sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Pidä huolta äidistä

Äiti ja lapsi. Yksi maailman vanhimmista, rakastetuimmista, käsitellyimmistä, kiistellyimmistä ja tunteikkaista aiheista. Eteläkorealaisen Kyung-sook Shinin käsittelyssä tarina nousee jälleen polttavan ajankohtaiseksi ja herkällä otteellaan ja aitoudellaan lukijaa koskettavaksi.

Lähes seitsemänkymppisellä rouvalla, Park So-nyolla, on neljä aikuista lasta ja aviomies, joiden hyvinvointiin ja hoitamiseen rouva on käyttänyt koko aikuisen elämänsä. Ahkera ja osaava maalaisnainen on tottunut kasvattamaan niin eläimiä, kasveja kuin lapsiakin. Hän ei ole antanut köyhyyden lannistaa eikä nälän vaivata perhettään, vaikka riisiastian pohja on joskus kammottavasti häämöttänyt.

Nyt lapset ovat jo omillaan ja muuttaneet kaupunkiin, Souliin. Joskus harvoin vanhemmat käyvät heitä pikaisesti tervehtimässä; ruualla raskaasti lastattuna luku- ja kirjoitustaidoton äiti uskaltautuu suurkaupungin vilinään epäröimättä heti, kun joku lapsista tarvitsee jotain.

Eräällä käynnillä rouva katoaa. Aviomies pinkoo tapansa mukaisesti pari askelta edellä ja hyppää metrojunaan. Vasta junan liikkuessa mies tajuaa, ettei vaimo ehtinyt mukaan. Mitä tapahtui, mihin hän joutui?

Alkaa etsintäoperaatio. Kukaan perheestä ei osaa kertoa juuri mitään hävinneestä perheenäidistä. Miten tämä oli voinut? Miten oli terveyden laita? Oliko äidillä kaikki hyvin?

Tarina on yleismaailmallinen ja ajaton: se on sama kaikkialla, maasta ja ajankohdasta riippumatta. Se on painava ja sisältää surua, mutta myös iloa ja rakkautta. Teksti on helppolukuista ja selkeää, mutta täyteläistä tasoineen ja sävyineen, joita tuo moniääninen kertojaratkaisu. Myös suomennos on luontevaa ja nautittavaa. Klassikon aineksia. Kyseessä on muuten ensimmäinen suomennos eteläkorealaisesta kirjasta, kertoo kustantaja. Hieno avaus!

Tuntuuko kirja raskaalta? Riippuu lukijan äitisuhteesta, luulen. Ja siinä piilee tarinan nerous. Se on juuri niin henkilökohtainen kuin lukija sen tulkitsee. Vaikka kirjassa ollaan vaatimattomissa oloissa yhteiskunnassa, jossa naisen paikka on selkeästi määritelty, olemmeko erilaisia muualla? Äidille soitto unohtuu helposti, käynneistä puhumattakaan. Pistääkö omatuntoon, kirveleekö katumus? Oletko kiitollisuuden puolella vai kannatko kaunaa? Osaisitko oikeasti kertoa tarinan oman äitisi elämästä? Äläkä väitä, ettet välitä. Jossain vaiheessa asia varmasti mietityttää.

Hieno, taitava kirja, joka liikuttaa. Se ei ole räväkkä ilotulite, vaan hitaasti syttyvää ja kipeästi räjähtävää lajia. Loppuosan lievän ylisentimentaalisuuden antaa helposti anteeksi, sillä kokonaisuutena kirja tuo koruttomasti paljon ajateltavaa ja onnistuu koskettamaan aidosti, mutta kuin ihmeen kaupalla liikaa syyllistämättä ja jopa yhteisyyden tunnetta vahvistamalla. Tällaista elämä on, tällaisia me ihmiset olemme. Eteläkorealaiset maisemat, tavat ja ruuat ovat ekstraa ei-aasialaiselle lukijalle, mutta eivät muuta ikiaikaista perustarinaa, joka voisi olla mistä vain. Etenkin tuo ruoka-asia on vahvasti esillä: poikasten ruokkiminen, hengissä säilyminen, olemassaolomme perusedellytys. Kirjailija kuvaa sitä upeasti. Myös maalta kaupunkiin siirtyminen on yleismaailmallinen ilmiö.

Kenelle: Heille, joilla on tai on ollut äiti. Heille, joilla on äititrauma tai jotka inhoavat äititunteilua. Vakavuutta sietäville. Äideille mietittäväksi, millaisen tarinan he jättävät lapsilleen. Takuuvarman hyvää lukemista hakeville.

Muualla: Sara kuvaa kirjan tehokasta rakennetta. Norkku liikuttui toisellakin lukukerralla. Kipeän kaunis tarina äidinrakkaudesta, sanoo Mai.  Tuija toteaa, että tematiikka koskettaa kulttuurista riippumatta, ja se, mikä on kulttuurisidonnaista, kuvataan kiinnostavasti. Maaria rakastaa kirjallisuutta etenkin tällaisen kirjan luettuaan. Jotain kertoo myös se, että kirjaa on myyty Koreassa yli kaksi miljoonaa kappaletta, se käännetty yli 20 kielelle ja julkaistu 36 maassa.

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä. Into 2015. Suomennos Taru Salminen.

Kirjailija on parhaillaan Suomen-vierailulla: voit tavata hänet Helsingissä tiistaina 9.6. kello 15.30 Gaudeamus Kirjassa, os. Vuorikatu 7, ja Turussa 10.6. klo 16.30 Pienessä kirjapuodissa, os. Yliopistokatu 28. Myös suomentaja on paikalla.



12 kommenttia:

  1. Huh, hyvin olet saanut jo tähän postaukseen välitettyä tietynlaisen intensiivisyyden. Tästä teoksesta olen kuullut puhuttavan muuallakin ja vähän voisi ehkä kiinnostaa lukeminen. En ole aikaisemmin muistaakseni juuri eteläkorealaisia teoksia lukenutkaan, joten tästä voisi olla hyvä aloittaa. :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä jos noin on, Tiina, kiitos! Luulen että eteläkorealainen kirjallisuus on useimmille uutta, ainakin minulle. Mutta jos on tätä luokkaa, niin vau! Ehkä aloitamme parhaasta päästä?

    VastaaPoista
  3. Kirjailija oli muistaakseni kirjoittanut jo useampia kirjoja ja on huippusuosittu Etelä-Koreassa. Toivottavasti hänen kirjojaan suomennetaan lisää, sillä tämä oli todella hieno kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan niin, Mai, olisi tosi hienoa saada näitä lisää. Ainakin tämä kirja on niin nappiosuma, että uskoisi muidenkin olevan laadukkaita.

      Poista
  4. Vau Arja, todella hienosti kirjoitettu! <3 Tekstistäsi tavoitin nyt kirkkaana sen ajatuksen, joka oli kirjaa lukiessani mielessäni jotenkin aivan sumeana. :D Siis kun kirjoitat: "Tuntuuko kirja raskaalta? Riippuu lukijan äitisuhteesta, luulen. Ja siinä piilee tarinan nerous. Se on juuri niin henkilökohtainen kuin lukija sen tulkitsee." -- niin toden totta, tämä kirjahan on tosiaankin tavallaan lukijan oman äitisuhteen peili, ja tarina näyttäytyy jokaiselle lukijalle varmasti hieman erisävyisenä.

    Ja kyllä, hieno kirja tämä on, mieleen vahvasti painuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, kiitos! <3 Uskon, että juuri tuo on kirjan suuren suosion salaisuus - että jokainen tulkitsee sitä juuri oman kokemuksensa ja ikänsä mukaisesti, ottaa siitä ne kohdat, jotka osuvat. Siksi se sopii jokaiselle. Ja uskon myös tarinan kestävän aikaa ja useita lukemisia juuri tämän vuoksi. Toistan itseäni: klassikkoainesta.

      Poista
  5. Ihanasti kirjoitat ihanasta kirjahelmestä. Olen yhä niin vaikuttunut. Oi. Ehkäpä tapaamme huomenna Gaudeamuksella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, helmi tosiaan! Voi olla että tavataan, ois mahtava tavata tämä(kin) kirjailija :-) tai siis nähdä edes vilaukselta.

      Poista
  6. Hyvin otat esille sen, että lukukokemukseen vaikuttaa oma äitisuhde. Tuumaan vielä tuosta kulmasta omaa lukukokemustani. Hyvä veto!

    VastaaPoista
  7. Todella hieno kirja. Lukukokemus ei ole unohtunut. Tilasin kirjan luettuani englanniksi ja yhä minä odotan sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat sen Ulla pian. Tosin tarina ei vanhene. Tämä käännös on tehty suoraan alkukielestä suomeen, ei englannin kautta, sikälikin hieno juttu. Ja hyvä käännös.

      Poista