Mies joka rakasti järjestystä

Nyt ei olla Solsidanissa, vaikka Ovesta puhutaankin. Eikä Ove ole Mielensäpahoittaja, vaikka samoja piirteitä vanhenevasta miehestä löytyykin. Ulkoa yrmy, sisältä jotain muuta.

Ove asuu rivitalossa säntillisellä asuntoalueella, ruotsalaiseen tapaan asumisoikeusyhdistyksen alueella. Hän ajaa Saabia. Ja jos Ovelta kysyttäisiin, tämä riittäisi kuvaukseksi siitä, millaisesta miehestä on kyse. Automerkki kertoo kaiken. Hän on 59-vuotias, äskettäin leskeksi jäänyt yksinäinen mies, joka pitää huolta asuinympäristöstään millintarkasti. Kukaan ei saa ajaa alueella, jossa on ajamisen kieltävä kyltti. Eikä pysäköidä väärään paikkaan, sillä Ove pitää heistä kirjaa. Jonkun täytyy, herran tähden!

Sekava ja nopea nykymaailma ei ole Ovea varten. Hän tekee asiat kuten aina on tehty ja hyväksi havaittu. Kunnolla. Naapurin meluisa perhe alkaa ikävästi sotkea hänen järjestelmällistä päivärutiiniaan. Parvenah, raskaana oleva häiritsevän puhelias ja topakka nainen, tomppeli Patrick, tämän puoliso, ja heidän lapsensa. Eivät edes osaa peruuttaa peräkärryä.

Eikä siinä kaikki koettelemus, joka Ovea kohtaa. Tulee myös se kissa. Ja on pari muutakin häiritsevää seikkaa. Kuten luminen hautakivi. Ja paras ystävä ja vihamies Rune, jonka kanssa riidellään mutta samalla aaltopituudella, kun tosi tilanne tulee eteen. Ja niitä vuosien mittaan tulee monta.

Ove on luonnonlapsi, aitoudessaan naiivi, mutta läheisilleen  kullanarvoinen. Hän ei halua muuta kuin oman säällisen elämänsä, rutiininsa, Saabinsa ja jonkun, jolle olla uskollinen. Tämä on satua, mutta oikeasti, Oven kaltaisia on olemassa - minä tiedän. Siksi Ove saa sympatiat, eikä kertaakaan tullut mieleen jättää kirjaa kesken, vaikkei se yllätäkään. Sujuvaa tekstiä ja suomennosta, hemmetti soikoon.

Mukava hyvän mielen tarina naapuriyhteisöstä, jonka elämään on hyvä heittäytyä. Niin ruotsalaista kuin olla voi eivätkä yllätysmomentit pääse häiritsemään, mutta jos se ei haittaa, kannattaa lukaista. Yleisvaikutelma: perinteistä laatuviihdettä, kuin ruotsalainen pop-musiikki. Ennalta-arvattavuus vähän vaivaa. Toisaalta juuri se on myös kirjan vahvuus, turvallisuus, kuten se ennen ymmärrettiin. Kuin Saabia ajaisi.

Fredrik Backman: Mies joka rakasti järjestystä. Atena 2013. Suomentanut Riie Heikkilä.

Tue lukutaitokampanjaa!

Viikon ajan kirjabloggaajat keräävät rahaa lukutaidon edistämiseksi. Lahjoitan jokaisesta 6. - 13.9. lukemastani ja postaamastani kirjasta euron keräykseen. Haastan sinut, lukijani, mukaan - yksikin euro on tärkeä!