Jouko Heikura: Asemapaikka New York

Ensimmäisen kerran tutustuin Rakel Vargaan, o.s. Ahoon, naisen työskennellessä helsinkiläisen sanomalehden Yhdysvaltain kirjeenvaihtajana.

Rakel joutuu vasten tahtoaan todistajaksi tapahtumalle, joka aloittaa kirjan ja löyhästi toimii juonena kirjanmittaiselle rikostyyppiselle tarinalle. Nuoren miehen ikkunasta putoaminen - itsemurha vai murha?

Se on vasta alkua taivaalta sataville ihmisille. Ajankohta on nimittäin WTC-terrori-iskujen, jota Rakel paikan päällä seuraa. Sitä ennen kirja on ehtinyt esitellä kaupunkia ja sen ilmiöitä, arkisista pastramisandwichien syömisistä dinereihin ja deittikulttuuriin (juu, Sex and the City on mainittu monesti). Kerjäläisiä, upporikkaita. Huumeita - hyvin vahvasti mukana etenkin hyvinvoivien elämässä. Arkkitehtuuria ja tunnettujen rakennusten kommentointia. Empire State Building on "yhteinen erektio", ja

"Kaksoistornit eivät piitanneet edes Atlantilta hyökkäävistä myrskyistä, vaan reagoivat niihin rennosti kuin kaksi jazzklubin baaritiskillä jammaavaa jättiläistä."

Kirjailijalla on mainioita vertauskuvia ja nokkelaa sanankäyttöä, joka tosin joissakin kohtaa piipahtaa paasaamisen puolella, kuten amerikkalaisia aselakeja käsittelevissä osuuksissa. Kaunokirjallisesti se ei kirjaa paranna, mutta en pannut pahakseni, sillä olen asiasta samaa mieltä. Väkivalta ei vähene aseiden määrää lisäämällä.

Tuntuu kuin Heikura olisi kerännyt kaikki julkisuudessa isoimmin esiintyneet amerikkalaiset ilmiöt: ehkä kirja olisi hyötynyt tarkemmasta keskittymisestä joihinkin syvällisemmin, sillä kirjoittaja on itse asunut kaupungissa ja siten varmaan osaisi kertoa niistä enemmän kuin jo medioista olemme lukeneet. Tosin nautin kyllä tästäkin matkasta! Ja legendaarinen hotelli Chelsea on kuvattu ansaitsemallaan tavalla. Siellä asuivat tunnetut muusikot, kirjailijat ja muut taiteilijat.

Rakel piipahtaa työmatkalla myös Los Angelesissa ja toisella Washingtonissa; missäpä muualla kuin itse isoa johtajaa tapaamassa. Ei vähä mitään, tuumii Heikura, ja sehän sopii lukijalle. Kirja on kuin amerikkalaisuuden abc, romaanin muotoon naamioituna. Ei siis ihan kumpaakaan, mutta viihdyttävä silti.

"...mitä muuta nainen tarvitsi New Yorkissa kuin herkullisia juoruja kertovan homokampaajan, jämerän gynelogin, pirullisen personal trainerin ja spanielilta näyttävän terapeutin. Rakelista tulisi aito newyorkilainen vasta kun hänellä oli ne kaikki."

Mukava tutustuminen, jonka perusteella saatan tutustua Rakelin aiempiinkin asemapaikkoihin Bosniassa ja Lontoossa. Kirjan huolimaton oikoluku hieman häiritsi - tämä olisi niin helppo korjata (oikeinkirjoitus ja verbimuodot kuntoon). Heikura kuitenkin oikeasti on nähnyt asioita, joista kirjoittaa, toimittajatyyliin.

Kenelle: NYCistä kiinnostuneille, toimittajatyyliä sietäville, kirjan kanssa matkaileville.

Muualla: Kirjailija toteaa reporttityyliin asioita, sanoo Mari A, joka on tutustunut myös Heikuran aiempiin kirjoihin. Kuten minulle, myös Kristalle nimi oli uusi, ja hän suosittelee lämpimästi.

Jouko Heikura: Asemapaikka New York. Gummerus 2015.

Helmet-haasteesta 2016 täppä kohtaan 8: "Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin".