Nappasin kaupan hyllystä ohimennen pokkarin, joka kansiensa perusteella vaikutti hauskalta: viihdehömppää, tapahtumapaikkana joogasali. Virkistävän erilainen ympäristö, mutta aihe on sama kuin viihdekirjoissa yleensä: suhteet, naisten pärjääminen ja ystävyys, ketkut ja ihanat miehet.
Perjantai-iltaan sopiva tarina joogakoulua vetävästää Leestä, hänen miehestään Alainista ja ystävättäristä, kuten Graciela ja Katherine. Koska kaikki tapahtuu Los Angelesissa, siinä on jo glamouria sinänsä, ja kirjoittaja lyö lisää löylyä sijoittamalla mukaan muutamia keksittyjä julkkiksia ja oikeitakin tähtiä, jopa itse Beoyncé vilahtaa juonessa.
Joogaympäristö on hyvä veto kirjoittajalta, onhan harrastus äärettömän suosittu, joten moni tuntee ainakin alkeet niin, että voi eläytyä tarinaan. Mutta on siihen ripoteltu muutakin, kaikenlaisia ajankohtaisia ilmiöitä aina sähköautoista Netflixiin, ketjumarkkinointiin ja pienten yritysten katoamiseen.
Ihmisiin kuitenkin keskitytään, heidän ongelmiinsa ja suhteisiinsa, aikuisten kesken, lapsista ei juuri puhuta. On pomottavaa äitiä, pettävää puolisoa, huumehörhöilevää ystävää. Iso teema ovat riippuvuudet, joille irvaillaan hienovaraisesti tai vähemmän hienovaraisesti: L.A:ssa voi olla vieroituksessa vaikkapa homeopaattisista lääkkeistä. Yksi ei pääse eroon tötsyistä, toinen viinasta, kolmas seksi- tai lääkekoukusta, neljäs luontaistuotteista.
Ehkä kirjailija tarkoittaakin sanoa, että jooga on vaaraton riippuvuus, jos jokin pitää olla. Tai sitten hän vain ironisoi sen suosiota, koska harrastajat ovat liikkeellä niin monin eri motiivein, eivätkä ne aina ole ihan joogaopin mukaisia, terveempään ja henkisempään elämään tähtääviä.
Mutta hyvä joogamainos tämä on - alkoi tehdä mieli takaisin salille, kun olen itsekin käynyt joitakin vuosia aikoinaan - ja nopea, viihdyttävä ja hauskakin luettava, ei tuota yllätyksiä, mutta ei myöskään myötähäpeää, joten jos on tarve aivolepoon, tämä sopii siihen muutamaksi hetkeksi.
Pokkari on ilmestynyt aiemmin Tammelta, mutta kuuluu nyt Bonnierin Bon-pokkarisarjaan ja saa lisäplussan siitä, että kirjan takasivulla on lainattu blogiarviota, Sanojen jano -blogista.
Rain Mitchell: Tasapainoilua - Joogasalin naiset 1, Tammi 2012. Suomentanut Terhi Kuusisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti