Kaikki peliin

Nichollsin Sinä päivänä on kiva ja nokkela viihdyttäjä, mutta ei sen kummemmin jäänyt mieleen. En ole leffaakaan nähnyt, pitäisi varmaan - se saattaisi tuoda uutta hohtoa tarinaan, jolle en ihan täysin lämmennyt. Brittihuumorin tästä ilmenemistavasta pidän kuitenkin paljon; mieleen tulee Nick Hornby tai vaikka Douglas Adams tai Sophie Kinsella. Erilaisia, tiedän, mutta yhteistä on lämmin huumori, joka ei nolostuta lukijaa.

Kaikki peliin on opiskeluaan aloittelevan Brianin aikuistumiskertomus. Hänellä on selkeä käsitys siitä, millainen ihminen hän on - jos ei ihan vielä, niin tuota pikaa. Intellektuelli, syvällisen älykäs ja sivistynyt. Totuus ei kuitenkaan täysin vastaa kuvitelmia, hän joutuu huomaamaan kamppaillessaan aknen, tiedonkartuttamisen ja opiskelijoiden seuraelämän vaatimuksissa parhaansa mukaan.

Ajatukset vie suuri ihastuminen hurmaavaan Aliceen, oma perhetaustakin mietityttää, ja suunnitelmia sekoittavat myös kaverit, joiden kanssa tulee tehtyä kaikenlaista ei-aina-niin-intellektuellia. Suosittuun tv-sarjaan, Yliopistovisaan, osallistuminen on jo älyllistä puolta tai vaatii ainakin hyvää muistia.

Visailusta kirjailija on napannut idean laittaa jokaisen luvun alkuun knoppikysymyksen vastauksineen johdannoksi. Kun lukija huomaa, että kysymyksen aihe liittyy jotenkin tulevaan lukuun, herää mielenkiinto ja johdannon lukee uudella kiinnostuksella. Ratkaisu siis toimii, erikoista kyllä. Minulla on käsitys, että vastaavalla tavalla käytetyt irralliset vitsit tai runot tai tekstinpätkät eivät yleensä tuo lukijalle mitään lisää, vaan ovat tylsiä tai tekotaiteellisia. Mutta tässä ne eivät ainakaan häirinneet sujuvaa lukemista.

Kirjailija piirtää Brianista elävän kuvan; hän on todellinen hahmo, kaikessa pöllöydessään ja liikuttavuudessaan uskottava nuori miehenalku. Tapahtumia on tietysti draaman, tai paremminkin komedian, vuoksi vedetty överiksi, mutta perusasetelma on klassinen: nuoruus voi olla juuri noin hankalaa ja ihanaa. Nauroin monesti kaverin onnettomille puuhille, mutta ilman ivaa. Kirjan tunnelma on lämmin ja ymmärtävä, ja pidin siitä kovasti. Tapahtumat sijoittuvat 1980-luvulle, jolle oma vastaava ikäni, joten senkin puoleen tarina kolahtaa. Ehkä myös siksi, että ennakko-odotukset eivät olleet niin korkealla kuin Sinä päivänä -kirjalla.

Alkukielellä kirjan lukivat ainakin Pekka ja Sara.

David Nicholls: Kaikki peliin. Otava 2012. Suomentanut Sauli Santikko.