sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kaikki oikein

Mikä ihana haave ja jokaisen suomalaisen märkä uni: lottovoitto. Täysosumalla 7 miljoonaa, maailma auki ja mahdollisuuksia taivaisiin asti. Mutta millaista voittaminen oikeasti on?

Sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen uusimmassa kirjassaan. Teksti tarkkailee letkeästi mutta tarkasti aviopari Eevin ja Karin elämän mullistavaa lottovoittoa alkaen kupongin viennistä kioskille aina siihen saakka, kun rahan muutosvaikutukset alkavat oikeasti näkyä ja tuntua.

Eevi ja Kari ovat hyvin supisuomalaisia ja sellaisina niin uskottavia, että tarina voisi olla sujuvasanainen dokumentti. Ilmeisesti Härkönen on tutkinut aihettaan huolella, niin realistiselta kuvaus tuntuu. Eevi on pihin kodin kasvatti. Vanhempien mielestä oli tärkeämpää pitää rahaa säästössä kuin käyttää se mukavaan elämään tai edes kunnolliseen ravintoon. Hänestä on kasvanut varovainen, sääntöjä noudattava aikuinen, jonka kapina nikertyy käytännöllisyyden ja kiltin tytön käytöksen alle. Hän ei ole tottunut turvaamaan muihin eikä pitämään isosti persoonaansa esillä.

Karille puolestaan maistuu viina, suomalaisen miehen brändiin kuuluvasti. On haaveita, joita ei ole ollut tarkoituskaan toteuttaa, mutta joiden perään on kiva maistissa haikailla, ikään kuin omat resurssit olisivat riittäneet monenlaiseen, jos vain olisi tilaisuus tullut. Äiti pitää poikaansa tiukassa otteessa vielä aikuisenakin.

Kun voitto osuu kohdalle, alkavat asiat ja etenkin ihmissuhteet mutkistua. Niin parin keskinäiset kuin muutkin; myös sukulaisten ja ystävien kanssa tapahtuu yllättäviä kärjistyksiä. Rahan omistaminen ikään kuin vie kaiken äärimmäisyyksiin asti. Ja toden totta, juuri noin voisi kuvitella uusrikkaille tapahtuvan.

Eevikin hieman sekoaa, mutta melko maltillisesti minusta kuitenkin - jokainen arvioikoon itse, miten hän onnistuu. Kari hoitaa homman pääasiassa konjakilla. Itse en juuri pitänyt näistä ihmisistä - Karin nössöys ja Eevin kiltteys ärsytti, mutta myönnän, että heidän toimintansa on hyvin ymmärrettävää. Ja Eevi kuitenkin sai tehtyä asioita ja päätöksiä, joiden jälkeen teki mieli nostaa naiselle peukkua. Härkönen onnistuu välttämään suoranaisen osoittelun siitä, että raha ei tuo onnea. Tietenkään ei tuo, mutta auttaa moneen asiaan.

Todenmakuisuus ja elävät henkilöt ovat kirjan parasta antia, Härkösen nokkelan sujuvasanaisuuden lisäksi. Kirja on kenen tahansa nopea ja helppo lukea, sillä aiheensa lisäksi siihen ei sotketa muuta. Selkeä paketti arjen psykologiaa, rääsyistä rikkauksiin -tarinaa ja ammattimaista tekstiä.

Kenelle? Lottovoitosta haaveileville, helppoa suomiproosaa hakeville, viihtymiskirjaa kaipaaville.

Muualla: Susa sanoo kirjan olevan naurattamisen sijaan pohdiskelevampaa Härköstä. Krista ei pidä kirjaa hassumpana. Maija alkoi listata, mitä itse tekisi seitsemällä miljoonalla. Jonna sanoo Härkösen kirjoittavan napakasti ja lennokkaasti. Sujuvaa arkiproosaa, sanoo Tuija. Härkösmäiset oivallukset elämästä ovat kirjan suurin anti, sanoo Mari A.

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein. Otava 2014.


4 kommenttia:

  1. Minäkään en oikein pitänyt Eevistä sen paremmin kuin Karistakaan. Aihe on kyllä hyvin kiinnostava. Väkisin tuli lukiessa miettineeksi, miten itse mahtaisi moisessa tilanteessa toimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henkilöt jäivät melko kaukaisiksi, joten juttu ei kuitenkaan tullut aivan iholle, vaikka aihe onkin kiinnostava ja teksti taiten tehty, kuten sanoit.

      Poista
  2. Olen lukenut Härköseltä melkein kaiken, mutta jostain syystä tämä uutuusromaani ei houkuttele minua ollenkaan. En osaa edes sanoa miksi näin, en tiedä onko kyse siitä ettei aihe kiinnosta, vai että onko Härkös-kiintiöni nyt täynnä. Arvioita kirjasta luen kuitenkin mielelläni, ja voi hyvin olla, että olen tätä kuitenkin kohta kirjastosta varaamassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä ei ole kovin tunteisiin vetoava aihe, ja melko suppeakin romaanin sisällöksi, ehkä siksi et tunne vetoa. Georges Delacourthan teki aiemmin samasta aiheesta paljon tunteikkaamman, ehkä sävykkäämmänkin version, Onnenkoukut. Tämä on hyvin supisuomalainen tarina eli karumpi ja realistisempi. Huumori on mustanpuoleista.

      Poista