maanantai 21. huhtikuuta 2025

Maarit Verronen: Sunfloweria

Jälleen vaikuttavaa Verrosta: hänen kirjoissaan on aina jotain mystistä ja alitajuntaa tavoittelevaa, vaikka tyylilaji on vaihtunut vuosien mittaan realistisemmaksi. Silti tämäkin kirja tuli uniin, ja tietyt kohdat varmasti palaavat mieleen monta kertaa.

Suurvalta Greatwrathenia on hyökännyt pieneen Sunfloweriaan, joka puolustautuu henkensä edestä, johtajanaan vahva presidentti Greenoz, entinen tv-näyttelijä. Sotatilasta huolimatta maahan järjestetään Suomesta erikoinen bussimatka kulttuurivaihdon nimissä. Sananvapausjärjestön organisoima matka on ilmainen rohkeille lähtijöille, joihin kuuluu myös Nea, neuvokas ja käytännöllinen nainen, tuttu hahmo eri nimillä aiemmista Verrosen kirjoista. Hän haluaa tukea Sunfloweriaa ja nähdä tilanteen itse. Voisiko hän auttaa jotenkin?

Matkan muut osallistujat eivät ole Nealle ennestään tuttuja. Jokaiselle osoitetaan bussista oma lokero nukkumiseen, ja tavaraa saa ottaa mukaan vain minimaalisesti. Polttoainetta, vettä ja ruokaa on varattu niin, etteivät yllätykset - joita epävakaassa maassa on odotettavissa - sotke koko reittisuunnitelmaa. Tarkoitus on tavata kulttuurin tekijöitä, taiteilijoita, paikallista johtoakin, jos se onnistuu. Järjestelyt vaikuttavat järkeenkäyviltä, vaikka koko matkaidea ehkä ei. Myös Nea alkaa pohtia, mikä mahtaa olla reissun perimmäinen tarkoitus ja keitä ovat sen tuntemattomat sponsorit, sillä outoja ristiriitoja alkaa nousta esiin. 

"Kaikesta huolimatta tuntui kummallisen turvalliselta olla pieni ihminen suuressa kaupungissa, jota pommitettiin. Kvelan ilmatorjunta toimi melko hyvin."

Lisäriesana on pandemia, virusmuunnos, joka "tappoi entistä ärhäkämmin." Nea huomaa olevansa yleinen mentori ja se, jolta epätietoiset kyselevät neuvoja eri tilanteissa.

"Siis kyse ei ollut siitä, kuka vaikutti tietävältä, vaan siitä, keneltä uskalsi kysyä. Asiallisilta ja levollisilta yksin liikkuvilta naisilta kysyttiin kokemukseni mukaan aina. Sokkeloisen kaupan hevi-osastolla sitä, missä on vaaka, ja vieraankin kaupungin kadulla sitä missä on rautatieasema."

Matkalla tosiaan tavataan kulttuuriväkeä ja koetaan taide-esityksiä: nukketeatteria, konsertteja, musikaalia ja jopa kansanjuhlaa. Musiikki vetoaa Neaan, vaikka tunnelma kiristyy matkalaisten kesken,  sotatoimet ovat jatkuva uhka eikä kuolemiltakaan vältytä. Tilanne kärjistyy niin, että Nea joutuu ottamaan aktiivisen roolin, jolla on suuri merkitys niin matkalaisille kuin koko maalle. 

Trillerimäiset tapahtumat kerrotaan lakonisen rauhallisesti, mikä luo omanlaisensa oudon tunnelman. Kaikki on hullun mielikuvituksellista, mutta silti todentuntuista. Kuvaukset Sunflowerian presidentin työpäivistä ovat suorastaan dokumentinomaisia - juuri noin voi ajatella tapahtuvan todellisuudessa. Tai siis siinä maassa, josta puhutaan. 

Suora ja selkeä kannanotto nykyiseen sotaan ja sen lopputulemaan. Kuin katselisi laajennettua todellisuutta tai sodan maisemaa uudesta kulmasta. Kuten bussin kyydistä.

Kenelle: Sotaa pelkääville ja inhoaville. Ulkopuolista uutta näkökulmaa sotaan etsiville. Fiktion voimaa arvostaville. Ukrainan puolustajille.

Maarit Verronen: Sunfloweria. Aviador 2025. Kansi Satu Enstedt. 

Aiempaa Maarit Verrosta blogissa:

Hiljaiset joet
Varjonainen
Orionin vyö
Muutama lämmin päivä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti