keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

Enni Mustonen: Tekijä. Syrjästäkatsojan tarinoita 10, viimeinen osa.

Kymmenen kirjaa yhdeksään vuoteen. Hieno saavutus kirjasarjalle, joka on koukuttanut lukijoitaan niin tiukasti, ettei osaakaan ole voinut jättää väliin, vaikka välillä alkoi jo uuvuttaa. Havahduin sarjan olemassaoloon vuonna 2015, kun ihmettelin kirjamessuilla julmetusti väkeä keräävää osastoa ja puheliasta kirjailijaa, jonka äärellä yleisön istuma- tai edes seisomapaikat eivät millään vaikuttaneet riittävän. Mistä on kyse?

Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaa ei tarvinne esitellä enää kenellekään. Ida Erikssonin lapsuudesta 1800-luvun loppupuolella alkanut vahvojen naisten tarina saa lopullisen pisteen, kun Idan tyttärentytär Viena palaa Amerikasta vuonna 1962 sarjan viimeisessä osassa, Tekijässä. Sarjan nimi kuvaa päähenkilöiden asemaa historiassa, merkkitapahtumien ja -henkilöiden lähellä - ja kirjailijan lentävän mielikuvituksen ansiosta vahvasti näihin vaikuttaneina. Höpsö, nerokas ja hurmaava idea, josta on syntynyt viihdyttävää tarinaa mutta varmasti monelle myös innostusta ottaa selvää todellisista historian tapahtumista. Kyllä, olen googlaillut itsekin osien taustoja ja henkilöitä aina Albert Edelfeldtistä Armi Ratiaan, joka on yksi merkittävistä hahmoista Tekijässä. Ymmärrettävästi, onhan Viena puvustus- ja muotialan ammattilainen, Hollywoodissakin työskennellyt. 

"- Istupa alas, Viena, ja kerro, mitä muuta osaat paitsi puhua englantia! Tein työtä käskettyä ja kerroin, miten olin toiminut vuosia Foxin studiolla puvuston päällikön apulaisena. - Mitä se tarkoittaa käytännössä? kysymys singahti ilmoille kuin pyssyn suusta. Armi-rouva oli niin tuikea, että tuntui kuin olisin joutunut kolmannen asteen kuulusteluun."

Sarjan naiset ovat kaikki tekeviä ja aikaansaavia, ärsyttävyyteen asti kunnollisia ja supertaitavia. Siinä missä Ida organisoi taloudenpidot ja tapahtumat, hänen tyttärensä Kirsti perusti menestyvän muotiliikeen, tyttärentyttärestä Vienasta tuli huipputekijä alallaan. Uransa lisäksi he kasvattavat lapsensa ja hoitavat laajat lähiperheensä sekä osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan kukin tavallaan - ei ongelmitta, mutta suvereenilla järjestelytaidolla ja rohkeudella. Hyviä esimerkkejä kenelle tahansa ja suoranainen naisvoiman ylistys ja julistus! 

Marimekko oli nouseva tähti muotimarkkinoilla. "Ei mikään tavallinen puoti", tuumii Ida-mumma. Todellisuudesta tuttuja nimiä tavataan: Annika (Rimala, tasaraidan suunnittelija), Mysi (Lahtinen), Anja (Lehto), Ristomatti ja muita. Ikoninen Armi Ratia istuu mainiosti Mustosen sarjan naiskuvaan itsenäisenä ajattelijana ja edelläkävijänä. Ratia hyödyntää Vienan taitoja niin työssä kuin sosiaalisissa tapahtumissa, joita yhtiöllä riitti. Henkilöstöä ja asiakkaita kestittiin, suuria muotikuvauksia järjestettiin niin Helsingissä kuin Bökarsin kartanolla, jonne piti rakentuman kokonainen Marikylä. Ideasta jäi jäljelle ihmettely, kanta-asiakkaiden verkkoyhteisö ja samaa nimeä kantava kangaskuosi, kuvassa alla, suunnittelija Jenni Tuominen.




Viena ei työtä pelkää, ja hengästyttävä on hänen aikataulunsa arjessa, jossa liikutaan Leppävaaran kodin ja Helsingin väliä. Pikkuveli Ilpo innostuu teatteriurasta, minkä kautta saamme katsauksen myös teatterilaitoksemme menneisyyteen. Politiikkaa sivutaan, yhteisten asioiden järjestelmistä kiistellään.

"Ei sillä, etteikö me kaikki oltu työttömien ja sairaiden ja köyhien vanhusten puolella rikkaita ja itsekkäitä paskiaisia vastaan. Se nyt kuitenkin oli pelottavaa, että Maijan ja Rikun mukaan maailman kaikki vääryydet johtuivat kapitalistisesta yhteiskuntajärjestelmistä ja vain siirtyminen sosialismiin voi ratkaista ihmiskunnan ongelmat. - Ja Neuvostoliittoko se on se teidän paratiisi? Ilpo huusi raivosta kalpeana eräänkin väittelyn tuoksinassa. - Stalin tapahtti melkein mun koko sukuuni! ... Jonkinlainen rauha saatiin taloon, kun pidin seuraavana päivänä ruokapöydässä puhuttelun koko joukolle ja ilmoitin, että vuokraemäntänä minulle on aivan sama, mitä aatetta tai uskontoa kukin kannattaa. - Mutta saarnaamista mä en siedä! sanoin suoraan. - Enkä minkään sortin käännytystyötä."

Hävettävän hauskaa on bongailla juonesta todellisia ihmisiä ja tapahtumia - niitä on ovelasti ujutettu juonen sekaan. Kirjan pääpaino on kuitenkin Vienan urassa ja elämässä. Ida-mummalle hän joutuu sanomaan lopulliset jäähyväiset, kuten me lukijatkin, mutta pyrkii noudattamaan tämän neuvoja ja esimerkkiä oman tiensä kulkijana, valintansa itse päättävänä, vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvana nuorena naisena. Tietysti asiaan kuuluu myös rakkaus, jonka Viena antaa tulla jos on tullakseen. Yönvietto miehen kanssa ilman avioaikeita ei ole enää skandaali, vapautta on monessa mielessä enemmän kuin edellisillä sukupolvilla. Monia tärkeitä ilmiöitä Mustonen kuvaa alleviivaamatta, jättää ne lukijan iloksi ja hoksattaviksi. 

Hieman haikeana suljen viimeisen sivun, Mustosen mukavan jutustelevaa, viihdyttävää kerrontaa sekä mittavaa historiallista taustatyötä kunnioittaen. Samalla onnittelen kirjailijaa tämänvuotisesta 70-vuotispäivästä, joka oli hänen deadlinensa sarjan lopettamisen ajankohdaksi jo pitkään. Tekijänainen, kirjailija itsekin! 

Toisaalta olen helpottunut, sillä on uusien tarinoiden aika. Ja olen kuullut, että Kirsti Mannisella on jo vahva sellainen mielessä. Mahdetaanko tulevan kirjoittajaksi merkitä eri lajityyppejä kirjoittanut Manninen vai naistenviihteen tekijä Mustonen, jää nähtäväksi. 

Sarjan aiempia osia:

Osat 1-3: Paimentyttö, Lapsenpiika, Emännöitsijä
Ruokarouva
Ruokarouvan tytär
Taiteilijan vaimo
Sotaleski
Näkijä (mainittu myös Pukija)

Kenelle: Historiallisen viihteen ystäville, muoti-ilmiöiden seuraajille.  

Muualla: Kirjassa mainitun valokuvaaja Tony Vaccaron kuvia ja eräs tietty, Vienaankin liittyvä kuva Bökarsin mainoskuvauksista Life-lehdessä. Kirjassa muuten kuvataan erään todellisen avioliiton alku, kun Vaccaro ihastui suomalaiseen malliin. Syrjästäkatsojan sarjaa viimeiseen osaan saakka on lukenut myös Tuijata

Enni Mustonen: Tekijä. Otava 2022. Kannen suunnittelu Timo Numminen.



2 kommenttia:

  1. En ole tähän sarjaan tutustunut. Pidin kovasti Enni Mustonen-nimellä tehdystä sarjasta Syrjästäkatsojan tarinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta siitähän juttuni juuri kertoo? Mainio sarja, muita en ole Manniselta/Mustoselta lukenut. Ehkä pitäisi.

      Poista