"Hänelle oli nimittäin paljastunut jotain. Jotain mikä pakeni selityksiä. Heisenberg oli havainnut asioiden keskustassa pimeän ytimen. ... Jos laskelmat pitivät paikkansa, tiede pystyisi paitsi ymmärtämään myös muokkaamaan todellisuutta sen perustavalla tasolla."
Vastakohdat korostuvat. Tieto ja tietämättömyys, terveys ja sairaus, keksintöjen suuret hyödyt ihmisten olemassaololle, samoin kuin niiden valtavat vaarat, ajatellaan vaikka sotimista. Kyllä, mukana ovat atomipommi ja Oppenheimer, ajankohtaista leffamielessä.
Kemiaa, matematiikkaa, kvanttifysiikkaa - jota Einstein inhosi - ja niiden tutkijoiden elämää ja uraa kiinnostavasti ja taidokkaan helpon tuntuisesti, ilman tiedekieltä. Esimerkiksi Louis de Broglie, jolla oli ilmiömäinen muisti ja joka tutki monomaanisesti fysiikkaa, kuvataan hyvin inhimillisenä:
"Hän oli luonnostaan pelkuri ja pasifisti, joten armeijaelämä oli Louis-paralle liikaa - sotaa seuranneina vuosina hänellä oli tapana valittaa katkerasti, miten Eurooppaa kohdannut katastrofi oli vaikuttanut hänen ajatuksenjuoksuunsa, joka ei hänen omasta mielestään enää koskaan palannut entiselleen."
Alkuosa tutkijoineen ja keksintöineen on kiinnostavin ja myös rajuin, hätkähdyttävä. Juonta on kirjasta turha etsiä, vaan se koostuu useammasta osasta, joissa on sekaisin sekä faktaa että fiktiota ja jotka näennäisesti eivät liity toisiinsa. Yhteydet ovat osin minulle hämäriä - jakso eräästä tutkijasta ja neiti Herwigistä on kummallisen perusteellinen - mutta usein toistuva aihe, puu, saattaa olla yksi yhdistävä tekijä ja symboli, kasvun edistäminen tai sen estäminen, elämän puolesta tai vastaan?
Ehkä se on myös viite kirjan nimeen, jolle tosin löytyy toinenkin, konkreettisempi selitys. Luulin nimen perusteella, että puhe on ekokatastrofista ja luontokadosta, mutta niistä ei puhuta. Ainakaan suoraan, ihmisen toimet kuitenkin niiden aiheuttajina lienevät yksi kirjoittamisen motiivi.
Omalaatuinen, tieteestä huolimatta helppolukuinen ja vetävä teos; oudon häiritsevä ja ajatteluttava.
Kenelle: Uteliaille, rohkeille, tieteen ja ihmisen saavutuksista kiinnostuneille, mielen rajoja pohtiville, ihmiskunnan asemaa ihmetteleville.
Muualla: Erinomaista proosaa, sanoo Lumiomena.
Oliko vaikea? Olen käsittänyt, että tämmöiselle pesunkestävälle humanistille kirja voi olla melko työläs, kun ei ymmärrä luonnontieteistä oikein mitään.
VastaaPoistaHyvin lukijaystävällinen, osin jopa jutusteleva, ei ole vaikea. Vaikken edelleenkään tajua kvanttifysiikkaa :) Eikä tarvitsekaan kirjan lukeakseen.
Poista