Yksi luotetuista on Lia, jolla on siviilityö Level-lehden graafikkona. Yleiseen tapaan lehdessä säästetään, samoja kuvia käytetään monta kertaa, kun uusien kuvauttamiseen ei ole varaa, työsuhteita katkaistaan ja niin edelleen. Marin hommissa Lia saa käyttää taitojaan eri tavalla. Kun Mari jälleen sotkeutuu rikostapaukseen yllätyksenä tiimille, ystävän mielessä häivähtää epäilys.
"Mari oli vuosien varrella johdattanut heidät Studion töissä monenlaisiin huijauksiin, joissa lavastettiin kokonaisia yrityksiä ja valehdeltiin suurille joukoille ihmisiä. Hän oli opetetellut Paddyn johdolla ampumaan, tullut siinä erittäin taitavaksikin. Mari oli kohdannut vaarallisia rikollisia, myös tappajia. Toisinaan Liaa ja muita Studiolla oli hätkähdyttänyt huomata, kuinka hyvin Mari osasi eläytyä julmien henkirikollisten ajattelutapaan.
Entä jos Marin paneutuminen rikoksiin oli mennyt vielä pidemmälle?"
Toisaalta Liakaan ei kerro Marille kaikkea. Kun Lontoon poliisi pyytää häneltä apua henkirikollisen kiinni saamiseksi, tiimiläiset eivät mainitse tästä vetäjälleen, sillä tämän ajatukset ovat muualla: Mari jahtaa eräitä veljeksiä, joiden rikollinen toiminta ulottaa lonkeronsa pitkälle, kuten Suomen itärajalle, salailtuun kaivostoimintaan, lääketeollisuuteen ja sitä kautta globaaleille osakemarkkinoille. Ja Marin omaan menneisyyteen. Pikkuveljeksi sanottu mies on yksi Marin tiimin jäsenistä.
"Pikkuveli oli saanut taakakseen perheen helvetistä. Oli kestänyt vuosikausia, että hän oli kyennyt irtautumaan siitä. Sama kohtalo kuin Marilla."
Suomen Venäjän rajan tuntumassa asuva Hellevi tekee bisnestä kasvatustoiminnalla. Maria tiimeineen tämä kiinnostaa, sillä kaupankäynti saattaa johtaa jahdattujen jäljille.
"- Koirasudet eivät taida olla laittomia Venäjällä, Paddy sanoi.
- Venäjällä mikään ei ole laitonta.
- Entä jos joku saa selville sinun bisneksesi? Lia kysyi. Siitä voi nousta oikeusjuttu."
Mitä enemmän koirassa on sutta, sitä enemmän susipisteitä. Olen näkevinäni tässä kirjailijan ovelan kytköksen rikolliseen mieleen: onko taipumus tappaa geeneissä vai opittua? Samalla voi kommentoida venäläistä elämänmenoa ja kuvata Suomen luontoa lumineen ja moottorikelkkoineen. Henkirikossarja Lontoossa puolestaan vie Lian ja muut paikallisiin buddhalaisiin temppeleihin ja pitää tiimin yhteyksissä viranomaisiin, molempien osapuolten hyödyksi, tai ainakin se on tarkoitus.
Kieltämättä eri juonteiden yhdistyminen tuntuu hieman löysältä, ikään kuin sarjan viimeiseksi markkinoituun kirjaan olisi koottu useammankin teoksen aihiot. Mutta sujuvaa luettavaa tarina on, osaavasti ja laadukkaasti tehtynä se koukuttaa kuten aiemmatkin. Ja oli hienoa saada ikään kuin piste pitkään tarinaan!
Sarjan pohjalta on tehty tv-sarja Cold courage, jota esittää Viaplay. Toivoisin todella sen tulevan "normitelevisioon" myös, en käytä kyseistä kanavaa enkä ole kuullut arvioita, miten toteutus on onnistunut tai kuinka tarkasti se seuraa kirjojen tapahtumia. Kirjasarja on juuri sellainen, jonka näkee toimintaleffana mielessään: kiintoisia henkilöitä, erityistaitoja, vaihtelevia miljöitä ja paljon tapahtumia, jotka etenevät vauhdikkaasti.
Studio-sarja blogissa:
Vilpittömästi sinun
Sysipimeä
Varo minua
* Edit. edellisestä postaamastani, sarjassa ilmestyi myös teos Syvyys vuonna 2019.
Muita Pekka Hiltuselta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti