Kuva: Tomi Parkkonen |
Miten luet, jos et näe?
En yhtään ole jouluihmisiä. Kynttilät ovat tukalan kuumia ja vaarallisia, ruuista saa ähkyn, hössötys hermostuttaa, värivalot särkevät päätä ja jollotukset, joita joulumusiikiksi sanotaan, herättävät halun juosta karkuun, kauas. Vielä kun heitetään yhteen joukko sukulaisia, jotka ovat vuosikymmeniä sitten päättäneet elää turvallisen kaukana toisistaan, ei siitä hyvää jälkeä synny.
Mutta lahjaihmisiä olen ilman muuta! On ihanaa suunnitella täsmälahjoja, miettiä kokonaisuus pakettia ja korttia myöten ja nautiskella tunteesta, että nyt löytyi juuri saajalle sopiva. Otan tästä kaiken irti, hehkuttelen itsekseni. Toivon, että edes joskus osuisi nappiin myös vastaanottajan mielestä.
Sopiva lahja ei vaadi aina rahaa, mutta aikaa se vaatii aina, uskon. Ilman harkintaa tehty hätäostos tuskin ilahduttaa sen enempää saajaa kuin antajaakaan. Keräyksiä hyviin tarkoituksiin on lukemattomia, mutta rahan laittaminen johonkin kovin kaukaiseen kohteeseen saattaa tuntua vieraalta.
Lue lahjaksi!
Keksin kymmenisen vuotta sitten kirjahullulle sopivan lahjanantotavan, joka ei maksa muuta kuin aikaa. Lukutoukka voi tehdä sitä, mitä muutenkin tekisi eli lukea, ja samalla auttaa heitä, jotka eivät näkövamman vuoksi itse pysty lukemaan. Win-win, eikö vain? Suosittelen kaikille kirjahulluille lämpimästi vapaaehtoislukijaksi ryhtymistä.
Näkövammaisten Keskusliiton lukupalvelu välittää lukutoiveita näkövammaisilta vapaaehtoislukijoille, jotka lukevat halutut kirjat cd:lle ääneen. Lukemiseen käytetään erityistä Daisy-ohjelmaa, jota on helppo käyttää. Lukija voi itse valita, mitä kirjoja tai lehtiä haluaa toiveista lukea, ja aikataulunkin saa valita itse. Työ ei siis pääse stressaamaan, vaan sitä voi tehdä juuri silloin, kun itselle sopii, kotona, maailmalla tai tyylikkäissä Iiriksen tiloissa Helsingin Itäkeskuksessa.
Lukutoiveet ovat pääosin oppi- tai kurssikirjoja, omakustanteita tai muita julkaisuja, joita ei löydy valmiina äänikirjoina tai erikoiskirjasto Celian valikoimista ammattilukijoiden tai koneääni Esan lukemina. Vapaaehtoislukijana tulee luettua sellaista, mitä muuten ei kuvittelisikaan lukevansa. Bloginpitäjälle avartavaa niin oman lukumaun kuin kirjatuntemuksen kannalta!
Äänitteen saajalle apu on ainutlaatuista; monta mahdollisuutta oppia tai viihtyä kirjan parissa menisi muuten ohi. Näönmenetys ei ole pieni asia - mieti vain, mitä se omalla kohdallasi tarkoittaisi. Minä koen asian tärkeäksi siksikin, että suvussani on sokeutta.
Kenelle? Vapaaehtoislukeminen sopii sinulle, joka haluat auttaa muutenkin kuin rahalla. Sinulla on aikaa ja viitseliäisyyttä sen verran, että saat sovitun lukutehtävän suoritetuksi. Normaalin selkeä ääni ja sujuva lukutaito riittävät, ja jos osaat ylipäänsä käyttää tietokonetta, osaat myös ohjelman käytön.
Jos kiinnostut, kysele minulta tai suoraan lukupalvelusta lisää. Vaikka taustalla on vakava asia, itse homma ei ole hankalaa eikä totista puurtamista, auttamisen ilon saa helpolla tavalla. Muulloinkin kuin jouluna.
Muualla: Viime vuonna Suketus tarjoili infopaketin Celia-kirjastosta.
Lokoisaa joulunaikaa ja lahjamieltä koko vuodelle!
Juttu on osa kirjabloggaajien 25 päivän joulukalenteria 2013.
Eilen luukku aukeni Calendulassa, huomenna sen avaa Tea with Anna Karenina.
Kaikki osallistujat on listattu Elinan Luettua elämää -blogissa.
P.S. Okei, annan hieman periksi joulun tunnelmalle. Kaikki joulumusiikki ei karkota. Sellainen on ainakin Rajaton lauluineen, joita kuuntelen joka joulu.
Ihana luukku Arja! Melkein alkoi tehdä mieli pc-konetta että pääsisi mukaan. Panen tämän korvan taakse, olisi kieltämättä win-win hommaa.
VastaaPoistaMinä Innostuin jo viimeksi kun tästä jossain mainitsit, nyt kyllä ryhdyn tuumasta toimeen. Otan yhteyttä.
VastaaPoistaHieno luukku ja upea idea. :)
VastaaPoistaHieno idea! En tiennytkään, että tällaistakin vapaaehtoistyötä voi tehdä.
VastaaPoistaVau tällaisesta en ollut kuullutkaan! Kiva, kun toit asian esille :)
VastaaPoistaJa aivan upea tuo kuva, hyvin valittu!
Kiitos Booksy. Täytyykin kysyä, onnistuuko Macilla.
VastaaPoistaKiitos kaikille! Arvelinkin, etteivät läheskään kaikki tiedä asiasta. Anni, kuva on tähän varta vasten tehty, kuvaaja Parkkosen vapaaehtoistyönä näkövammaisten hyväksi. http://www.parkkonen.fi/. Minustakin se on onnistunut, oivaltava ja koskettava.
VastaaPoistaHieno luukku, Arja! Arvokasta vapaaehtoistyötä.
VastaaPoistaKiitos luukusta, Arja! Tämä olisi tärkeää vapaaehtoistyötä, jota sukulaistätini harrastaa jo. Toivottavasti sopivan hetken tullen minäkin ehtisin mukaan. Arvokasta auttamista!
VastaaPoistaHienoa! Minä en tällaisesta tiennytkään mutta voisin ehdottomasti kokeilla jossain vaiheessa. Kiitos tutustuttamisesta, Arja!
VastaaPoistaKiitos itsellenne kun tutustuitte tähän! Tässä yhdistyy huvi ja hyöty, kuten lukemisessakin :-)
VastaaPoistaMahtava luukku! Kiitos tästä.
VastaaPoistaKiitos Salla, hyvä kun viesti leviää :-)
VastaaPoistaTämä oli hieno, tärkeä, ja omakohtaisestikin koskettava luukku, iso kiitos tästä. <3 Pienen hetken sokeutta kokeneena (joskin vain toispuoleista ja tosiaan luojan kiitos tilapäistä!) annan tälle valtavasti arvoa. Sen viikon aikana ehti miettiä kaikenlaista, ja ymmärtää miten paljon elämästä on silmien varassa. Olisin valmiimpi luopumaan liikuntakyvystäni, kuin näköaistista. Pidän tämän esittelemäsi mahdollisuuden mielessä, ja haluan mukaan auttamaan.
VastaaPoistaSara, kiitos, ja sama täällä, näön menetys on pelottavinta. Onneksi nykyään on paljon apuvälineitä, näkövammaisten arkea helpottamassa. Äänikirjojen yleistyminen myös hyvä juttu.
Poista