moni nuori perhe saa kirjasta lohtua, apua ja vertaistukea. Kahden pienen lapsen äitinä Westman tietää, mistä puhuu, vaikka omakohtaista ei kaikki kuulemma sentään ole. Fakta ja fiktio sekoittuvat sulavasti. Aika kuluu, sukupolvista seuraaviin. Kirjan myötä on hyvä toivotella onnellista äitienpäivää kaikille äideille ja äitiensä lapsille! 

"Siellä ne menevät, lapset, ulottumattomissani,
 ja pian on aamu, sitten ilta, kokonainen elämä."

Kenelle: Tämän päivän perheen hyvinvoinnista kiinnostuneille, vertaistukea hakeville äideille, isille ja aviomiehille, muille ymmärtämään haluaville.

Muualla:  Kirjat kertovat -blogi odotti riipaisevaa rehellisyyttä, ja sitä myös sai. Ehdottoman tärkeä ja todenmukainen kirja, sanoo Helmi K. Kuppi kuumaa -blogissa herkistyttiin. Voimakas romaani---menee ihon alle, sanoo Kirjakirppu. Kirjailijaa haastatteli Anja Snellman Ylen Arka paikka -ohjelmassa, jonne pääsee vaikka tästä Hesarin jutusta.

Ina Westman: Syliin. Kosmos 2016. Kansi: Emmi Kyytsönen.

2 kommenttia:

  1. Minäkin kirjoitin tästä juuri tänään, juuri äitienpäivän kunniaksi. Olen todella vaikuttunut tästä kirjasta, Westman kirjoittaa suoraan ihon alle ja kuten hyvin kiteytät "kuvaa äitiyttä niin monelta kantilta ja niin pakahduttavan suorasanaisesti kauheuksineen ja kauneuksineen, että välillä pistää nieleskelemään."

    Kyllä.

    Upea, pienisuuri kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni, lisään linkin! Kirjailijan suorasukainen ja selväjärkinen tapa kertoa tekee vaikutuksen. Ei ole lällyä, ei. Eikä yritä olla hauska silloin kun ei ole siihen syytä. Arvostan.

      Poista