Sira on espanjalainen ompelija, jonka elämää kirjaa kuvaa lapsuudesta pitkälle aikuisuuteen. Hän ponnistaa vaatimattomasta yksinhuoltajaäidin kodista taidoillaan ja kauneudellaan menestykseen ja seurapiireihin. Kirjassa on paljon kunnon lukuromaanin ominaisuuksia: sädehtivä sankaritar, roistomaisia miehiä ja sankareita, juonittelua, romansseja, historiaa ja poliittisia kiemuroita. Ja riittävästi sivuja, tiiliskivimäisyys kuuluu minusta ilman muuta lukuromaaniin.Tapahtumat sijoittuvat Madridiin ja Marokkoon, jonne Sira rakkauden myötä muuttaa. Ajankohta on Francon aikojen alkupuolta. Politiikka luo jännittävät puitteet Siran tarinalle, ja hän sotkeutuu itsekin mukaan moneen seikkailuun kiihkeässä ilmapiirissä.
Tätä on hyvä lukea unikirjana tai lomalla: vauhdikkaita tapahtumia riittää täydet 600 sivua, joten siihen voi uppoutua rauhassa, ja Siran mukana on turvallista seikkailla. Käänteet ovat sen verran mielikuvituksellisia (aioin ensin sanoa epäuskottavia), ettei jännitys kasva liian suureksi. Sira on erittäin tietoinen älystään ja ulkonäöstään, joten itsetunnon puute ei ainakaan vaivaa. Koulua käymätön tyttö kohoaa huippumuodin tekijäksi, merkittäväksi bisnesnaiseksi ja huipputason poliittiseksi toimijaksi yllättävän helposti.
Mutta ei tässä realismia haetakaan, paitsi poliittisen tilanteen osalta. Vakoojat ja vallanpitäjät ovat olleet todellisuutta, ja jos tuon ajan ja paikan historia kiinnostaa, kirja on varmasti antoisa. Itse en siitä osuudesta niin innostunut, joten politiikkaa oli minusta selitetetty turhankin tarkasti. Ymmärrän hyvin, että espanjalaiset ovat ottaneet kirjan omakseen, onhan se heidän lähihistoriaansa. Minua hieman häiritsivät pitkät monologit, joihin henkilöt puhkesivat tuon tuostakin; näitä kirjailija käytti kertomaan faktoja, mutta eivät ne luontevaa puhetta ole. Esimerkiksi poliisiviranomainen piti politiikkaluentoja Siralle, joka oli kuitenkin poliisin näkökulmasta vain yksi vähäpätöinen rikkeitä tehnyt maahanmuuttaja - maassa kuohui, joten olisi luullut tekemistä riittävän muuallakin.
Vaikuttavimpien lukuromaanien listalle en tätä kirjaa nostaisi, mutta kaikesta huolimatta luin kirjan uteliaana loppuun, joten teksti vetää ja Siran kohtalo pitää uteliaisuutta yllä, vaikken eläytynyt siihen samoin kuin vaikka Sarah Watersin sankarittariin. Henkilöitä oli riittävästi, muttei liikaa, joten kuvio pysyi kiinnostavana, selkeänä ja nopealukuisena. Tv-sarja-ainesta tosiaan, kuten Norkku sanoo ja epäilee Siran hahmon esikuvaksi Coco Chanelia.
María Dueñas: Ommelten välinen aika. Suomentanut Sari Selander. WSOY 2013.
Kustantajan lähettämä lukukappale.
Tuoreeks terveeks! Heitin sinulle haasteen. Blogistani se löytyy :)
VastaaPoistaKiitos Elma Ilona, käyn kurkkaamassa!
VastaaPoistaMinäkin laitoin sulle Top Ten -haasteen, mutta sitten huomasin, että sullahan on aiheelle oikein sivu! Mutta ota tai jätä, samoja kirjoja näyttää olevan meidän listoilla :)
VastaaPoistaMinäkin sain tämän ja olen kahden vaiheilla, lukeako vai ei. Olisi kyllä hauska lukea espanjalainen lukuromaani, kun tuntuu, että sieltä käännetään yleensä joko tosi korkeakirjallista tai sitten jotain historiallista mystiikkaa, mutta tämän paksuus vähän arveluttaa. Kiva kuitenkin kuulla, että kirja viihdyttää. Ehkä siis sopivan hetken tullen ainakin aloitan!
VastaaPoistaTosiaan Erja, itsekin tajusin että oonhan mä näitä listaillut jo. Mutta ajattelin tehdä vielä eri haastevastauksen blogiajan kirjoista kun kerran kysyit :-)
VastaaPoistaKaroliina, kympin sakkiin ei pääse Sira-ompelija, mutta se tuli minulle hyvään saumaan (!), jäin juuri lomalle ja se oli sopivaa taustalukemista väsyneelle lomailijalle. Saattaa olla, että muuten olisi jäänyt lukematta.