Tulipa luettua tosi erikoinen kirja. Itävaltalainen Thomas Glavinic esittää kiehtovan aiheen: jos saisit toteuttaa hartaimmat toiveesi, mitkä ne olisivat? Jonakselle tarjoutuu tällainen tilaisuus. Hän on mainostoimiston työntekijä, kahden pienen pojan isä, naimisissa Helenin kanssa ja kiihkeässä rakkaussuhteessa Marien kanssa. Hän tapaa oudon kulkijan, joka sanoo toteuttavansa Jonaksen kolme toivetta. Mies ei usko kulkijaa, mutta miettii kuitenkin toiveitaan.
Saako toiveiden pohtiminen vai suhderistiriita - kaksi naista, joista kummastakaan hän ei halua luopua - miehen pään pyörälle vai mistä mahtaa olla kyse, sillä hänelle alkaa tapahtua todella hurjia juttuja. Osan tulkitsen miehen uniksi, aavistuksiksi, näyiksi, mutta reaalimaailma sekoittuu niihin miehen päässä, ja lukijankin, niin ettei oikein tiedä, missä mennään ja miksi. Mutta hurjasti mennään.
Naiset ovat keskeisessä osassa Jonaksen mielessä, ja ilmeisesti hän on hyvin naisten mieleen, sillä suosiota sillä alueella riittää, ja seksiä. Mainostoimistoväkeä kirja ei imartele, Jonaksen työkaverit ovat suurinpiirtein koko ajan humalassa tai muuten sekaisin (hekin). Vai onko tämäkin kaikki Jonaksen mielen tuotetta? Mikä häntä ohjaa, mieli vai mielettömyys? Kohtalo vai sattuma? Tarina muuttuu kummallisemmaksi saduksi koko ajan, ja alun heiveröinen yhteys reaalimaailmaan häviää lopulta täysin.
Kirja on helppo ja sujuva lukea, mukavan napakasti lyhyin toteavin lausein kirjoitettu ja käännetty, mutta itse sisältö jää kysymysmerkiksi ja jättää lukijalle suun auki: mitä oikein tapahtui?
Luulisin, että tarkoitus on kertoa siitä, ettei ihminen itse välttämättä tiedosta syvimpiä toiveitaan, ja kun ne alkavatkin toteutua, voi tapahtua arvaamattomia asioita. Piilotajunnasta nousee jotain odottamatonta, kuten Keski-Suomalainen kirjaa tulkitsee. Tai sitten tämä on kuvaus mielen järkkymisestä, kun paineet kasvavat liikaa. Tai miehestä, jolla on hyvä mielikuvitus, jolla hän selviää stressaavasta arjesta. Mutta haukkasikohan kirjoittaja liian ison palan tai ilmaisi asian vähän liian kryptisesti, kun idea karkasi lukijan ulottumattomiin?
Kirjasta kertoo myös Anna Elina, jonka mielestä kirja kannatti kuitenkin lukea. No, erikoisuutensa vuoksi kyllä, mutta anti muuten minusta ei ollut suuri. Minna mainitsee kirjan mustan huumorin, totta, se on läsnä, ei tämä lainkaan synkkä kirja ole, mutta musta. Myös Sanna piti tätä erikoisena.
Sysimustan absurdin huumorin ystäville, mielen ja muistin toiminnasta kiinnostuneille, erikoisuuksien ystäville.
Thomas Glavinic: Toiveet jotka toteutuvat. Atena 2010. Suomentanut Tiina Hakala.