Paha mieli

Kirja on nimensä veroinen: ehdottomasti jotain täysin muuta kuin hyvän mielen kirja. Ironisesti Jesseksi nimetty päähenkilö on julkkis, joka kulkee aivan eri sfääreissä kuin me tavikset voimme kuvitellakaan. Hän on vippien VIP, jonka edessä naiset lakoavat ja miehet alkavat änkyttää kunnioituksesta.

Tuo kukkulansa kuningas on vakuuttunut omasta ylivoimaisuudestaan ja siitä, että hän saa kaiken järjestymään haluamallaan tavalla terävän älynsä, ulkoisen viehätysvoimansa ja näyttelijäntaitojensa avulla. Jesse näyttelee jatkuvasti, ei vain kameran edessä. Elämä on Jesselle verisen vakavaa peliä, ja ihmiset sen nappuloita.

"Pokeri on parasta, sillä pelissä ihmiset muuttuvat oletusarvoiksi, kasoiksi stäkkejä. Ihmisstäkit toteuttavat niihin sisään rakennettuja toimintakaavoja, eikä pelissä tarvitse ottaa huomioon rasittavia inhimillisyystoimintaperiaatteita. ... Ei tarvitse teeskennellä lähimmäistä, paitsi tietenkin bluffausmielessä."

Lukija pääsee kirjassa Jessen pään sisään, katsomaan hänen silmillään, jakamaan hänen ajatuksiaan, niitä muulta maailmalta salattuja. Tylsät moraaliset tai eettiset säännöt eivät Jesseä kiinnosta. Aikaansaava hän on, ja pitää itseään ahkerana ja muita saamattomina tolloina. Pääkysymys on, mitä minä haluan, eikä hän voi ymmärtää ihmisiä, jotka saattavat toimia toisin kuin tietävät Jessen toivovan. Sillä kaikki keskittyy itsepalvontaan, joka muistuttaa jumalallista hurmosta. Tähänkö yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden korostaminen voi äärimmillään johtaa? Pelottavaa, eikä tervettä missään mielessä.

Melko kiinnostava narsistin muotokuva, jota lukee kauhistuneena ja sivuhenkilöitä säälien, etenkin kaunista Johannaa, joka rakastuu Jessen luomaan hahmoon ja haaveilee tästä miestä itselleen ja isää lapselleen. Voimakasta tunnetta kirja ei silti herättänyt vastenmielisyyden ja inhon lisäksi, sillä tapaus on niin äärimmäinen, ei lähelle tuleva, eikä sen mihinkään osaan tai henkilöön voi samaistua. Näyttelijöiden ja tv:n tekemisen maailma on mielenkiintoinen lisä, raadollisessa mielessä kuvattu tässä sekin.

Teksti pysyy yhtenäisen linjakkaana ja jännite pitää, vaikka jossain vaiheessa jo kärsimättömänä aloin odottaa loppuhuipennusta. Moniselitteinen päätös pakottaa lukijan kuvittelemaan sitä seuraavat tapahtumat ja kirjoittamaan mielessään epilogia, joka kuvaisi Jessen tilanteen vuoden kuluttua päätöshetkestä. Viitteitä sen tekemiseen tekstistä löytyy.

Kenelle: Amerikan Psykosta viehättyneille, raakuutta säikähtämättömille, tämän päivän ihmiskuvaa miettiville, sairaan mielen ääri-ilmiöistä kiinnostuneille, yksilökeskeisyyttä ihannoiville.

Muualla:  Hyytävää ja raadollista luettavaa, sanoo Mai. Tuijata nautti kielestä ja sanoo Nissistä kertakaikkisen reippaaksi tekstivyöryttäjäksi.

Jari Nissinen: Paha mieli. Like 2015. Kirja on Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokas.