Chick-lit-viihteen mestari, Sophie Kinsella, osaa naurattamisen taidon. Himoshoppaajamaista huumoria tarjoaa Hääyöaie, jonka juoni on mitä hölmöin: Lottie haluaa naimisiin, mutta poikaystävä ei, joten Lottie jättää nuivan kaverin ja hankkiutuu pikapikaa uuteen romanssiin nuoruudenrakkautensa kanssa. Tositarkoituksella, mutta seksi säästetään avioliittoon. Lottie haluaa hoitaa avioitumisensa vanhanaikaisen kunniakkaasti ja romanttisesti.Salama-avioliitto ei kuitenkaan ehdi saada täyttymystään,ennen kuin Lottien sisko Fliss alkaa laittaa kapuloita rattaisiin. Hän ei hyväksy siskonsa aikeita, vaan tämän tuntien ennustaa katumusta ja harmeja pikaistuksista tehdystä päätöksestä. Hääyö ei siis saa toteutua, jotta avioliitto voidaan mitätöidä, kunhan Fliss saa siskon järkiinsä.
Flissin kanssa samaa mieltä on Lottien jättämä poikaystävä Richard, joka on tullut katumapäälle avioliiton suhteen. Siispä Lottie ja upouusi aviomies Ben saavat kokea monenlaisia outoja esteita pyrkiessään viettämään yhteistä yötä ihanalla häämatkallaan Kreikkaan.
Kuinka käy, voi arvata, muttei se haittaa. Juju on tavassa kertoa hauskasti, joten kirjan parissa viihtyy mainiosti ainakin näin lomanalkupäivänä kommelluksille hihitellessä. Pisteitä myös kirjan suomennokselle ja etenkin sen nimelle, joka on klassinen esimerkki suomen kielen vokaalipitoisista sanoista. Ja tässä se osuu täysin maaliin.
Sophie Kinsella: Hääyöaie. WSOY 2014. Suomennos Aila Herronen.
Tässä on kiva kansi. Sophie Kinsellaa en olekaan lukenut, mutta kun Marian Keyes osoittautui kivaksi kevyeksi, ehkä tätäkin uskaltaisi kokeilla. Juoni tuntuisi olevaa sopivaa kesälomaluettavaa vaikka rantsulle. :)
VastaaPoistaKeyesistä pidän minäkin! Hänen aiheensa ovat rankkojakin, mutta tekstit tehty huumorilla. Juu rantaan tämän voi hyvin ottaa.
PoistaMinäkin nauroin tätä lukiessa välillä ääneen ja viihdyinkin kirjan parissa hyvin. Silti vitsi tuntui minusta vähän liian pitkitetyltä. No, hauskaa ja viihdyttävää kuitenkin, joten en voi valittaa :)
VastaaPoistaMaija, se varsinainen vitsi on ihan hölmö, mutta juju onkin tavassa kertoa hauskasti ja viihdyttävästi, ja sen Kinsella osaa. Ei valiteta :-)
PoistaChicklit on mulle ihan tuntematon planeetta. Oliskohan tämä Kinsella niitä, joiden avulla sitä kannattaisi alkaa valloittamaan?
VastaaPoistaKinsellan Himoshoppaajat ovat hauskoja! Tämäkin on ok, mutta lähtisin liikkeelle edellä mainituista. Ja kai tunnet Bridget Jonesin? Lisäksi hyviä ovat Melissa Banksin Nyt nappaa ja Hanne-Vibeke Holstit. Nämä nyt tuli äkkiä mieleen chick-litin suosikeistani. Mutta Erja, pakko myöntää, että ikäkin vaikuttaa, ei tää genre enää niin iske kuin joskus nuorempana.
PoistaVihdoinkin muistin laittaa Hääyöaikeen varaukseen kirjastosta (olen onnistunut toistuvasti unohtamaan kirjan nimen, se ei millään jää päähäni). Tällaista kepeyttä kaipaan säännöllisesti rankempien kirjojen väliin.
VastaaPoistaKepeyttä tarvitaan ilman muuta välillä! Minusta taas kirjan nimi on niin hauska, että sen muistan varmasti, vaikka sisältö unohtuisi (kuten pian käy).
PoistaAi, Kinsellalta on tullut uutuus! Hyvin olen taas perillä asioista.. Tämä menee kyllä heti lukulistalle!
VastaaPoistatohveli, uutuus kannattaa laittaa listalle, jos Kinselloista pitää, häneltä on välillä tullut pari ei-niin-hauskaa kirjaa, mutta tämä on taas sitä itseään.
PoistaOlen lukenut kaikki muut Kinsellalta suomennetut teokset, joten on aika selvää, että tulen tämänkin jossain vaiheessa lukemaan. Soitellaan, soitellaan -teosta kuitenkin viimeksi lukiessani aloin miettiä, että jaksavatkohan Kinsellan kirjat enää niin naurattaa, ne kun tuntuvat pyörivän jatkuvasti vähän saman idean ympärillä. Toivottavasti tämä on edeltävää teostaan parempi, vaikka siitäkin sitten loppujen lopuksi tykkäsin.
VastaaPoistaMinusta tämä oli paria edellistä hauskempi - kummitusjuttua ja tuota mainitsemaasi - vaikka juoni on ihan b-luokan leffaa. Nauratti silti. Toivon ja luulen, että sinuakin.
Poista