Haastattelin kirjan moneen kertaan lukenutta 10-vuotiasta Ella-asiantuntijaa.
Mitä kirjassa tapahtuu, kerro lyhyesti?
- Ellan luokan pitää järjestää äitienpäiväkonsertti, josta tulee ooppera. Opettajan karttakeppi on hukassa eikä hän pysty opettamaan. Ella kavereineen lähtee etsimään karttakeppiä koulusta. Esimerkiksi he etsivät kuudennesta luokasta, jossa asuu örkkejä ja erkkejä. Ja ehkä lohikäärme.
”Käytävä hämärtyi loppua kohden ja varjot hiipivät yli lattian. Me lähestyimme koulun pelottavinta osaa. Siellä olivat kuudes luokka ja rehtorin kanslia. Mordor ja Tuomiovuori. Kuudesluokkalaisten takit ja kengät näyttivät kamalan suurilta ja haisivat omituisilta. Kukkasilta ja kellarilta. Me hiivimme luokan oven taakse ja kuuntelimme. Sisältä kuului tasaista murinaa ja huokauksia. Aivan kuin suuri peto, lohikäärme vaikka olisi hengittänyt luolassaan. Me katsoimme Paten kanssa toisiamme.”
Mikä kirjassa oli parasta? Naurattiko kirja sinua?
- Vähän nauratti, kun luin sitä ekan kerran. Olen lukenut tämän kolmesti tai neljästi. Pidän kaikista Ella-kirjoista, olen lukenut melkein kaikki. Maukka ja Väykkä -kirjoja en jaksa lukea, ne vaikuttavat tylsiltä.
Oliko kirjassa jotain, mitä olisi toivonut olevan eri lailla?
- Kaikki oli hyvin ja sopivasti.
Miten nopeasti luet yhden kirjan?
- Noin päivässä tai parissa, riippuu siitä, onko koulupäivä.
Mitä pidit kirjan kannesta ja ulkoasusta?
Kannen kuva on hieno ja värit hyvät. Kirjassa olisi voinut olla sisällä [näyttää sisäkantta] kaikkien tyyppien kuvat.
Kenelle suosittelisit tätä kirjaa?
- Kaikille! Pojille, tytöille, äideille, isille, opettajille, kummitädeille ja kummisedille.
Ehkä laitamme asiantuntijan vinkin korvan taakse?
Muualla: Lumiomena lapsineen nauroi vedet silmissä. Hämeenlinnassa tehtiin kirjasta teatteria.
Timo Parvela: Ella ja kadonnut karttakeppi. Tammi 2012.
Haastattelu on osa Lukukeskuksen lukuviikko-kampanjaa, jonka tarkoituksena on houkutella lapsia ja nuoria lukemisen pariin. #lukuviikko
Mitä kirjassa tapahtuu, kerro lyhyesti?
- Ellan luokan pitää järjestää äitienpäiväkonsertti, josta tulee ooppera. Opettajan karttakeppi on hukassa eikä hän pysty opettamaan. Ella kavereineen lähtee etsimään karttakeppiä koulusta. Esimerkiksi he etsivät kuudennesta luokasta, jossa asuu örkkejä ja erkkejä. Ja ehkä lohikäärme.
”Käytävä hämärtyi loppua kohden ja varjot hiipivät yli lattian. Me lähestyimme koulun pelottavinta osaa. Siellä olivat kuudes luokka ja rehtorin kanslia. Mordor ja Tuomiovuori. Kuudesluokkalaisten takit ja kengät näyttivät kamalan suurilta ja haisivat omituisilta. Kukkasilta ja kellarilta. Me hiivimme luokan oven taakse ja kuuntelimme. Sisältä kuului tasaista murinaa ja huokauksia. Aivan kuin suuri peto, lohikäärme vaikka olisi hengittänyt luolassaan. Me katsoimme Paten kanssa toisiamme.”
Mikä kirjassa oli parasta? Naurattiko kirja sinua?
- Vähän nauratti, kun luin sitä ekan kerran. Olen lukenut tämän kolmesti tai neljästi. Pidän kaikista Ella-kirjoista, olen lukenut melkein kaikki. Maukka ja Väykkä -kirjoja en jaksa lukea, ne vaikuttavat tylsiltä.
Oliko kirjassa jotain, mitä olisi toivonut olevan eri lailla?
- Kaikki oli hyvin ja sopivasti.
Miten nopeasti luet yhden kirjan?
- Noin päivässä tai parissa, riippuu siitä, onko koulupäivä.
Mitä pidit kirjan kannesta ja ulkoasusta?
Kannen kuva on hieno ja värit hyvät. Kirjassa olisi voinut olla sisällä [näyttää sisäkantta] kaikkien tyyppien kuvat.
Kenelle suosittelisit tätä kirjaa?
- Kaikille! Pojille, tytöille, äideille, isille, opettajille, kummitädeille ja kummisedille.
Ehkä laitamme asiantuntijan vinkin korvan taakse?
Muualla: Lumiomena lapsineen nauroi vedet silmissä. Hämeenlinnassa tehtiin kirjasta teatteria.
Timo Parvela: Ella ja kadonnut karttakeppi. Tammi 2012.



