"Näyttävä loppu typerälle elämälle kiehtoi minua."
Nuori mies alkaa toteuttaa suunnitelmaansa. Palkkamurhaaja Kostja värvätään.
"Sitten tunsin, kuinka pimeän pelko alkoi ottaa valtaa. Olin saattanut itseni kinkkiseen tilanteeseen, jossa oli tiettyä kieroa huumoria."
Tietenkään asia ei suju suunnitelllusti, se olisi liian heppoinen juoni. Mutkia matkassa (moniselitteisesti). Mutta jonkun on kuoltava tämänkaltaisessa tarinassa. Näyttämölle astuu nainen, joka muuttaa juonen kulkua. Itse asiassa useampikin.
Kuolleen leski toteaa:
"Itkin katkerasti, kunnes tajusin, etten se minä ollut, joka kuoli. Minähän olin elossa! Heitin kaikki surun merkit helvettiin, kaikki valokuvat. Jos hän kerran on kuollut, niin pysyköön haudassaan! Kuolleen miehen pitäisi osoittaa edes vähän myötätuntoa meitä eläviä kohtaan... Ei hänen pidä olla koko ajan muistuttamassa itsestään..."
Tolja ajautuu kuvioon, jota ei edes hänen alitajuntansa (saati lukija) osannut ennakoida. Kaikesta miehen järkeilystä huolimatta.
"Maailma koostuu haluista, joista yksi tärkeimmistä oli halu alistua, ja luulin tietäväni, miten se toimii."
Mustahuumorinen kirja tuo mieleen Antti Tuomaisen teokset. Palkkamurhaajista kertovat myös:
Stephen King: Billy Summers
Pierre Lemaitre: Kyykäärme
Ukranalainen Andrei Kurkov on vieraana HelsinkiLit2024-tapahtumassa. Lisää lukemiani tapahtumassa esiteltäviä kirjoja ja kirjailijoita:
Kevin Chen: Aavekaupunki
Eleanor Catton: Birnamin metsä
Nathan Hill: Wellness
Nicolas Lunabba: Itkisitkö jos mä kuolen
Elizabeth Strout: Pikkukaupungin tyttö, Olive Kitteridge, Nimeni on Lucy Barton, Kaikki on mahdollista, Olive, taas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti