Liebster award -haaste

Pahuuden väliin vähän muuta. Blogiystäväni Kaisa-Reetta heitti haasteen,
joka on aiheeltaan todellinen haaste: ruokakulttuuri. Hänellä on herkulliset perustelut: 

Ruokakulttuuri on kirjallisuudessa näkyvässä roolissa, ja yllättävän monet lukuhetket täyttyvätkin mitä herkullisimmista, vedet kielelle heruttavista ruokakuvauksista. On ihanaa, että monet kirjailijat osaavat nauttia elämästään ja antavat sen näkyä myös hengentuotteissaan. 

Tästä olen samaa mieltä, mutta minä ja kokkaus? Osaan tehdä perusruokaa; arkiruokaa, miehen ja lastenlasten mielestä joskus jopa ihanaa ruokaa (ovat kohteliaita), mutta oikeasti aika kaukainen aihe. Olen mieluummin syömis- kuin kokkauspuolella, ja erotan mielestäni kehnon, kelvon ja hyvän ruuan, erinomaisesta puhumattakaan. Mutta siihen mielenkiintoni sitten lopahtaakin. Kuten huomaat:

Kysymykset ja vastaukseni

1. Onko sinulla lempikeittokirjaa?

Netti? Oikeasti keittokirjoja on keittiön hylly täynnä, mutta käytän vain muutamaa. Jamie Oliverilta olen löytänyt kivoja reseptejä (ja opin tekemään risoton), enkä viittaa niihin pikaruokakirjoihin, vaikka näköjään molemmat arvostamme nopeutta ja helppoutta (Suolaa ja hunajaa kertoo enemmän Oliverista). Eniten käytän itse koottua keittokirjakansiotani, johon olen koonnut vuosikymmenien ajan kiinnostavia ja käyttämiäni reseptejä lehdistä, netistä, kavereilta ja kuulopuheista. Ruutukokkia myös tutkailen joskus, kun perusruuasta puhutaan. Ja sitten se netti, kun tosipaikka tulee. Tykkään eniten kotiruuasta, vaikka olen paljon kolunnut ravintoloita. Tai ehkä juuri siksi. 

2. Millainen olisi unelmiesi keittokirja?

Kirja, joka kertoisi, millaiselle syöjälle mikin ruoka soveltuu (kärsimätön, vaatimaton, nautiskelija, lihanystävä, heikkovatsainen, ikuisesti dieettiläinen, sipulia inhoava esiteini, 8-vuotias urheilija) ja sanoisi rehellisesti, kuinka kauan ruuan teko kestää ja paljonko sen ainekset maksavat. Ja mistä niitä aineksia löytyy tästä läheltä, ilman hikisen epätoivoista kauppakierrosta. Laitan mielelläni ruokaa, kun tiedän sille otolliset syöjät, ja nautin atavistisesti ruokkimisesta, mutta kaupassakäynti stressaa. Inhoan shoppailua, enkä innostu uusien ruoka-ainesten kokeilusta. Paitsi syöjänä. 

3. Oletko törmännyt romaaniin, jossa ruoasta ja/tai ruoanlaitosta kerrotaan erityisen houkuttelevasti?

Vain kaksi sanaa: Tuomas Vimma.

4. Nimeä yksi tai useampi kirjailija, jonka/jotka haluaisit kutsua lounaalle tai päivälliselle. Millainen olisi menuu?

Niin helppo! Kjell Westön kanssa söisin silakkapihvejä ja perunamuusia. Uskoisin hänen arvostavan rehellista kotiruokaa. Jälkiruuaksi tarjoaisin cup caken, jossa koristeena olisi hänen oma kirjansa, kuten Sahlbergin kirja tässä. Bonustyttäreni tekee näitä, kuten kirjabloggarit jo tietävät :-) 

5. Sama kysymys kuin edellä, mutta tällä kertaa kestityksen kohteena olisi haluamasi romaanihenkilö. Kenet kutsuisit?

Näinä maailmanaikoina kestittäviä olisi paljon. Nälkää näkeviä. Synkkiä mietteitä, mutta Cormac McCarthyn Tien ihmiset todella tarvitsisivat kunnon ateriaa. Aki Ollikaisen Nälkävuoden henkilöistä puhumattakaan. 

6. Pidätkö romaaneista, joissa kokkaillaan tai syödään paljon?

Jos olen rehellinen, niin en. Enkä kestä romaaneja, joihin on ripoteltu reseptejä, ne syövät kirjan uskottavuutta. Keittokirjat erikseen, oikeat kirjat erikseen! Myönnän, että ruuanlaitto tai syöminen voivat luoda tunnelmaa. Harvoin se silti isona annoksena kaunokirjaa parantaa. Aistillisia ruokakohtauksia toki löytyy, Alastalon salista alkaen. Se tuoksu, joka saliin keittiöstä leviää, kun neuvottelut parkkiosuuksista ovat kuumimmillaan... Yhtään en väheksy ruuan aistivoimaa. 

7. Syötkö lukiessasi, luetko syödessäsi?

Luen aina kun mahdollista. Tietysti myös syödessä, jos syön yksin. 

8. Nimeä yksi tai useampi kirjailija, jonka/jotka haluaisit tutustuttaa suomalaiseen perinneruokaan, vaikkapa lanttulaatikkoon tai mämmiin. Minkälaista vastaanottoa uumoilet?

Mitähän Haruki Murakami arvelisi suomalaisesta jouluateriasta, lanttulaatikkoineen, rosolleineen ja kinkkuineen? Meneekö jo kiusaamisen puolelle? Murakamin kirjoissa ruualla on tärkeä rooli, ja hän selvästi tietää asiasta paljon. Kohteliaasti hän toki söisi, vaikka ihmetellen. 

9. Jos sinun olisi seuraavan vuoden ajan valittava päivä viikossa ilman ruokaa tai ilman kirjoja, kumman valitsisit?

Jäikö se vielä jotenkin epäselväksi?

10. Minkä kirjan kannen valitsisit ruokapöytäsi kanteen tai lautasesi koristeeksi? Lautasen koristeena Mia Kankimäen Asioita olisi hieno! Kansi on Piia Ahon. Tai Aki Ollikaisen Musta satu tummine vahvoine väreineen; siitä voisi joku tehdä astiaston. Kaikista Elina Warstan suunnittelemista kansista tulisi upeita astioita, ne värit ja muodot...

11. Oletko törmänyt kirjaan, joka vastaa vaikutuksiltaan tulisinta chiliä tai täyteläisintä, ihaninta suklaaelämystä?

Ilmiselvästi chili tuo mieleen Johanna Sinisalon ja myös muut dystoopikot, kuten Maarit Verrosen ja Margaret Atwoodin. Kirpeän polttavaa ja todellista. Suklaata ovat Sarah Watersit, chilisuklaata Donna Tartt. Ja salmiakkia vaikka Anna-Leena Härkönen tai Antti Leikas. Blogiin kirjaluokittelu maun mukaan?

Hyviä ja herättäviä kysymyksiä, Kaisa-Reetta, kiitos! Jatkan blogihaastetta heittämällä Liebster awardin ja kysymällä seuraavat 11 kysymystä Saran kirjojen Saralta ja Kirjamuistikirjan Erjalta. Sara siksi, että arvostan suuresti hänen asiantuntemustaan ja paneutumistaan omaan aiheeseensa ja Erja siksi, että hänen asiantunteva makunsa on laaja.

Kysymykseni:

1. Jos et bloggaisi siitä mistä bloggaat nyt, mistä bloggaisit?
2. Miksi?
3. Koetko kirjabloggaamisen rentouttavaksi vai rasittavaksi?
4. Kenet kirjallisuuden fiktiivisen henkilön haluaisit tavata?

5. Ketä kirjahenkilöä ehdottomasti et haluaisi tavata?

6. Millainen on kirja, jonka jätät suosiolla väliin?

7. Jos et asuisi Suomessa, missä maassa haluaisit asua?

8. Uppoudutko kirjoissa mieluummin unelmiin vai tärisyttäviin tarinoihin? (sokeri vai suola?)

9. Mikä elokuva on mullistanut maailmasi - tai ainakin jäänyt mieleesi? 

10. Kenen kirjailijan kanssa haluaisit istahtaa juttelemaan hetkeksi?

11. Oletko jo aloittanut joululahjojen hankinnan?

Haastesäännöt:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Sinä inspiroit minua

Hyppää inspiraation lähteeseen!

Kiitos Tuijalle (ja aputyttö Almalle), joka kirjoitti kauniisti blogistani yhtenä inspiroijistaan ja haastoi minut puolestani nimeämään kolme blogia, joita pidän inspiraationi lähteinä.

Tämä on kaunis ja hyvä haaste monin tavoin. Bloggaaja janoaa palavasti palautetta, eikä mielestään koskaan saa sitä tarpeeksi. Siksi huomio, etenkin myönteinen, ja maininta perusteluineen lämmittää, innostaa ja motivoi jatkamaan. Kerrassaan inspiroivaa! Mutta otan oikein mielelläni vastaan myös rakentavia kehitysideoita, kun sellaisia tulee mieleen.

Olin aiemmin kierrättänyt I love your blog -tunnuksen viidelle blogille, joita seuraan ja seison tomerasti silloisten sanojeni takana edelleen. Niiden ammattimaisella mutta persoonallisella otteella kirjoitetut jutut ovat ehdotonta luottolukemistani. Myös Tuijan itsensä blogin voisin hyvin lisätä listaan tai nostaa inspiroijakseni.

Mutta valitsen nyt eri nimiä, jotta saan esille myös muita. Valinnanvaraa nimittäin on: pelkästään Kotimaiset kirjablogit -fb-yhteisössä on reilu puolitoistasataa blogia (tarkka määrä juuri nyt on 157), eivätkä siellä ole kaikki kirjablogit - jos nyt rajaudun vain sellaisiin, vaikka haaste voisi sisältää myös muiden alojen blogeja.

Inspiraationi lähteitä ovat Taikan Kirjasfääri, Linnean Kujerruksia ja Norkun Nenä kirjassa.

Kirjasfääri kirjoittaa nasevasti, näpäkästi ja nokkelasti kirjoista ja kirja-alasta. Emme juuri lue samoja kirjoja, mutta Taikan huumorilla ja omalla persoonalla maustettua tekstiä on aina hykerryttävän hauska lukea, sillä niissä on pointtinsa. Ammattimaiset, journalistisia periaatteita kunnioittavat postaukset eivät hölötä tyhjää, vaan nostavat esiin terävästi puheenaiheita ja alan ilmiöitä (kyllä, kirjamessukengät ehdottomasti kuuluvat näihin) ja antavat mietittävää, jopa näennäisen pinnallisuuden alta. Herkullisia kolumneja, joiden ajankohtaisuus, asiantuntemus ja rohkeus insipiroivat minua.

Kujerruksia kertoo kahdesta suuresta kiinnostuksen kohteestani, kirjoista ja teatterista. Eihän sellaista voi vastustaa, varsinkin kun arviot on kirjoitettu asiantuntevasti, suurella intohimolla ja kauniisti perustellen; etenkin teatteri jos mikä vaatii henkilökohtaista näkemystä ja kannanottoa, sillä kyse on elämyksestä, joka on kaikille erilainen. Silti Linnean postauksista saa hyvän käsityksen siitä, millaisesta esityksestä kulloinkin on ollut kyse. Menisinkö katsomaan?

Linnea maustaa juttunsa visuaalisuudella; teatteriesityksistä saa hienoja kuvia valmiina, mutta hän käyttää myös osuvia omia kuvia, ja kuvankäsittelykin on hallussa, kuten Amman lukuhetken tämänvuotisen Copycat-kilpailun menestykkäästä toisesta sijasta voi päätellä. Upeaa työtä. Inspiroidun.

Norkku viettää suuren osan ajastaan nenä kirjassa, sillä postauksia ilmestyy niin tiheään tahtiin, että hengästyttää. Aina kun kaipaan kirja-arvioita luettavaksi työmatkan tylsyydessä tai muualla, jossa aikaa on vain se pieni hetki, kurkkaan, mitä Norkku on lukenut. Ja joka kerran sieltä löytyy uusi arvio! Norkku ei petä koskaan. Kirjamakumme ei ole yhteneväinen: Norkku lukee niin laajasti ja myös paljon englanniksi, että useista kirjoista en ole kuullutkaan, mutta siksi juuri se inspiroikin. Se muistuttaa siitä, miten paljon kirjoja oman lukemisen ulkopuolelta löytyy. Kiitos Norkku!

Taika, Linnea ja Norkku! Teidät on haastettu. Nimeä kolme sinua inspiroivaa blogia - ne voivat olla muitakin kuin kirjallisia - ja kerro siitä postauksella. Mutta tämä on ehdottomasti vain ehdotus, ei pakollinen suoritus (ja saattaa olla että olette jo osallistuneetkin tähän). Inspiroivia postauksianne eri aiheista odotellen joka tapauksessa.

11 kysymystä

Hyvää äitienpäivää! Ihana aikatauluttamaton viikonloppu kutsuu lököilemaan, ei edes kirjoittamaan, mikä yleensä on rentoutustapani. Nyt en mieti kirjaarvioita, vaan vastaan Paulan kysymyksiin.

1. Paras kirja viidestä viimeksi lukemastasi?
2. Unohtumattomin lukupaikkasi?
3. Oletko suunnitelmallinen lukija, vai tällainen luovasti luoviva, kuten minä, jolle ei lukulistat paljon merkitse? 
4. Harrastatko kirjoittamista? Jos harrastat, kerro vähän, mitä harrastukseesi kuuluu ja onko sinulla sen suhteen joitakin tavoitteita?
5. Nimeä joku vaikuttava julkisuuden ihminen, jolta olet saanut esimerkkiä hyvässä tai pahassa elämääsi?
6. Mitä ruoka sinulle merkitsee?
7. Lempireseptisi?
8. Maisema, jossa silmäsi lepää?
9. Jos voisit palata ajassa taaksepäin, mihin elämäsi vaiheeseen menisit ja miksi?
10. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ÄITI?
11. Mikä on blogisi perimmäinen merkitys sinulle?

  
1. Helppo: ilman muuta Sinuhe. En selittele.

2.  Itse luen sohvalla ja kulkuneuvoissa, mutta unohtumaton toisen lukupaikka oli Stockkan Hullut Päivät, jossa kaveri luki vaatetangon alla istuskellen puolisoaan sovituskopista odotellen hurjassa ryysiksessä. Siinä vasta kirjaomistautunutta zeniläisyyttä.

3. Lukulistat ja haasteet ovat niin yes! Mutta kuka niitä muistaa noudattaa, kun näkee kirjastossa tai kaupassa jotain kiinnostavaa? Huomaan usein seuraavani jotain alitajuista listaa, kun sama teema toistuu peräkkäisissä kirjoissa, tahattomasti. Joten seuraan omia omituisia ajatuksenjuoksujani enemmän kuin kirjattuja listoja. Haluaisin uskoa myös niin, ettei yksikään kirja tule vastaan ilman syytä.

4.  Erittäin mielelläni harrastaisin, mutta aika- ja voimapula vaivaa. Kirjabloggareiden Sanaorvot-ryhmässä olen mukana. Satunnaisesti muualla. Tavoitteeni on saada kirjoittaa enemmän, saada raivattua sille aikaa ja energiaa,  koska koen sen antoisaksi. Työkseni kirjoitan juttuja henkilöstö- ja asiakaslehtiin. Se ei ole pääasiallinen työni, vaan extra, johon haluan itse osallistua. Kirjoitan paljon töissä tekstejä myös verkkoon, lehtiin, esitteisiin jne.

5. En keksi nyt äkkiä yksittäistä nimeä - ihailen tosi monia, alansa ammattilaisia, kaikkia paneutuvia, innostuneita ihmisiä. Etenkin ihailen kädentaitoja ja matemaattisia ihmisiä, koska nämä taidot minulta puuttuvat. Ja entä taiteilijat!

6. Ruoka on iän myötä yhä tärkeämpi nautinto. Eines ei putoa enää, ruuan alkuperä ja sisältö tulee tarkemmin huomioitua. En ole kiinnostunut ruuanlaitosta normiruokaa enemmän. Olen kärsimätön enkä jaksa pipertää. Enkä tykkää kaupassa käymisestä. Laitan kyllä kotiruokaa, osaan perusjutut ja ruokin ihmisiä mielelläni, mutta ihan parasta on mennä jonnekin syömään hyvin. Kun joku muu hoitaa pipertämiset ja valmistelut. Arvostan suuresti kokkitaitoja ja paneutumista tähänkin asiaan.

7. Mangoinen kanasalaatti on suosittu, samoin paistettu lohi tai perunasalaatti uusista perunoista. Kuten sanottu, perusruoka toimii meillä.:-)

8. Oi, mökkimaisemamme. Ihana järvi, joka on aina erivärinen kuin silkihuivi. Lempinäkymäni on erivärisin sinisin ja harmain hohtava järvenselkä, jossa kuikat uiskentelevat ja jonka takana siintää metsä. Järvessä ui joku lihaksikas miehenkönsikäs... Kas vain, sehän on oma mieheni!

9. En todellakaan halua palata taaksepäin, haluan elää nyt tai eteenpäin. No, jos pitäisi valita, siirtyisin lukioon, koska kaikki vaihtoehdot olivat vielä edessä. Opiskelut, miehet, asuinpaikat...

10. Perinteiset - äiti holhoaa liikaa ja varmaan myös rakastaa samoin, mikä käy joskus hermoille :-) Itse olen äitipuoli, mutta voin kertoa, että ihan samoin lasta rakastaa kuin itse synnytettyä, kun sen tuntee pienestä asti. Synnytys ei ole äitiyden merkki. Jos olisin nuorempi, adoptoisin, kun nyt tiedän tämän ja sen, kuinka paljon maailmassa on kodittomia lapsia.

11. Hurja ja hyvä kysymys. Mistä minä sen voisin tietää? Varmaan se jotenkin vastaa sanomisen tarpeeseeni, koska kirjoista herää paljon ajatuksia, joita en jutellen voi jakaa. Olen huono puhuja enkä tunne samanlaisia kirjahulluja kuin blogimaailmassa. Blogi tekee minut näkyväksi siellä. Ja saan kirjoittaa, mitä myös rakastan. On mahtava tunne saada ilmaistua ajatuksensa kirjoittamalla - ja blogissa saa siihen myös vastakaikua, mikä on häkellyttävän hienoa.

11 kysymykseen on vastattu paljon enkä keksi parempia kysymyksiä, joten suositan lukemaan juttuja muista kirjablogeista, kuten Hannan, Liisan,  Erjan tai Taikan. Omia entisiä vastauksia täällä ja täällä ja varmaan muuallakin. Blogeja seuraamalla niitä löytyy.

Aurinkoista kirjallista kevättä ja kesän alkua sinulle!

Top Ten ja Liebster award

Erja heitti minua haasteella, jossa pyydetään listaamaan blogiaikojen kymmenen parasta kirjaa.

Vaikka olen listallut parhaita omalle sivulleenkin, nostan vielä tähän - eivät hyvät kirjat koskaan liikaa saa näkyvyyttä. Helppo homma listata kymmenen, tosin helposti saisi vielä toisetkin kymmenen. Lista olisi joka päivä vähän erilainen, mutta elää silti vähemmän kuin luulin.

Blogiaikojeni, eli vuodesta 2009, vaikuttavimmat lukukokemukset Top Ten siis tässä, satunnaisessa järjestyksessä:

Eeva-Kaarina Aronen: Kallorumpu

Kristina Carlson: William N. päiväkirja

Peter Høeg: Norsunhoitajien lapset

Lisa Genova: Edelleen Alice

Per Petterson: Kirottu ajan katoava virta

Aki Ollikainen: Nälkävuosi

Helmi Kekkonen: Valinta

Minna Lindgren: Sivistyksen turha painolasti

Carol Shields: Pikkuseikkoja

Markus Nummi: Kiinalainen puutarha

Huomaatteko listan jujun - tahaton, mutta hauska sattuma: se alkaa ja loppuu Mannerheimiin. Kallorumpu tapahtuu Mannerheimin kotona Kaivopuistossa, ja C.G. vierailee myös Kiinalaisessa puutarhassa.

Liebster award -tunnuksen sain  Tarinauttisen hämärän hetkien Elma Ilonalta ja sen mukana kinkkisiä kysymyksiä, jotka vastauksineen alla.

1. Mainitse kirja, jolla on kamala kansi ja/tai nimi, mutta jota silti rakastit.
  - Kallorumpu oli minusta ensi kuulemalla kammottava sana ja nimi, mutta kirja on upea.

2. Luetko sarjakuvakirjoja? Miksi/ miksi et? Mikä sarjakuva on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen ever? 
  - Luen, vähän. Sarjakuva on hieno muoto välittää tarinoita. Ihailen piirtäjiä, mutta itse en ole kovin visuaalinen ihminen, vaan tekstinrakastaja, joten siksi en usein tartu sarjakuviin. Suurin vaikutus ever? Teiniaikojeni Suosikin Nyrok City jäi lähtemättömästi mieleen. Mauri Kunnas tuli silloin tutuksi. Olen iloinen uusista, taitavista tekijöistä ja sarjakuvan suosiosta.

