lauantai 11. helmikuuta 2023

Emma Donoghue: Ihme

Irlanti, nälkävuosien jälkeinen 1800-luvun jälkipuolisko. Pienessä köyhässä kylässä pienessä köyhässä mökissä sinnittelee perhe, jonka 11-vuotias tytär Anna on syvästi uskovainen. Enkelimäinen, ehkä jopa pyhimys, aletaan seudulla arvella, sillä tyttö ei ole syönyt mitään kuukausiin ja on silti hengissä ja voimissa jatkuvine rukouksineen. 

Englantilainen sairaanhoitaja Lib ei usko pyhimyksiin eikä ihmeisiin. Hänet määrätään työkeikalle tytön kotiin tutkimaan tilannetta. Tai paremminkin vahtimaan, että väite syömättömyydestä pitää paikkansa. Lib ei pidä perheestä eikä työparistaan sisar Michaelista, ja Annaa hän pitää ovelana pikku huijarina. 

"- Kuinka yö sujui? - Rauhallisesti, Luojan kiitos. Arvatenkin vastaus tarkoitti sitä, että sisar Michael ei ollut saanut lasta kiinni syömisestä. Kuinka kovasti nunna oli mahtanut edes yrittää, kun kerran uskoi Jumalan tutkimattomiin teihin? Olisiko sisaresta mitään apua Libille vai pelkkää riesaa?"

Mutta mikä voisi olla tytön motiivi? Perheen rahanahneus, kun matkalaiset haluavat nähdä pyhimystytön ja jättävät anteliaasti almuja, aito usko omiin jumalallisiin voimiin, mielen sairaus vai jokin saatanallisempi - mutta maanpäällinen, kun Libistä on kyse - tarkoitus? Katolinen usko opinkappaleineen ei ole Libille tuttu, mutta hän joutuu sitä opiskelemaan sen verran, että voi yrittää ymmärtää Annaa. 

"Sairauden ymmärtäminen oli todellisen hoidon alku, oli neiti N. opettanut. Piti päästä perille potilaan ruumiillisesta ja henkisestä tilasta, molemmista. Joten kysymys kuului: uskoiko tyttö omiin selityksiinsä? Vastaus oli selvä."

Jos kehollinen ihminen elää ilman ravintoa, sillä on seurauksensa, jumalallinen ilmiö tai ei. Lib huolestuu Annan terveydestä. Ketään muuta asia ei tunnu kiinnostavan suuren ihmeen varjossa. Yllättäen Lib saa hengenheimolaisen reportterista, joka on komennettu tekemään innostavia artikkeleita aiheesta. 

"- Ennen kuin lähdin matkaan maanantaina, sanoin päätoimittajalle, että löytäisin Dublinin kaduilta helposti liudan nälkiintyneitä lapsia. Kysyin, mitä järkeä on matkustaa suoseudun perukoille? - Mitä hän vastasi? Lib kysyi. - Niin kuin ounastelin: Eksynyt lammas, William

Kesti hetken ennen kuin Lib tajusi viittauksen evankeliumiin: paimen hylkäsi yhdeksänkymmenenyhdeksän lampaan laumansa ja lähti etsimään yhtä eksynyttä." 

Anna on outo, mutta toisaalta tavallinen pieni lapsi, jota kiinnostavat Libin puheet ja etenkin sana-arvoitukset, joita hän on nokkela ratkomaan. Hänen tilanteensa alkaa pelottaa myös lukijaa. 

Mysteereillä on taipumus ratketa, ainakin kirjoissa, ja niin käy nytkin. Tarina on koukuttava, vaikka osin ahdistava ja ällöttäväkin. Kirjaa kuvailisin psykologiseksi historialliseksi trilleriksi, sillä ruumiin ja mielen ihmeitä, ajankuvaa ja arvoitusta se on täynnä. Suoritus sinänsä laatia kokonainen kirja yhden ilmiön varaan, ja hieman epäilin ajoittain idean kestävyyttä. Suomennos toimii kuin häkä. Nopeat käänteet lopussa yllättävät. Ei, en ole lukenut kirjailijan Huone-kirjaa, enkä uskallakaan, tämäkin oli tarpeeksi. Tyttö tuli uniin.   

Kenelle: Arvoituksen ratkomista rakastaville, lapsen maailmaa tajuaville, mysteerien ystävälle, muuta kuin miellyttävää etsiville, historiallisen romaanin lukijalle. 

Muualla: Eräänlainen suljetun paikan mysteeri, sanoo Kirjasähkökäyrä. 

Emma Donoghue: Ihme.  (The Wonder.) Tammi 2022. Suomennos Einari Aaltonen. 

6 kommenttia:

  1. Tämä vaikuttaa kovin kovin kiinnostavalta, mutta jos kirja on ahdistava ja tulee uniin, niin taidan jättää väliin enkä taida uskaltautua lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uni ei ollut varsinainen painajainen, huoli oli kyllä lapsesta siinäkin. Huone-kirja kuulosti niin rajulta, että sen jätän suosilla väliin.

      Poista
  2. Kiva, että Donoghueta on suomennettu lisää. Olen lukenut häneltä neljä kirjaa englanniksi ja hän kirjoittaa kyllä vetävästi. Tämä Ihme ei ollut minusta niin ihmeellinen, mutta vuoden 1918 espanjantautiepidemiaa käsittelevä historiallinen romaani The Pull of the Stars teki suuren vaikutuksen. Toivottavasti se saadaan myös suomeksi. Huoneesta pidin myös, mutta onhan se kieltämättä rankka tarina. Enkunkielinen äänikirja oli upeasti toteutettu neljällä lukijalla. Kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa en pysty katsomaan, olen paljon herkempi visuaaliselle formaatille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa tuo suomennos saataisiin! Donoghue ei ihan helppoja aiheita valitse - hänellä on kyllä ihan oma synkkä tyylinsä, tehokas tosin!

      Poista
  3. En ole lukenut Donoghuen kirjoja, mutta olen nähnyt sekä Huoneesta tehdyn elokuvan että Ihme-sarjan. Pidin molemmista, ja Room on itse asiassa yksi suosikkielokuvistani. Järkyttävä aihe, mutta loistavasti ja koukuttavasti toteutettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että on hyvä leffa, mutta sisältö pelottaa, joten jätän suosiolla väliin muutamat painajaiset.

      Poista