Surullinen tarina: Stieg Larsson (1954-2004) ehti viisikymppisenä kuolla sydänkohtaukseen, ennen kuin hänen Millennium-trilogiansa nousi huippumenestykseen. Jopa tällainen vähemmän-dekkareita-lukeva koukuttui sarjaan ja pitää sitä aikamme yhtenä tärkeimmistä kirjailmiöistä. Se on sitä sekä luistavalla ja koukuttavalla kirjallisella sisällöllään että humaaneilta aiheiltaan, jotka kirjailijalle olivat elämätehtävä.Oikeassa elämässä Stieg oli toimittaja, joka taisteli oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän eli avoliitossa Evan kanssa, jonka mukaan liitto oli onnellinen ja asioista keskusteltiin paljon yhdessä.
Kun Stieg kuoli yllättäen, jäi paljon kesken. Ei ollut testamenttia, ei asiakirjaa, jonka mukaan Eva - joka eli viime vuosikymmenet Stiegin kanssa - olisi voinut hallita Stiegin jäämistöä. Siksi Stiegin lapsuudenperhe laillisena perijänä otti ohjat itselleen. He muun muassa saavat kaikki tuotot ja päättävät Millenniumin viimeisen, neljännen osan, julkaisusta, eikä Eva, joka asui Stiegin kanssa ja vastustaa "Millennium-Stiegin" ympärille luotua valtavaa teollisuutta. Se on hänen mielestään täysin Stiegin ideologian vastaista ja tämän elämäntyön mitätöintiä. Stiegin lapsuudenperheen sisäisistä suhteista kertoo mm. se, että veli tapasi Stiegin kaksi kertaa 30 vuoden aikana, ennen kuin Stiegistä tuli kuuluisa, sanoo Eva.
Hämmentävää luettavaa, sillä on vaikea ottaa kantaa toisten perhesuhteisiin. Aihe on arka ja tuo tunteen tirkistelystä yksityisyyteen. Eva painottaa omaa rooliaan Stiegin elämässä, mikä todennäköisesti on totta. Miksi ei olisi, sillä he olivat yhdessä kymmeniä vuosia. Mutta lukija kysyy: jos hän ja Stieg halusivat perhestatuksen, miksi he eivät menneet naimisiin? Ehkä pari ajatteli, että aikaa on. Mutta ei ollut. Hyvä muistutus meille kaikille, että asiat on järjestettävä kuntoon jo silloin, kun kaikki on hyvin. Reiluus ja oikeudenmukaisuus kun eivät lain edessä paina mitään, rakkaudesta puhumattakaan. Surullista, mutta totta.
Kirjana ja lukukokemuksena tarina ei herätä huraa-huutoja. Kaunokirjallinen teos se ei ole, vaikka näppärästi ja tiiviisti koottu. Kiinnostavinta antia ovat kohdat, joissa kerrotaan Millennium-kirjojen tapahtumien taustoista. Stieg Larsson herätti jo toimittajana huomiota ja sai tappouhkauksia äärioikeistovastaisuudellaan. Muistelmakirjalla on kaksi tekijää, kertoja-Eva ja jutun sanoiksi kirjoittanut toimittaja. Kokonaisuus on tunnepitoinen; uskon Evaa, mutta tuotos tuo kiusaantuneen "en olisi halunnut kuulla tätä" -olon, vaikka se antaa myös paljon tietoa siitä, mihin Larssonin loistava trilogia pohjautui.
Muualla: Kyseistä kirjaa ei blogeista löydy, mutta Millennium-sarjaa arvioi mm. Penjami. Kirjakaapin kummituksen Jonna puhuu kirjasta Miehet, jotka vihaavat naisia. Kirsi arvioi koko trilogiaa perusteellisesti.
Kenelle: Ei kenellekään. Larssonin kirjoihin koukuttuneita saattaa kiinnostaa, mutta lukeminen ei juuri anna lisätietoa muusta kuin kirjailijan ja puolison suhteesta, ja senkin yksipuolisesti.
Lopuksi lainaan WSOY:n tiedotetta 21.1.2015:
Stieg Larssonin Millennium-trilogian jatko-osa ilmestyy ensi syksynä. Romaanin kirjoittaa Minä, Zlatan Ibrahimović -kirjallaan mainetta saanut David Lagercrantz.
Se mikä ei tapa (Det som inte dödar oss) on Millennium-sarjan neljäs, itsenäinen osa. Romaani sijoittuu Stieg Larssonin luomaan tuttuun maailmaan, ja mukana ovat henkilöhahmot Mikael Blomkvist ja Lisbeth Salander. Tutuista elementeistä huolimatta romaanista tulee David Lagercrantzin teos.
”Olisin naurettava, jos yrittäisin matkia Larssonia. Kirjoitan oman romaanini.”
Larssonin perikunta on tyytyväinen kirjailijavalintaan. Erityisesti kirjailijan perehtyneisyys omia polkujaan kulkeviin neroihin ja erikoisiin henkilöhahmoihin saa heiltä kiitosta.
David Lagercrantz on ruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Suomessa Lagercrantz tunnetaan teoksestaan Minä, Zlatan Ibrahimović (WSOY, 2012). Zlatanista tuli kirjailijan kansainvälinen menestysteos, joka nousi myös August-palkintoehdokkaaksi.
Se mikä ei tapa julkaistaan 27.8. samaan aikaan Ruotsissa ilmestyvän alkuteoksen kanssa. Teoksen suomentaa Outi Menna, joka tunnetaan erityisesti pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kääntäjänä.
”Olisin naurettava, jos yrittäisin matkia Larssonia. Kirjoitan oman romaanini.”
Larssonin perikunta on tyytyväinen kirjailijavalintaan. Erityisesti kirjailijan perehtyneisyys omia polkujaan kulkeviin neroihin ja erikoisiin henkilöhahmoihin saa heiltä kiitosta.
David Lagercrantz on ruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Suomessa Lagercrantz tunnetaan teoksestaan Minä, Zlatan Ibrahimović (WSOY, 2012). Zlatanista tuli kirjailijan kansainvälinen menestysteos, joka nousi myös August-palkintoehdokkaaksi.
Se mikä ei tapa julkaistaan 27.8. samaan aikaan Ruotsissa ilmestyvän alkuteoksen kanssa. Teoksen suomentaa Outi Menna, joka tunnetaan erityisesti pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kääntäjänä.