3. Mikä biisi kuvaa sinua / fiilistäsi juuri nyt? (Linkitä, jos mahdollista.)
 - J Karjalaisen paluu rock-juurilleen ilahdutti ja kesäkin on tulossa...

4. Minkä kirjan haluaisit omistaa, mutta et vielä omista?
 - Arto Salmisen kootut, sellainen näppärä laatikko.

5. Mainitse klassikko tai muu kuuluisa kirja, joka mielestäsi on yliarvostettu / turhaan kohuttu.
 - Ruusun nimi. En saanut luettua loppuun.

6. Lempikarkkisi? Kuinka usein sillä herkuttelet?
 - En ole karkinsyöjä, minulla on muita paheita, mutta maistoin äskettäin merkkareita pitkästä aikaa, herkkuja ovat vieläkin. Salmiakki ylipäänsä. (Suklaahan ei ole karkki vaan lääke.)

7. Ketä naispuolista muusikkoa ihailet? Miksi?
  - Monia. Suomalaisista Maaritia hellittämättömän oman linjan ja taidon takia, Maija Vilkkumaata uskomattoman lahjakkuuden vuoksi. Erja Lyytinen, Jenni Vartiainen, Haloo Helsingin Elli, Rajattoman laulajat...

8. Lastenkirjaklassikko, joka sinulla on lukematta vielä?
 - Arvaa mitä. En ole lukenut Ronja Ryövärintytärtä.

9. Mikä eläin olisit?
  - Jokin pieni harmaa lintu.

10 Montako kirjaa sinulla on juuri nyt kesken?
  -  Yksi tietokirja, yksi työmatkakirja, kaksi muuta romaania. Ihan normimäärä.

11. Jos saisit kirjakaupan lahjakortin, minkä kirjan ostaisit?
  -  Hanna Jensenin 940 päivää isäni muistina, koska siihen on kirjastossa pitkä jono.  

Kiitos haastajille ja lukijoille!

 

Blogistanian Globalia -ehdokkaani

Blogistanian Globalia-palkinto myönnetään kirjabloggaajien valitsemalle parhaalle vuoden 2012 käännöskirjalle. Tulokset julkistetaan 4.2.2013 Kirjavassa kammarissa.

Omat ehdokkaani ovat, tässä paremmuusjärjestyksessä:

Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi (3 pistettä)

Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi  (2 pistettä)

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys  (1 piste)

Kolmatta sijaa mietin pitkään - ja vaikuttavuusasteikolla kakkosen ja kolmosen välissä on pitkä matka, mutta Eganin halusin nostaa listalle, koska se jäi mieleen piristävän erilaisuutensa vuoksi.

Tuloksia odotellen!

Blogistanian Finlandia -ehdokkaani

Kirjabloggarit valitsevat parhaan kotimaisen kirjan; Blogistanian Finlandian voitti viime vuonna Katja Kettu Kätilöllään, kuka tällä kertaa? Voittaja julkaistaan 2.1. illalla Sallan lukupäiväkirjassa.

Paras kotimainen kirja 2012, omat ehdokkaani ovat:

1. Aki Ollikainen: Nälkävuosi    3 pistettä
2. Sami Hilvo: Rouva S.    2 pistettä
3. Heidi Köngäs: Dora, Dora  1 piste


Nämä kirjat tekivät suurimman vaikutuksen ja jäivät vahvimmin mieleen, Ollikainen niukan julmalla kauneudellaan, Hilvo erikoisuudellaan ja Köngäs iholletulevalla tunnelmallaan.

Jos ehdokkaita olisi enemmän, listalla olisi myös Sofi Oksanen Kyyhkysillään. Hienoja ovat myös Katri Lipsonin Jäätelökauppias, Pekka Hiltusen Sysipimeä ja Taina Latvalan Välimatka. Pidin paljon myös Anja Snellmanin Ivana B:stä, Tuomas Kyrön Miniästä ja Arne Nevanlinnan Varmasta.

Antoisa kirjavuosi - blogi on itse asiassa täynnä hienoja uutuuksia. Tuloksia odotellessa!

Post-it-tunnustus

Sain Erjalta ja Jokelta hienon tunnustuksen, josta suuri kiitos! Tunnustukseen liittyivät seuraavat ohjeet:

- Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.

- Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.

- Kopioi post-it-lappu ja liitä se blogiisi.

- Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post-it-lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Upeita ja antoisia blogeja on niin paljon, ettei viisi oikein riitä; kymmenet blogit ovat löytäneet oman äänensä ja roolinsa. Erjaa seuraan tiiviisti, sillä luotan hänen arvioihinsa ja kirjavalinnatkin usein vastaavat omaa makuani. Jokkea olen vasta aloitellut seurata, mutta jo vakilukija. Lisäksi luen postaukset aina muun muassa näiltä:

Katjan Lumiomena

- Katja on kirjabloggareiden ”raskasta sarjaa”, joka kirjoittaa paljon asiaa ja ajatuksia myös muusta alaan liittyvästä. Hyvät kirjat hän tunnistaa varmalla maulla ja osaa perustella niiden ansiot muillekin. Must-luettava, vaikkei kirjamaku aina osukaan yksiin. Nautittavia, hienoja blogiarvioita on ilo lukea.

Sallan lukupäiväkirja

- Kaikki edellä mainittu koskee myös Sallaa, jonka blogista olen ehkä eniten saanut kirjallisia ajatuksia ja lukuvinkkejä, jopa kokeillut uusia genrejä sen ansiosta.

Karoliinan Kirjava kammari

- Karoliinan valoisa blogi kertoo monenlaisista kirjoista ei aina niin vakavasti, mutta aina asiantuntevasti ja innostavasti hyvine haasteineen. Ja yllätys ei liene, että hän on myös erinomainen kirjoittaja, jolla niin faktat kuin pilkutkin ovat aina kohdallaan, kuten näillä kaikilla laadukkaiden blogien pitäjillä.

Sannan Luettua

- Sannan raikkaita ja fiksuja arvioita on kiva lukea; usein löydän sieltä myös tuttuja kirjoja, vaikkemme samoja innostuksia aina jaakaan.

Marian Sinisen linnan kirjasto

- Tämä nousi esiin erityisesti juuri nyt; löysin syksyn lukulistaltamme monta samaa kirjaa ja odotan uteliaana arvioita.

Tunnustuksia ovat monet jo saaneet aiemminkin, mutta kierto jatkukoon, ovat ne niin hyviä. Antoisaa lukusyksyä kaikille!

  

Liebster Blog

Sain Erjalta Liebster Blog -tunnustuksen, kiitän ja kumarran! Tunnustuksen idea on tuoda esille pieniä = alle 200 lukijan blogeja. Saajan tulee jatkaa ketjua ja linkittää vuorostaan suosittelemiinsa blogeihin. Valinta on vaikeaa, mutta tässä muutamia, joille tunnustuksen soisin, olkaa hyvät. Ja yllätys, kaikki eivät ole kirjablogeja, vaihteeksi!  

Inahdus - kirjablogi kiireiselle. Nimi on ihan vastustamaton. Vaikkei blogi ole kovin aktiivisessa vaiheessa kirjoittajan iloisen elämäntilanteen vuoksi, kirja-alan ja asiansa tuntevia rentoja ajankohtaispostauksia on aina hauska lukea. Blogi oli ensimmäinen, jota aikoinaan aloin aktiivisesti seurata, joten siitä tämä koko homma oikeastaan lähti, kiitos Inalle!

Poplaari. Erittäin omistautunut epäajankohtaisblogi, jonka perusteellisuutta voi vain kadehtia. Ja keskustelut rönsyävät. Luettavaa riittää!

Haikuarviot. Hillittömän hauska blogi, jossa Haiku Haikio arvioi kirjoja, leffoja, näytelmiä ja  tv-ohjelmia – haikumuodossa! Pekka, et kai se vain ole sinä?

Kirjatoukka ja herra Kamera. Hieno blogi, jossa sekä visuaalisuus että sisältö ovat huippua – harvinainen yhdistelmä. Kirjoja, matkoja, ruokaa, perhe-elämää, kaikkea elämän suolaa. Kuvat ovat… no, jos on ammattilainen, niin on ammattilainen. Sanat eivät riitä kertomaan. Katsokaa itse ja nauttikaa.

Suolaa ja hunajaa. Ensimmäinen ruokablogi, joka on saanut Oolannin pyttipannun syöjänkin reseptejä tutkimaan. On saanut tunnustuksen aiemminkin (ehkä jotkut muutkin näistä), mutta kehittyy entisestään koko ajan. Ja kun tiedän, millä into- ja kunnianhimolla tekijä blogia tuottaa, on se tunnustuksensa ansainnut muutamankin kerran.