torstai 9. huhtikuuta 2015

Kylmä saari

Kylmä saari antaa kylmää kyytiä perheidylleille. Saari sijaitsee kylmässä Alaskassa, josta kirjailija on kotoisin, joten lukija saa autenttista kuvaa tuosta kiehtovasta jään ja meren maasta Garyn ja Irenen mökkirakennusprojektin myötä.

Gary ei ole suunnittelun mestari, eikä oikeastaan taitava missään. Irene on tuskastunut miehensä palvelemiseen ja jurouteen. Silti uhrautuvana vaimona hän lähtee mukaan miehensä unelmaan, rakentamaan mökkiä saarelle, jossa Gary haaveilee asuvansa.

Omatoimiset rakennushankkeet eivät ole koskaan vaivattomia, tietää jokainen talon tai mökin tai vaikka vajan rakentanut. Venematka ja lähestyvä talvi syysmyrskyineen tuovat hommaan lisähaastetta. Samoin Irenen romahtava terveydentila, joka lähes lamauttaa naisen kivuilla. Silti hän raahaa tarvikkeita, kahlaa jäisessä vedessä ja asuu teltassa miehensä toiveesta, vaikka ensilumi sataa jo maahan. Gary ei näytä huomaavan vaimonsa ponnistuksia, jos kohta ei Irenekään tavoita miehensä mietteitä. Lähinnä kisataan siitä, kumpi keksii loukata toista pahiten.

Mökin rakentaminen on vertauskuva avioliitolle, jossa kylmyys tuntuu vain kasvavan jokaisen kehnosti kiinnitetyn huteran hirren myötä. Lämpöä tarinaan tuo pariskunnan aikuinen tytär Rhonda, jolla on omat ongelmansa: vanhempien lisäksi poikaystävä Jim käyttäytyy oudosti, joten Rhonda-raukka on huolissaan ja ihmeissään, mutta yrittää toimia kuten "kunnon" tyttären pitää. Äidin esimerkkiä ei kuitenkaan aina kannattaisi noudattaa.

Tunnelma tiivistyy tehokkaasti ja kylmyys alkaa hiipiä lukijankin selkärankaan. Lyhyet luvut ovat helppoja lukea, kieli on komeaa ja tarina mustaksi muuntuvaa. Juonivetoinen tarina saa arvoisensa hyytävän loppuhuipennuksen.

Vetävä, tiivis tarina, jolla ei ole salattuja ulottuvuuksia, vaan se on suoraviivainen niin juonenkehittelyltään kuin ihmiskuvaukseltaan. Kannattaa varata villasukat, lämmin peitto ja suojaisa paikka lukemiselle.

Kenelle: Psykologisten jännitysromaanien lukijoille, Alaskasta haaveileville, huumoria hakemattomille, synkeässä viihtyville.

Muualla: "..kirpeä ja kuulas kuin alaskalainen syyspäivä, onnistunut yhdistelmä kaunista ja rumaa", sanoo Sara. Morre ei innostu "parisuhdevatuloinnista". "Kenelläkään kirjan henkilöistä ei mene hyvin", toteaa Lukuisan Laura eikä suosittele kirjaa stressaavaan hetkeen. Tuulialle lukuhetki osui nappiin, ja hän sanoo Vannia on erinomaiseksi tunnelmanluojaksi ja ihmismielen kuvaajaksi. Leena Lumi rakastaa erikoisia parisuhdekuvauksia. Marjatan teki mieli ravistella Irenestä ja Rhondasta omanarvontunto esiin. Hän kertoo myös kiinnostavia asioita Vannin taustasta, tosin tätä ei kannata katsoa ennen lukemista, jos haluaa säilyttää yllätyksellisyyden. Ilselän Minna toteaa osuvasti, että me kaikki tunnemme nämä ihmiset. Karu kirja ihmissuhteista ja väsyneistä unelmista, sanoo Ulla.

David Vann: Kylmä saari. WSOY 2014. Suomentanut Irmeli Ruuska.

10 kommenttia:

  1. "Kenelle: Psykologisten jännitysromaanien lukijoille, Alaskasta haaveileville, huumoria hakemattomille, synkeässä viihtyville." Tämä on hyvä;) Taidan viihtyä synkeässä..., mutta en todellakaan haaveile Alaskasta ja tämän vahvan kirjan jällkeen vieläkin vähemmän. Palin olisi jo riittänyt...

    Oikeasti: Puhuin viimeksi eilen tästä kirjasta paljon lukevan ystäväni kanssa ja totesimme, että 'Vannin kirjaa ei voi unohtaa'. Tuo mainitsemasi suoraviivaisuus jotenkin tekee tästä netistä kylmäävämmän. Jotenkin kaikki vertautuu myös Jimin kauheaan luonteeseen. Ja tuo pääpari sitten, he antoivat todellakin kaikkensa ja lukija oli mennyttä. Mietin todellakin usein käsittämättömiä parisuhdedraamoja, ehkä kiitos McEwanin outojen tekstien tai sitten kiitos Shriverin Kaksoisvirheen ja taidan oikein hamuta tällaista kirjallisuutta. Waude, mikä tarina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, Leena, minä olen vähän joskus haaveillut Alaskan matkasta, tämän jälkeen ei uskalla :-) Vaikuttava tarina, jota ei ole koristeltu turhaan, ja sitä arvostan. Ja jäi kaihertamaan pahasti, tiedät kyllä mikä asia, Jimin "ansiosta"... vielä sen ilmiselvän hyytävän lopun lisäksi.

      Poista
  2. Olen aina niin iloinen, kun huomaan jonkun postanneen tästä kirjasta! Tämä on mainio ja hyvin kirjoitettu, ja tämä ansaitsisi paljon lukijoita. :)

    Kirjoitit hienosti - mutta niinhän sinä aina! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara <3 you made my day :-) Toivotaan tälle lisää lukijoita jokaisen bloggauksen myötä. Unohdin muuten mainita suosituksen niille, joilla on pitkässä avioliitossa ongelmia... Ei taida uskaltaa suositella heille?

      Poista
  3. Ooh, nytpäs vasta innostuin tästä kirjasta, vihdoin viimein, vaikka olen monia arvioita jo lueskellut. Kiitos kovasti hienosta tekstistäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja jännä kuulla mitä pidät. Hrrr... Paleltaa.

      Poista
  4. Pidin valtavasti tästä kirjasta sen rankkuudesta huolimatta. Mutta tämän kirjan kannen olisin valinnut vuoden huonoimmaksi. Alkuperäisen kirjan kansi on taidetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin on synkkä ja kova kansi, hieman viitteellisempi olisi ehkä tehokkaampi? Muistankin nähneeni jossain, ehkä blogissasi, alkuperäisen kannen, joka ei ollut noin konkreettinen. Tosin kansi ei minulle kirjassa ole kovin tärkeä enkä hirveästi siihen kiinnitä huomiota, jos olen päättänyt lukea kirjan. Eri asia silloin, kun selailee itselle tuntemattomia kirjoja kirjastossa tai kaupassa, silloin kansi kiinnittää huomion. Itse kirja ja käännös ovat tehokkaita.

      Poista
  5. Arja, pidin tästä(kin) aivan mahdottomasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä tosi tehokas, en ihmettele että pidit!

      Poista