Kati Tervo: Rapsuta minua ja muita kirjoituksia

Juhannukseen ja kesään oiva otsikko kirjalla: nyt juuri lempeää rapsutusta kaipaa niin moni asia, kuten mökin piha sekä talven taistoista toipuva mieli ja keho.

Kirja koostuu kolumneista, joista kukin keskittyy omaan arkiseen aiheeseensa keski-ikäisen naisen silmin katsottuna, lapsenkasvatuksesta kirjailijuuteen, mainonnasta koirakuumeeseen. Ne kertovat kirjoittajan havaintoja ja mielipiteitä hötkyilemättä, terveellä järjellä ja itsestäänselvällä tasa-arvoisuusotteella.

Elämänkokemus näkyy kypsien ajatusten lisäksi menneiden muisteluna ("Olen siinä iässä, että torvisoitto ja Suomen liput herkistävät), vaikka pääosin eletään vahvasti tätä päivää. Lapsuuden villahousupakot ja nuoruuden Leningradin-matkat putkahtelevat silti mieleen. Maailman muutos näkyy monin tavoin, eikä aina todellakaan huonompaan suuntaan.

"Minua häiritsi vielä jonkin aikaa sitten, jollen ollut varma näkemäni ihmisen sukupuolesta. Nyt asia ei vaivaa minua lainkaan. Meitä on niin monenlaisia."

Rakkaudesta puhutaan tietysti. Rakastumisesta ja rakastamisesta, ja siitä, miten vuosikymmenien yhdessä olon jälkeen tunne voi roihuta. Ja siitä, miten roihua elävöittää kummasti vaikkapa hikinen matka Lappiin junan makuuvaunussa (ja takaisin). Tai "auringon alamaisuuden" tunteesta keväällä:

"Tulee halattua ja lausahdettua lempeitä sanoja, jotka nukkuivat pitkän talviunen. Painoja nosteleva mies komistuu silmissä. Lapsi sanoo hassuksi. Nuorrun, ja mahla virtaa suonissani. Sydän hypähtelee ilosta ja olemassaolosta. Olen huoleton hattarapää."

Boheemisuudesta kiinnostava havainto: "Tuntemani taiteilijat ja heistä erityisesti kirjailijat arvostavat suuresti kodin ja työtilan järjestystä ja ovat kaikin puolin säntillisiä ihmisiä." Vieläkö joku uskoo taitelijaelämän olevan jotain muuta - tässäkin maailma ja sukupolvi on muuttunut kovin.

Tervon vahvuudet ovat kotoisan, viihdyttävän tunnelman luominen sekä tarkan napakka ja elävä suomen kieli. Lauseet ovat helppolukuisia, tarinat huolella koostettuja ja turhuuksista karsittuja. Sanastossa minua viehättävät monet kohdat, kuten "rytkymylläkkä" (joka ei muuten viittaa erotiikkaan) tai "suven siemailu". Tai "hämäränhyssy", oma hyggemme.

Jotenkin liitän kirjailijan sympaattiset työt aina kesään, lieneekö syy Kesäpäiväkirjan? Sen tavoin tämäkin kirja sopii luettavaksi tarina tai pari kerrallaan vaikka saunanlämmityksen lomassa, selän vihtomisrapsuttelua odotellessa, leppoisaan tunnelmaan virittäytyessä.

Kenelle: Arkista sietäville, lukulihaksen lempeää rapsuttelua kaipaavalle.

Muualla: Pieneen kirjaan on Tervo saanut mahtumaan osuvasti huumorilla höystettynä sen, mitä on tulla keski-ikäiseksi suomalaiseksi naiseksi, sanoo Luetut kirjat.

Kati Tervo: Rapsuta minua ja muita kirjoituksia. Otava 2018. Kansi: Päivi Puustinen.