Jännitystä x 3

Koukuttavaa jännitysviihdettä on kertakaikkiaan joskus saatava.

Sadie muuttaa tyttärensä kanssa Lontooseen ja laittaa tytön, Robinin, hyvään kouluun, koska tädin perintö niin velvoittaa. Koulussa ja etenkin vanhemmilla on tarkka hierarkia; armottomat äidit piiskaavat tyttöjään yhä parempiin suorituksiin, ja  vanhempien on osallistuttava tiiviisti tapahtumiin, herkkumyyjäisiin, hierarkian ylläpitämiseen... 

Sadie ei suostu tällaiseen ja joutuu heti huonoihin väleihin äitien johtohahmojen, etenkin Julian, kanssa. Jokunen ystäväkin löytyy, kuten Nicole, mutta tämäkään ei uskalla uhmata Julian kuningatarasemaa. Asetelma tuntuu tutulta, ainakin Liane Moriartyn Mustat valkeat valheet kertoi samantyyppisestä tilanteesta.

Tuttuudesta huolimatta tarina on tehokas koukuttaja; piti lukea lähes yhteen putkeen. Kun leipomisvuorojen jakoakin karmeampia tapauksia alkaa ilmaantua, meno on vauhdikasta ja kirjailija osaa mainiosti kieputtaa lukijan epäilyksiä milloin mihinkin suuntaan. 

Olisin pärjännyt hyvin ilman kursiivilla kirjoitettuja nimettömän kertojan jaksoja, joita on ripoteltu Sadien minäkerronnan väliin. Kyllä ne hieman lisää tiedonmurusilla ruokkivat, ja tarkoitus lie myös nostattaa pelottavuutta, mutta minusta ne olivat turhia. Mutta kokonaisuus on yllättävän jännittävä ja tehokkaasti paketoitu. 

Harriet Tyce: Kaikki valheesi. Otava 2020. (The lies you told) Suomennos Oona Nyström. 

Lunta, lisää lunta! Nyt ei olla minulle edes kirjallisesti tutussa ympäristössä: Alpeilla laskettelumajalla, jonne ei pääse tietä pitkin, vaan loppumatka taitetaan funikulaarilla (kiitos Turku, tunnemme nykyisin kaikki tämän sanan!). Hyi ja hui, en voisi kuvitella pelottavampaa sijaintia (hiihdän kyllä, mutta alamäkiä välttelen). Korkeus, huono saavutettavuus ja lumivyöryjen mahdollisuus - ja kaiken keskelle työporukka kokoustamaan! 

Toisin kuin edellisessä, jo alkuasetelma on hyinen. Mutta tarina ei ole yhtä koukuttava, vaikka siinä on kiintoisia elementtejä. Sovellusfirma, jonka kehityksestä kokouksessa keskustellaan, on vaiheessa, jossa on tehtävä isoja päätöksiä jatkon kannalta. Itse sovellus muuten kuulostaa näppärältä idealta, se liittyy musiikin kuunteluun. Matkalla ovat mukana yrityksen omistajat ja avainhenkilöt, joiden on tarkoitus lasketella työasioiden lomassa, majaa pitävien Erinin ja Dannyn hoivissa. Ware jaarittelee liikaa kertoessaan ihmisten pienistä tekemisistä, keskusteluista ja motiiveista, toistoa ja tyhjäkäyntiä on turhaan, ja jotenkin töksähtävästi päädytään christiemäiseen tilanteeseen, jossa väki alkaa yksi kerrallaan kadota tai kuolla.

Pakkohan tarina on lukea loppuun syyllisen selvittämiseksi, mutta pitkästyin. Plussia ovat hyytävä ympäristö ja työkauhujen tuominen sinne (muistiin: älä järjestä tiimikokousta Alpeilla) sekä yllätys: Muumit mainittu! Ja aihehan sopii erinomaisesti tällaiseen lumitalveen. Nostaa kiitollisuutta omasta lämpimästä kodista, josta pääsee mihin haluaa ja voi palata milloin haluaa.

Ruth Ware: Lumimyrsky. Otava 2020. (One by one) Suomennos Antti Saarilahti. 

Kotimaista jännäystä välillä. Niko Rantsi on KRP:n rikosylikonstaapeli, jonka painokas esikoisdekkari käyttää osaavasti genren keinoja. Päähenkilö Veli-Matti Suojanen, poliisi totta kai, kohtaa hankaluuksia. Joku nilkki vainoaa häntä, ja vanha kaveri joutuu pulaan, jossa ammattietiikka ja lojaalisuus ystävää kohtaan joutuvat tosi koetukselle. Mistä tulee mieleen Netflixin Suits-sarjan alkuosan yksi juonne, mutta Rantsi ei huumoria viljele kyseisen sarjan tapaan.

Hyvin todentuntuista, suomalaiselle sopivaa realismia sekä rikollismaailman ja etenkin poliisin toiminnan kuvausta. Rankkuus tulee tapahtumakuvioista enemmän kuin väkivallanteoista, joita tietenkään ei voi poliisidekkarissa välttää, mutta verenvuodatuksella ei turhaan mässäillä. Sujuvasti kotimaiseen jäyhään mentaliteettiin tehty ja sujuvasti luettu. Kirjaan on tulossa jatkoa, luulen, sillä asioita jää auki. Paikat, joissa liikutaan, sijaitsevat pääosin eteläisessä Suomessa, kuten Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä, paikalliset löytävät sieltä tuttuja kulmia ja maisemia. Jos poliisityö kiinnostaa, varmasti tämäkin kirja sen tekee. Pidin tyylistä ja todentunnusta, jossa ei kikkailla ekstraa. 

Niko Rantsi: Sinun puolestasi vuodatettu. Tammi 2020. Kansi Markko Taina.